Kovasti huhutaan, että Phil Rudd olisi poistunut kokoonpanosta (http://www.acdcpower.net/)ja nyt on alettu vaatia Sladea korvaajaksi. En tiedä onko jutuissa perää, mutta jos on niin bändistä saatetaan kuulla vielä jotain.
Slade takaisin! Siihen intensiiviseen draiviin ei Phil kykene ikinä.
Slade takaisin! Siihen intensiiviseen draiviin ei Phil kykene ikinä.
Vastaukset 19
Vanhimmat
"Rudd pysyköön! Siihen intensiiviseen draiviin ei Slade kykene ikinä"
voi sitä spekuloida mutta nii kauan kun Rudd hengittää ei Slade tule takaisin. Tuleeko edes sitten vaikka olis pyydettäs, saa nähdä.
tänään kuuntelin pitkästä aikaa tunnin ACDC musaa ja täytyy todeta että hieman paremmin Phil sopii rumpalin pallille kuin chris kun on se originaali kapulakalle.(vai pitäskö sanoa krapulakalle)
USKON ETTÄ ENS VUONNA NÄEMME JA ENNENKAIKKEA KUULEMME UUTTA MATSKUA uuden albumin muodossa.
en ole vielä PLUG ME INiä ostanut kun on liian hinnakas. ehkä joskus.
..tiedä sitten kuinka hyvin äijä viihtyy nykyisessä ryhmässä,"Damage Control".Chris Slade on paras rumpali joka bändissä on ollut.
Koko acdc uran tuotannosta en löydä yhtäkään Rudd kokoonpanon levyä mihin Slade sopisi paremmin. Ehkä Wrightin se voittaa muttei Ruddia.
Mistäköhän tämäkin huhu on liikkeelle lähtenyt? Jokatapauksessa "Mr.Propper" (joka räjäyttää pinttyneimmänkin lian pois) pysyköön omassa lestissään. AC/DC:llä ei ole kuin yksi ainoa ja oikea rumpali!
Slade oli ihan ok valinta silloin aikanaan, mutta kyllä se Phil on, joka tahdin takaa. Eipähän ole turhia fillejä.
Eikös se ole ihan yks lysti kuka niitä peruskomppeja hakkaa, vaikka Veijo Casio.
"Eikös se ole ihan yks lysti kuka niitä peruskomppeja hakkaa, vaikka Veijo Casio."
-Heh, hyvän provon pistit ;-)
kyl se vaan on sillai pojjaat et philin draivi sopii parhaiten bändiin. modern drummerin haastattelussakin n.10 vuotta sitten lars ulrich sanoi että " kaikella kunnioituksella muita rumpaleita kohtaan,mutta kukaan ei ole saanut ac/dc:tä potkimaan samalla tavalla kuin phil."
aikanaan paukuttamaan rumpuja oikeinkin mallikkaasti mutta pikainen vertailu livekeikkojen (Donington vs. No Bull tai SUL tai Plug Me in DVD:n uusimmat pätkät) välillä osoittaa hirmuisen eron Sladen hyväksi. Ja rehellisyyden nimissä, vaikka The Razors Edge on kaukana AC/DC:n parhaimmasta albumista, on se kuitenkin huomattavasti parempi ja energisempi kuin Ballbreaker saatika vaisu SUL. Eli Slade takaisin kehiin ja kokoonpano paranee pykälällä!
Onhan se mielipide kysymys, mutta ei uusista levyistä olisi sen parempia tullut vaikka Slade olisi mitä kannuja mäiskiny. Sladen hi-hat naputukset ne olisi sopinut kaikkien huonoimmin Ballbreaker ja Sul levyihin. Siinä ei ole Sladellä muutenkaan mitään sanomista ac/dc musiikkiin, niin kauan kun Malcolm on pomo.
yhtä keskinkertaisia molempien rumpalien soittamina, mutta juuri noista mainitsemistani live-esityksistä ero käy selväksi ja rehellisyyden nimissä, mun mielestä Ruddin rimpuilut eivät kestä vertailua Doningtonin keikkaan. Ja tämä siis mun mielipide, ja samalla mieleen noudee korrelaatio albumeiden välillä: The Razors Edge = viimeinen hyvä...
Chris Slade on kuin rumpukone joka tikkaa kuin singeri. Phil "Mr.Groove" Rudd taas on yhtä kuin rock̀ǹroll, joka saa biisit svengaamaan paremmin kuin kukaan muu. Lisäksi kukaan muu ei vedä niitä fillejä yhtä komeesti kuin "Filli" itse, hänhän ne on keksinykin ;-)
Ja mitä noihin lättyihin tulee, on TRE AC/DC:n huonoin albumi FOTW:n ohella. Pari hyvää biisiä, loput aivan kuraa ja soundit järkyttävät.. kyseessä ei oo enää se tuttu rouhee AC/DC soundi vaan "ylituotettu" (AC/DC- asteikolla) ja liian viimeistelty mahtipontinen soundi, kiitos jo edesmenneeen Brucen. Itseasiassa sama poikkeava soundimaailma jatkui myös 1990-91 kiertueella. Anguksella hillitön hevisärö ja rumpusoundit järkyttävät. Positiivisin seikka noilta ajoilta on että komppikitarakin kuuluu ja rouheesti!
Maku asioita nämä taas.
Minä olen kuunnellut ACDC levyjä 1990 lähtien, siis kaikkia ja paras on edelleen
THE RAZORS EDGE !!,,usko pois, siinä on tiukin saundi, minun mielestäni.
ÄLKÄÄMME SIIS KIISTELKÖ
kuunnellaan mitä huvitaa.
on totta että siinä on poikkeava saundi muihin levyihin verratuna. Sitäpaitsi omistan R Edgestä, originaalin cd.n, uuden masteroidun cd:n,kuva LP:n ja kasetin ja jokaisessa on erilainen saundi!!!! Minun korviini tuo remasteroitu on saatu liian diskantti voittoseksi, sinä ehkä pidät siitä eniten jos pidät Bonin aoikaisia parhaina. LP on aina paras tunnelmaltaan. Kasetti paras erottelu kyvyltä eri soittimien kesken. Mielestäni alkuperäinen cd joka oli tuossa AUSSi kiertueen boxissa on minun korviini se paras.
SIINÄ OLEN 100% samaamieltä että FOTW on paskin. sitten tulee BUYV, muut onkin ihan sikahyviä.
Sladen rummutukset jäivät toissijaiseksi kuunneltavaksi, kun Brianin rääkyminen oli The razors edge kiertueella aivan järkyttävää kuunneltavaa. Esim. koko Doningtonin dvd. Anguksen osa suorituksista mitä olen tuolta aikakaudelta nähnyt ovat myöskin järkyttävää kuunneltavaa. Esim. PMI dvd:ltä löytyvä whole lotta rosie. Löytyyhän niitä hyviäkin versioita kummaltakin, mutta aina oli joku osapuoli joka pilasi systeemin, kun taas Malcolm ja Cliff vetivät samalla konemaisella varmuudella kuin aina. Sladessä minua kylläkin juuri häiritsi tuo konemaisuus.
Paskaa. Aaceedeeseen musiikki ei analyysejä kaipaa. Kaikki soittavat hyvin, paremmin kuin moni Tällekin palstalle höpöjä kirjoitteleva.
Angusin sanoin: "Chrisin kanssa meidän täytyi mennä hänen tyylinsä mukaan, kun taas "Hook" on meidän tyyli"! Täysin oikeassahan Ang on. Vaikka Slade taitava rumpali onkin, ei hän ikinä saanut sitä samaa groovea siihen soittoon kuin Phil on aina saanut.
Angus on tossa kyllä täysin oikeassa!
parhaimmillaan juuri Doningtonin keikalla (verrattuna SUL ja No Bull keikkoihin joilla vetää selvästi epävireisesti ja ponnettomasti). Ja saundeista voisi varmaan kiistellä loputtomasti mutta mun mielestä Doningtonin keikan saundit on AC/DC:tä parhaimmilaan livenä, voimakasta ja terävää rokkia! Helsingissä (2000 ?) bändin esitys oli väsynyt, liekkö Ruddin flegmaattisuus tarttunut koko bändiin sitten?
Brianista vielä sen verran että ne uuden projektin kanssa vedetyt (mm. AC/DC) pätkät kuulostavat taas paremmalta kuin aikoihin joten laulajasta ei AC/DC:n tekeminen jää kiinni jatkossa.