Onko monikin ollut siinä tilanteessa että itsellä on neitsyys tai poikuus tallella mutta omalla pikkuveljellä tai siskolla varmuudella ei enää ole.
Itselleni on päässyt näin käymään. Itse olen 22, pikkuveli 19. En kai minä niin kauhea harvinaisuus ole, mutta jotenkin vaan päässä on alkanut mietityttää kumpi meistä oikeasti on se Iso veli.
Itselleni on päässyt näin käymään. Itse olen 22, pikkuveli 19. En kai minä niin kauhea harvinaisuus ole, mutta jotenkin vaan päässä on alkanut mietityttää kumpi meistä oikeasti on se Iso veli.
Vastaukset 2
Vanhimmat
mul ei oo siskoo eikä veljee...
mut oon neitsyt.
mistä sä tiedät ettei sun pikkuveli oo neitsyt?
Eli siis...mä ymmärrän sua oikein hyvin siinä,että sua vaivaa se,miten sun pikkuveljes on jo tehnyt sen mitä sä et ole,vaikka olet vanhempi ja isoveljenä sun "pitäis" olla kokeneempi.
Vaikka te kuitenkin olette samasta perheestä,te ette ole samanlaisia.
Ehkä sun pikkuveljes on kokenut jo ajan oikeaksi.
En mä sitä osaa sanoilla selittää,mutta mä ymmärrän vaikka olenkin perheen kuopus.
Mun vanhemmista sisaruksista mulla ei ole hajuakaan.
Me ei olla oikein ikinä päästy ihan samalla aaltopituudelle.
Mutta sen mä voin sanoa,että sun kannattaa päästää poikuutesi käsistä vasta sitten kun sä löydät jonkun joka sen oikeasti ansaitsee,etkä ala koko ajan jurruttaa pikkuveljesi mennyttä olevan poikuuden kanssa.
Se oli sun pikkuveljes päätös.
Saattaahan se tuntua vaikealta...että pikkuvel olisi jo niin sanotusti "mies",kuten joissakin piireissä puhutaan.
Mutta kyllä sen yli pääsee.
Ei epäilystäkään.
Ja ehkä joskus sä vielä naurat koko arvelukselle.
ps:Ihminen saattaa olla iältään toista vanhempi,muttei henkiseltä puoleltaan kypsempi.
Poikuuden/neitsyyden menetys ei mielestäni liity MITENKÄÄN siihen,onko henkisesti kasvanheempi tai vanhempi.