Sanokaa kaikki joilla on poikuus tai neitsyys tallella, miltä päässä tällä hetkellä tuntuu.
Itselläni on ikää jo 26 vuotta ja poikuus edelleen tallella. Syynä yksinkertaisesti koko iän ollut sosiaalinen eristyneisyys. Voisin jaotella elämäni neljään vaiheeseen sen mukaan miltä päässä on tuntunut.
1. noin 0-12 v, jolloin seksiasiat eivät kiinnostaneet eikä niistä juuri mitään tiennyt
2. noin 12-18 v, jolloin seksi kiinnosti fyysisesti, mutta piti itseään henkisesti liian nuorena sitä harrastamaan
3. noin 18-23 v, jolloin uskoi olevansa henkisestikin kypsä harrastamaan seksiä. Silloin poikuuden tallellaolo eniten myös kiusasi.
Nyt on kuitenkin ruvennut tulemaan sellainen vaihe, että poikuus ei enää hävetä, vaan jotenkin on ruvennut pitämään itseään ylempiarvoisena sen vuoksi. Jotenkin tuntuu että sen menettäminen tässä iässä olisi jo jonkinlaista "petturuutta": on näin pitkään jaksanut ilman seksiä ja nyt ei sitten yhtäkkiä enää jaksaisikaan. Vaikuttaako siltä että pääni on sekoamassa.
Itselläni on ikää jo 26 vuotta ja poikuus edelleen tallella. Syynä yksinkertaisesti koko iän ollut sosiaalinen eristyneisyys. Voisin jaotella elämäni neljään vaiheeseen sen mukaan miltä päässä on tuntunut.
1. noin 0-12 v, jolloin seksiasiat eivät kiinnostaneet eikä niistä juuri mitään tiennyt
2. noin 12-18 v, jolloin seksi kiinnosti fyysisesti, mutta piti itseään henkisesti liian nuorena sitä harrastamaan
3. noin 18-23 v, jolloin uskoi olevansa henkisestikin kypsä harrastamaan seksiä. Silloin poikuuden tallellaolo eniten myös kiusasi.
Nyt on kuitenkin ruvennut tulemaan sellainen vaihe, että poikuus ei enää hävetä, vaan jotenkin on ruvennut pitämään itseään ylempiarvoisena sen vuoksi. Jotenkin tuntuu että sen menettäminen tässä iässä olisi jo jonkinlaista "petturuutta": on näin pitkään jaksanut ilman seksiä ja nyt ei sitten yhtäkkiä enää jaksaisikaan. Vaikuttaako siltä että pääni on sekoamassa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ei voi mitään. joku tahdovat kiirevat nussimaan. hulluja nuo suomalaiset. kutekin se tapahtuu.
3.!
Huhtikuusta lähtien asia on vaivannut niin pahasti, että mietin sitä joka päivä lähes koko ajan. Opiskelu ei sen takia juuri kiinnosta, eikä paljon mikään muukaan. Olen saman ikäinen kuin sinä.
Seksin harrastamisen tarve taitaa olla jokaisen ihmisen ominaisuus. Jos sitä ei pääse toteuttamaan, turhautuu. Ainahan voi runkata, mutta ei se kokonaan korvaa varsinaista puutetta.
Neitsyydessä ja poikuudessa ei ole juuri mitään yhteistä. Kuka tahansa nainen saa sänkyseuraa tai seurusteluseuraa, jos haluaa. Sen sijaan kuka tahansa mies (poika) ei sitä saa, sillä siihen vaaditaan hyvä itsetuntoa sekä muita miehisiä ominaisuuksia.
Aivan, kyllä on tuo homma naisille paljon helpompaa, miehelle vaikeampaa. Siis ainakin jos on ruma (tai sitten kuvittelee itsensä rumaksi) ja ujo ja omaa heikon itsetunnon. Ja itsestäni löytyy rutkasti näitä ominaisuuksia...sanon vaan, että harmittaa hieman...
No, koittakaa jaksaa! =) Elämä jatkuu kuitenkin.
Aika koittaa vielä.. :) Mutta muistakaa silloin kohdella naista hellästi. Hän on muutakin kuin poikuutenne menetyksen kohde. Nainen on myös ihminen.
Kyllä mä kuitenkin sanoisin, että poikuus kannattaa menettää. Ei sillä mikään kiire tietenkään ole, joten turha ottaa stressiä asiasta. Mutta on niitä hölmömpiäkin kokemuksia kuin poikuuden menetys ja uskoisin, että sitä paremmalta se tuntuu mitä kauemmin panttaa.
ajattelen vähän niinku samalla tavalla mutta yks poikkeus vaan ittellä on että kun mä ajattelen että kerranhan sen vaan menettää niin se rima on niin korkeella jottei oo tosikaan ja kukaan ei niinku täytä niitä vaatimuksia eli ei oo tarpeeks hyvä.
Mutta ketuttaa vaan yks akka joka ei älyä sitä että mua ei sen seura kiinnosta ja se sais painua kettuun enkä kaipais.Kuinka sen saa pois kimpusta ku ei auttanu vaikka suoraan sanoin?
Ja vituttaahan tuo. Varsinki kesä aikaa pareja joka puolella tulee kauheen "yksinäinen olo"
Mutta minkä minä sille voin että näin. Tosin naisilla niin paljon helpompaa tuo seuran saanti.