Minulla on sellainen käsitys, että teurastamot tarkastavat tuottajilta ostamansa eläimet hyvin tarkkaan ja raportoivat Eviralle, jos näkevät säännöksistä poikkeavia laiminlyöntejä tai rikkomuksia tuottajan toiminnassa.
Tästä ei nyt kuitenkaan puhuta mediassa mitään.
Kun tehomaatalouttakin harjoitetaan ansaintamielessä, niin tuntuisi aika oudolta, jos eläimiä pidettäisi pääsääntöisesti niin huonosti, että ne pureskelevat tai nokkivat toinen toisensa myyntiin kelpaamattomaan kuntoon tai kuolevat hoidon puutteessa häkkeihinsä.
Eiköhän nyt ole kyse jostain muusta kuin siitä, että maataloustuottajat olisivat eläinrääkkääjiä läpi linjan?
Siina eivät tuetkaan taitaisi elättää tuottajaa, jos myyntitulo teurastamoilta loppuu.
Tästä ei nyt kuitenkaan puhuta mediassa mitään.
Kun tehomaatalouttakin harjoitetaan ansaintamielessä, niin tuntuisi aika oudolta, jos eläimiä pidettäisi pääsääntöisesti niin huonosti, että ne pureskelevat tai nokkivat toinen toisensa myyntiin kelpaamattomaan kuntoon tai kuolevat hoidon puutteessa häkkeihinsä.
Eiköhän nyt ole kyse jostain muusta kuin siitä, että maataloustuottajat olisivat eläinrääkkääjiä läpi linjan?
Siina eivät tuetkaan taitaisi elättää tuottajaa, jos myyntitulo teurastamoilta loppuu.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kiinnität huomiosi vääriin asioihin. Häntien pureminen yms. on oire huonosta hoidosta. Se voidaan lukea yksittäisellä tilalla tehomaatalouden tappioksi. Ei kuolleita tai saparattomia taikka paiseisia sikoja teurastomoille kaputakaan.
Pääkysymys on siinä, miten teurastomot näkevät sellaiset eläimet, jotka ovat pulskassa kunnossa, mutta eläneet ahtaasti ja stressaantuneet. Silloin tällöin esiintyy väitteitä, että stressi maistuu myös lihan laadussa. Kysymys ei ole ääritapauksista eli tahallisesta eläinrääkkäyksestä. Kyse on tuotantotavasta, joka jo sinällään siäsltää arveluttavia piirteitä eläinten olojen kannalta. Tämä on maatalouskulttuurinen asia ja myös poliittinen valinta (tehomaatalouden suosiminen).
Myyntitulot tulevat eläinmassasta. Siinä ei silloin muutama kuollut eläin paljon paina. Se on bisnekseen kuuluva hukkaerä, joka on hinnoiteltu mukaan siihen massaan, joka selviää teurastamolle saakka. Oikea kysymys, mikä tässä pitää esittää on se, että tuotetaanko meillä eläinruokaa eettisesti kestävällä tavalla ylipäätään.
En oikein osaa kuvitella, miten vain niin pieni osa huonosti kohdelluista eläimistä kuolee ja voi huonosti, ettei siitä ole tuottajalle taloudellista haittaa, ja loput eläimet ovat kuitenkin pulskassa myyntikunnossa, jos kaikkia kerran kohdellaan tavalla.
Selityksesi tuntuu hieman hatusta vetäistyltä.
6. Tutkimiskäytttäytyminen
Kärsä on sialla hyvin herkkä ja sen tunto vastaa ihmisen käden tuntoa. Tonkiminen ja pureskelu kuuluu sian luontaiseen käytökseen ja koska tuotanto-oloissa on vähän pureskeltavaa, tarve purkaantuu usein vääränlaiseen leukojen käyttöön, kuten häntien ja kylkien purentaan. Joutilashäkeissä emakot pureskelevat putkia tai painavat vesinippaa aikansa kuluksi.
http://www.farmit.net/farmit/fi/02_kotielain/03_sika/07_tuotanto_olosuhteet/03_sian_aistit_ja/index.jsp