Rakastumisen tunne

Ihan samoja tuntemuksia täälläkin. On ylipäätään vaikea keskittyä mihinkään konkreettiseen. Hiton nainen, ku olet sotkenu mun pään niin totaalisesti. No onneks asiat alkavat selviämään, vaikken taida olla lopputulemaan mitenkään tyytyväinen. No pääasia, että sinä tuut onnelliseks:)

Eräs mies

aika patka juttu tulle juu.

Heh joo. Jollain on tainnut mennä tänä aamuna vähän puurot ja vellit sekaisin. Hyvää jatkoa sullekin kuitenkin t: Yks Vaan Sotamies:)

ku et lakattu, ei te jakta jumpata, oo vaa, iha nolmaalitti, tiitä tylän tykkää, te taa huilata, ja pumtata titte ku tykkää.

Luulen että ensimmäistä kertaa elämässäni olen näin rakastunut. Se tunne on aivan mieletön.

Hymyilen kokoajan, kun ajattelen häntä.
Olen kuin päihtynyt enkä saa ajatuksiani kuriin. En voi keskittyä kouluun, tunnillakin vain
ajattelen häntä.
Yöllä en saa nukuttua kun hän on ajatuksissani. Kaikki mitä teen saa minut ajattelemaan häntä.
Se tuntuu sairaalta mutta jotenkin niin hyvältä...

En ole koskaan ajatellut ketään näin paljon, ja aina kun näen hänet, tuntuu kuin millään muulla ei olisi enää mitään väliä. Tekisi mieli vain lähteä hänen kanssaan kauas pois, tekisin mitä vain hänen takiaan...

Olen aina ollut järkevästi ajatteleva mies, joka ei tee mitään pelkästään tunnepohjalta.
Olen tapaillut ainakin 200 naista ja ihastunut kerran. Viimeisen kuukauden aikana ihastuin toisen kerran ja 7.12.2007 huomasin, että ei perkele! - Nyt on jotakin kummallista tapahtunut. Kasvolihakset kramppaavat kestohymyn johdosta, en pysty nukkumaan, en opiskelemaan, en keskittymään yhtään mihinkään, lista on loputon.
En olisi ikinä uskonut, että tunne voi olla näin voimakas. Haluaisin julistaa asiaa kaikille, mutta pidän matalaa profiilia, koska tiedän kuinka ärsyttävää sellainen hehkutus on.
En malta odottaa, että pääsen esittelemään vanhemmilleni naisen, josta voin sanoa rakastavani. Kyseinen nuori nainen on myös erittäin rationaalinen ihminen, joka toimii ennemmin järjellä kuin tunteella.
Omituisinta koko jutussa on, että rakastuminen(?) tapahtui hyvin nopeasti ja samanaikaisesti. Emme ole edes ehtineet puhua asiasta, mutta pari tekstiviestiä riitti todistamaan, että jotakin tapahtui ja täysin yllättäen.
Nyt on melkoisen avuton olo, järki ei enää pelaakaan niin kuin aikaisemmin.
Tätäkin kirjoittaessani kädet vapisevat niin, että kirjoittaminenkin on hankalaa!

Sitä se on, kun kunnolla rakastuu. Olen 40 mies ja rakastunut todella lujaa. En saa nukutuksi, ruoka ei maistu ja ikävä toisen luo on aivan hirveä...tuntuu, kuin olisi fyysisesti sairas.

Olen erittäin hajamielinen,ajatus katkeaa,vaivun omituiseen nirvanaan,mikään ei todella hetkauta,niin kuin normaalisti.
En todellakaan rakastu,kuin harvoin.
Tällä hetkellä,koen tunteita,voimakkaita,erästä miestä kohtaan,olen kuin kotonani,hänen seurassaan.
Ikävä,ikään kuin suru valtaa mieleni,kun tapaaminen päättyy.
Tätä on jatkunut useamman vuoden,joten ei mistään pikku jutusta ole kyse.

kun näkee rakastettunsa sattumalta jossain niin yhtäkkiä iskee kova jännitys. jalkoja ei meinaa tuntea. ku kävelee niin tuntuu siltä kuin tekis askeleita ilmassa. elimistö on jonkinlaisessa hyvältä tuntuvassa hälytystilassa.

En ole koskaan rakastunut ja luulenpa etten koskaan rakastu. Ei kannata tunteilla ykspuolisesti. Eikä rumalla ole oikeutta tuntea rakkautta, se mulle ystävällisesti opetettiin tämän elämäni aikana. Mitä olen kerran kovan läksyn kautta oppinut, sen yritän aina muistaa :)

pikku ihastus on mulla vaan. silloin joskus kun ajattelen häntä niin sydän sykkii kovaa mutta harvoin niin on käynyt, pari kertaa vaan. :)

Joskus hyvin nuorena ihastuin/rakastuin mutta sen jälkeen en ole sitä tunnetta kokenut. Tuskin tulen kokemaankaan. Tämä siitä huolimatta että miehet ovat kokeneet yksipuolista rakkautta minuun. Olisi kiva kokea se ns. huuma vielä joskus. Harmillista.