Olin tyttäreni ja mieheni kanssa metsässä poimimassa marjoja. Lähettyvillä oli myös eräs minulle tuntematon pariskunta. Välittömään läheisyyteemme tuli hirvi ja yritin hiljaisesti herättää mieheni huomion sitä näkemään. Silloin alkoi mieheni härnäta hirveä. (Hän yleensä aina kiusoittelee eläimiä todellisuudessakin, siis kissojamme ja koiraammekin. Se hermostuttaa minua ja hän ei yleensä välitä oikaisuistani.)
Hän jatkoi hirven kiusoittelua (unessa) jolloin eläin hermostui ja tuli aggressiiviseksi. Mieheni lähti juoksemaan karkuun hirvi perässään. Yht'äkkiä muuttui hirvi pukiksi. Samassa tuli kuvaan mukaan teini- ikäinen poikamme istuen islantilaisen ponnin selässä (poikamme on todellisuudessa 30 v). Ponni pelästyi ja alkoi juosta mieheni ja pukin perässä hirmuisella vauhdilla. Ymmärsin, että ratsastukseen täysin tottumaton poikamme tulisi putoamaan hevosen selästä. Lähdin tyttäremme kanssa heidän peräänsä. Sanoin, että on tyypillistä, että juuri nyt ei ole känttäriä mukana. Ymmärsin että tulisimme tarvitsemaan apua.
Juoksimme metsän läpi henki kurkussa. Kuulin vimein poikani avunhuudot. Jatkoimme hänen etsimistä ja tulimme lopulta torpalle, jonka edessä seisoi mieheni torpassa asuvan pariskunnan kanssa. Pariskunta ei ollut se sama, jonka olimme nähneet aikaisemmin metsässä. He olivat kalpeita ja kuivan ja totisen tuntuisia. Kysyin, kuinka kävi ja missä poikani on. -Ei hyvin, vastasivat, ja viittasivat latoa kohti sanoen, että siellä poikani on. Tilanne oli todella kauhistuttava ja tunsin sisimässäni, että poikani oli kuollut. Menetyksestä masentuneena ajattelin, että en enää voinut auttaa poikaani, joten rauhallisena ja täysin keskittyneenä sanoin: "ensin teen tämän" ja aioin vetää nyrkilläni miestäni turpiin. Hän ehti sivuun ja käännyin ja menin latoon. Siellä makasi poikani laverin päällä. Kysyin, kuinka hän voi ja hän vastasi, että nyt tuntuu paremmalta. Hän ei näyttänyt ollenkaan vahingoittuneelta. Siihen heräsin.
HERÄTESSÄNI olin aivan fyysisesti hengästynyt ja uupunut pitkän metsän läpi tekemäni juoksumatkan jälkeen. Ensimmäinen ajatukseni oli, että kuinka mieheni kykeni juoksemaan pukin edellä, kun hänellä on niin (todellisuudessa) heikko sydän, että normaali hiljainen liikuntakin sisällä huoneissa on vaikeaa. Menin sitten keittiöön ja istuimme aamiaispöytään. Kerroin unen miehelleni ja sanoin, että vain yksi kerta, että näen hänen kiusaavan koiraa tai kissoja, niin hän saa muuttaa vanhusten palvelutaloon. Olen nyt katsellut sitä peliä tarpeeksi kauan.
Hän jatkoi hirven kiusoittelua (unessa) jolloin eläin hermostui ja tuli aggressiiviseksi. Mieheni lähti juoksemaan karkuun hirvi perässään. Yht'äkkiä muuttui hirvi pukiksi. Samassa tuli kuvaan mukaan teini- ikäinen poikamme istuen islantilaisen ponnin selässä (poikamme on todellisuudessa 30 v). Ponni pelästyi ja alkoi juosta mieheni ja pukin perässä hirmuisella vauhdilla. Ymmärsin, että ratsastukseen täysin tottumaton poikamme tulisi putoamaan hevosen selästä. Lähdin tyttäremme kanssa heidän peräänsä. Sanoin, että on tyypillistä, että juuri nyt ei ole känttäriä mukana. Ymmärsin että tulisimme tarvitsemaan apua.
Juoksimme metsän läpi henki kurkussa. Kuulin vimein poikani avunhuudot. Jatkoimme hänen etsimistä ja tulimme lopulta torpalle, jonka edessä seisoi mieheni torpassa asuvan pariskunnan kanssa. Pariskunta ei ollut se sama, jonka olimme nähneet aikaisemmin metsässä. He olivat kalpeita ja kuivan ja totisen tuntuisia. Kysyin, kuinka kävi ja missä poikani on. -Ei hyvin, vastasivat, ja viittasivat latoa kohti sanoen, että siellä poikani on. Tilanne oli todella kauhistuttava ja tunsin sisimässäni, että poikani oli kuollut. Menetyksestä masentuneena ajattelin, että en enää voinut auttaa poikaani, joten rauhallisena ja täysin keskittyneenä sanoin: "ensin teen tämän" ja aioin vetää nyrkilläni miestäni turpiin. Hän ehti sivuun ja käännyin ja menin latoon. Siellä makasi poikani laverin päällä. Kysyin, kuinka hän voi ja hän vastasi, että nyt tuntuu paremmalta. Hän ei näyttänyt ollenkaan vahingoittuneelta. Siihen heräsin.
HERÄTESSÄNI olin aivan fyysisesti hengästynyt ja uupunut pitkän metsän läpi tekemäni juoksumatkan jälkeen. Ensimmäinen ajatukseni oli, että kuinka mieheni kykeni juoksemaan pukin edellä, kun hänellä on niin (todellisuudessa) heikko sydän, että normaali hiljainen liikuntakin sisällä huoneissa on vaikeaa. Menin sitten keittiöön ja istuimme aamiaispöytään. Kerroin unen miehelleni ja sanoin, että vain yksi kerta, että näen hänen kiusaavan koiraa tai kissoja, niin hän saa muuttaa vanhusten palvelutaloon. Olen nyt katsellut sitä peliä tarpeeksi kauan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.