Näin kertoo tämän viikon Nykypäivä -lehti (ss. 17-19). Kirjoitus on löytynyt entisen kokoomuksen kansanedustajan Eero Kivelän jäämistöstä.
Kirjoitus on vielä alkuperäinen kirjoitelma. Nykypäivän artikkelissa todetaan, että Eero Kivelä saattoi olla Väinö Linnan "kirjallinen kummisetä".
Kirjoitus on vielä alkuperäinen kirjoitelma. Nykypäivän artikkelissa todetaan, että Eero Kivelä saattoi olla Väinö Linnan "kirjallinen kummisetä".
Vastaukset 1
Vanhimmat
Työläisten valtio Neuvostoliitto sensuroi Linnan tuotantoa ja Kansanuutisten edeltäjä SKDL:n Vapaa Sana haukkui arvostelussaan Tuntemattoman, joka ei nuollut tarpeeksi venäläisiä
Vähemmän on tiedossa, että kommareiden Vapaa Sana (Kansanuutisten edeltäjä) tyrmäsi kirjallisuusarvostelussaan Väinö Linnan suurromaanin Tuntematon sotilas.
Neuvostokommunistinen Venäjä ei ollenkaan kääntänyt tätä akateemikoksi nousseen työläiskirjailijan suurteosta.
Viroksi Tuntematon käännettiin, mutta Kanadassa kommunismia pakoon lähteneiden veljeskansamme edustajien toimesta.
Virolaisten pakolaiskirjakustantajien suomalaisia kirjoja neuvostomiehityksen ajalta
http://www.suri.ee/inf/eestien.html
Estonian publishing houses in exile started bringing out Estonian translations of Finnish literature ten years earlier than those in Estonia. Especially praiseworthy was the activity of the publishing house “Orto” that first worked in Sweden and thereafter in Canada. Understandably, “Orto” started with publication of our common author Aino Kallas. Her works were soon followed by translations from Frans Emil Sillanpää, Juhani Aho, Jorma Korpela, Eva Kilpi, Pentti Holappa and Olavi Siippainen, Mauri Sariola and Hilja Valtonen. It was this publishing house that brought out the Estonian translation of Väinö Linna’s Tundmatu Sõdur (“The Unknown Soldier”) shortly after it was published in Finland. and just from Mika Waltari 18 books were published there. From Mika Waltari alone, “Orto” has published 18 books.