Eli tilanne on tämä: Tyttöystäväni on todella kaunis ja ollut aina hoikka. Olemme seurustelleet jo 5 vuotta. Hänen äitinsä taas... Ei varmasti vaikea arvata. Hän on todella lihava. Kun olin tyttöystäväni luona yötä ja katselin valokuvia heidän perheestään, niin hänen äitinsä oli ollut myös nuorena todella laiha ja kaunis. En tietenkään ole tekemässä tämän pohjalta mitään suuria ratkaisuja, mutta onko mahdollista, että tyttöystävälleni käy samoin?
Häviääkö taipumus pysyä ihannemitoissa iän myötä ihan luonnostaan? Ja kuinka nopeasti tuollainen painon lisäys yleensä tulee? Jos äitinsä on onnistunut pääsemään 50 kg:sta yli 100 kg:aan, niin ehkä tyttöystävälläni on alttiutta samaan. Näääh, kunhan mietin.
Häviääkö taipumus pysyä ihannemitoissa iän myötä ihan luonnostaan? Ja kuinka nopeasti tuollainen painon lisäys yleensä tulee? Jos äitinsä on onnistunut pääsemään 50 kg:sta yli 100 kg:aan, niin ehkä tyttöystävälläni on alttiutta samaan. Näääh, kunhan mietin.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Voit unohtaa selitykset aineenvaihdunnasta ja geeniperimästä. Kaikki ymmärtää, ettei materiaa synny tyhjästä, läski syntyy yksinkertaisesti siitä kun syödään yli energiatarpeen. Jos joku väittää vastaan niin selitäköön sitten miksi keskitys- ja vankileireillä ei ollut ylipainoisia.
Jos tyttöystäväsi liikkuu riittävästi ja syö minkä tarvitsee niin ei hätää. Mutta jos hän on kotoaan oppinut äitinsä tavan velttoilla ja mässäillä niin hukassa olet. Läski on laiskuuden palkka.
Tuo on harhaa, myös liian vähän syönti lihottaa.
Aineenvaihduntaongelmat ovat todellisia. Sen kiltäminen osoittaa tietämättömyyttä.
isänsä? onko hänkin lihava?
Lapset tosiaan saattaa periä vanhempiensa ruokailutottumukset, ja vaikka nuorena ei liho vaikka söisi mitä, saattaa tilanne iän myötä muuttua.
Oma "keijuseni" oli myös nuorena oikein hyväkroppainen. Kun perheeseen tuli muutama lapsi kaikki muuttui. Raskausaikana syötiin vaikka mitä ja sen jälkeen kiinnostus omaan kroppaan tippui kuin lehmän häntä.
nyt ylipainoa on n. 20 kiloa.
Olen yrittänyt vihjailla hienovaraisesti ja vähemmän hienovaraisesti pienoisesta laihduttamisesta mutta saan vain vihat niskaani "itsepähän kiloni kannan" kommentin säestyksellä. Haukkasin paskaa.
Jättäkää heti tuommoiset läskivaarassa olevat tai jo ovat, akkanne ja hakeutukaa sellaiseen seuraan, jossa koko suku on risukeppejä.
Totta kai vielä hoikka tyttöystäväsi lihoo, ellei 100kg niin sitten 150kg. Kuka sellaisen matroonan kanssa haluaisi kulkea? Hävettää pelkkä ajatus!
paljonko sinulla on ylipainoa?
entä miten reisilihakset? Että millaisia kuvia on sinun vanhemmistasi. Sellainen poika kuin perhekin. Onko käyty yliopistoa? Mikä ÄÖ? Kiinnostaisi vain tietää, että osaa tehdä niitä kunnon päätelmiä.
oletkin ylipainoinen ja vieläpä heikolla itsetunnolla varustettu. heippa.
Sitten vielä se rahapuoli, onko tiedossa suuria perintöjä? Lihavaa rakastaa vaikka hampaat irvessä, on joku sanonut, mutten muista kuka. Ei sovi unohtaa rahaa, sillä money makes the world go around, the world go aournd...
Oletko miettinyt, jos käykin toistapäin? Kaunis tyttöystäväsi on kaunis ja hoikka aikuisenakin ja sinä lihoat vähän liikaa.....?
Heh.. jätä ihmeessä tyttöystäväsi. Kaiken varalta. Seuraavalla kerralla tutki suku hiukan aiemmin :)
Minua huolestuttaisi, jos miehelläni olisi tyhmä isä.. se olisi minulle kauhistus, koska poikakin tietenkin olisi sellainen, tyhmänlainen :)
Näin se menee..
Minunkin tyttöystäväni oli täysin mallin mitoissa. Harrasti paljon ja söi terveellisesti. Lisäksi hän oli erittäin älykäs ja kaikin puolin lahjakas. Mutta kun tapasin hänen äitinsä tajusin ettei meillä tyttöystäväni kanssa voi olla ruusuista tulevaisuutta, koska hänen äitinsä oli erittäin lihava ja typerä. Ja pahinta vielä oli että hänellä oli diabetes ja sydäntauti. Ota ihmeessä sairauksista ensimmäisenä selvää.. vai haluatko viettää vanhuutesi yksin vaimon kupsahdettua rinnalta ennen aikojaan? Minä tulin järkiini ja jätin tyttöystäväni. Tapasin baarissa kauniin ja hoikan viisikymppisen naisen ja menin kysymään olisiko hänellä tytärtä. Tietenkin otin sairauksista ja älykkyydestäkin selvää ja vaadin nähdä myös tyttären isän valokuvan. Päätin siltä seisomalta alkaa seurstelemaan. Nyt sitten olen ylipainoisen syömishäiriöisen epätasapainoisen naisen elättäjänä. Suosittelen samaa. Tämä on tosi tarina.
Suuri vaara on olemassa jos tyttöystäväsi äiti on paljon ylipainoinen. Keskustele lihavuudesta tyttöystäväsi kanssa. Jos hän on OIKEASTI sitä mieltä ettei sietäisi itseään lihavana, tuskin on suurta vaaraa. Jos hän ei pidä lihavuutta pahana, kannattaa harkita tarkkaan viimeistään ennen kuin päätätte hankkia lapsia. Ero on paljon vaikeampi jos on jo lapsia. Moni roikkuu pitkään onnettomassa suhteeseen lasten takia.
Tapasin vaimoni lähes 20v sitten. Edelleen hän on samanpainoinen kuin tavatessani. Seksi on tärkeää parisuhteessa, enkä pystyisi sextailemaan ylipainoisen kanssa. Vaimoni tietää sen, ja ehkä juuri siksi hän on pitänyt itsensä kunnossa. Olen tyytyväinen valintaani ja rakastan vaimoani edelleen. Jos vaimoni olisi lihonut, olisin erommut varmasti.
Omien kokemuksieni mukaan ylipaino on yleensä henkinen ongelma. Tarkkaile tyttöystäväsi mielenterveyttä, ja erityisesti sitä onko hänellä taipumusta syödä tavallista enemmän ollessaan vihainen tai iloinen. Mieti onko hänellä paljon samoja luonteenpiirteitä kuin äidillään. Mieti sitä tilannetta että teillä on lapsia ja tyttöystäväsi on lihonut kymmeniä kiloja. Voitko vielä rakastaa sitä norsua joka on lastesi äiti?
Minusta on hienoa olla lasten harrastuksissa, ostoksilla, jne. vaimoni kanssa, ja tarkkailla vaivihkaa sitä miten miesten päät kääntyy vaimoni nähdessään. Mikään muu ei ole niin hieno tunne kuin se että tiedän norsuvaimoisten miesten olevan kateellisia kauniista ja hoikasta vaimostani. Kaunis vaimo lisää kunnioitusta ja vaikutusvaltaa.
Parasta olisi olla menemättä naimisiin ollenkaan. Ei tarvitsisi elää niin kauhean pelon vallassa, että vaimo iän myötä saattaa lihota.
Miehethän eivät liho, eivätkä ole koskaan typeriä (paitsi tässä viestiketjussa).
Kylläpä on itsetuntosi löyhissä kantimissa. En ikinä ottaisi noi tyhmää miestä ristikseni. Onneksi on olemassa vielä fiksujakin miehiä. "Jos vaimo olisi lihonut olisin eronnut varmasti". Ei mitään rajaa typeryydellä! Siinä ei paljon lasten elämä ja mielenterveys paina vaakakupissa kun isin pitää saada höylätä hoikkaa akkaa! Olen aivan varma että kukaan ei kadehdi sinua vaimostasi vaan naureskelee selkäsi takana koska ovat käyneet nauttimassa hänen tarjoamistaan palveluista :) Rassukka parkaa!
kaunis ja hoikka olisi huora?
Taitaa siellä päässä juuri tällainen kuvauksen mukainen norsuvaimo päästellä höyryjä kateuksissaan.
Itse olen nimenomaan tämä hoikka ja kaunis vaimo miehelleni, vaikka lapsia on neljä ja ikää yli 40. Pidän itsestäni huolta itseni takia, mutta myös mieheni ja jopa lasteni takia.
Kyllä lapsetkin häpeävät viimeistään teini-iässä mursumaista äitiä, joka lyllertää hävettävästi lähiostarilla.
Minusta kommentoimasi mies kirjoitti täyttä asiaa. Miksei eron syy voisi olla lihavuus, voihan alkoholisimikin. Eikä hän nyt varmasti parin kilon takia eroaisi, mutta kyllähän ihminen muuttuu täysin niin henkisesti kuin fyysisestikin, jos kiloja tulee kymmennittäin lisää. Kyllä minunkin mieheni luultavasti eroaisi. Enkä itsekään katsoisi mitään ryhävalasta kovin pitkään. Myös mieheni pitää itsestään huolta, se on koko perheen paras.
Kylläpä kirjoitit typerän kommentin, ai että hoikka ja kaunis vaimoko on heti välttämättä kevytkenkäinen?
Ymmärrän kyllä, että olet katkera siitä, että kukaan ei katso sinun perääsi, mutta älä leimaa meitä itsestämme huolehtivia vaimoja kevytkenkäisiksi.
Olen lähes nelikymppinen, lapsiakin on siunaantunut kolme, ja edelleen voisin pitää samoja vaatteita kuin naimisiin mennessäsi. Olen ilmeisesti edelleenkin suhteellisen hyvännäköinen, koska saan ulkonäöstäni kehuja lähes päivittäin, sekä miehiltä että naisilta. Miehenikin on ylpeä siitä, että toiset miehet katsovat.
Lasten saanti ei tarkoita sitä, että aletaan lihomaan eikä enää katsota, mitä suuhun pistetään.
Kaikki lihavat eivät "ala lihomaan heti kun lapsia saavat". Monet ovat lihavia pikkulapsesta asti. Jokainen elää omaa elämäänsä omalla laillaan. Tuskin sinäkään kovasti tykkäisit jos naapurit määrittelisivät mitä saat syödä ja miltä sinun pitää näyttää. Jospa laihoja alettaisiin vainota niinkuin lihavia nyt vainotaan. Irvisteltäisiin ja inhoteltaisiin kun laiha luikku kuikkisi kujilla. Uhattaisiin ottaa lapsethuostaan kun ovat niin inhottavan laihoja. Luin tuossa Hyvä Terveys lehden marraskuun numerosta että syömistään rajoittavien äitien tyttärillä on suurempi riski sairastua syömishäiriöihin. He ovat jatkuvasti huolissaan lihomisestaan ja jakavat ruoat sallittuihin ja kiellettyihin.
Koskapa julistat näin:
"mutta kyllähän ihminen muuttuu täysin niin henkisesti kuin fyysisestikin, jos kiloja tulee kymmennittäin lisää."
Toivottavasti miehesi ei lue kommenttiasi - jos hän on fiksu, ei hän varmaan hyväksyisi moista rasistista mielipidettä. Toivon todella, ettet ole esim. opettaja tai muuten kovin vastuullisessa asemassa. Säälin myös lapsiasi, sillä he imevät asenteita jo äidinmaidossa.
Kannattaa jättää saman tien! Minunkin rakkauteni on täysin kiloista kiinni.Sitä mukaa ku vaimo lihoo, rakkaus latistuu. Omapa on vikansa. Ahmii ku mikäki.
Katselin valokuvia anoppilassa ja sattumalta kuvassa oli appeni pili paljaana Kreikan reissulla...siinä hoksasin että no sen vuoksihan ukollanikin on niin mitätön nappula jalkovälissä...oivoioivoi..nääsnääs...otanko eron nyt vai 5 vuoden päästä....
Onneksi tapasin appiukkokokelaani ennen ratkaisevan askeleen ottamista! Siinä vasta oli ruma ja tyhmä ukonturjake! Pikkutuhmia yritti jutella vaikka sisäkumi paistoi päälaelta ja naamavärkki oli kuin naulapussi. Heti sanoin poikaystävälle että alkaa katsella muita maisemia. Sellaista rupu-ukkoa en huoli ikinä :/
Mieheni on 189 cm pitkä, tuuheatukkainen, leveäharteinen, hoikka komistus.
Mutta katselinpa viestisi innoittamana appiukkoa "sillä silmällä" ja kauhistus! Appiukko on 171 cm lyhyt, kaljuuntuva, pulloharteinen ja pyylevä...pistin avioeron heti vireille, hyvissä ajoin ennen lapsien hankkimista.
Miehenihän voi muuttua samannäköiseksi ja kaikkihan tiedämme, viimeistään tämän viestiketjun perusteella, että ihmisen radikaali muuttuminen muuttaa häntä myös psyykkisesti....
ps. oletko näyttänyt oman isäsi kuvia tyttöystävällesi? Toivottavasti isäsi ja sinä kestätte sen tarkastelun, suomalaiset keski-ikäiset äijät kun ovat lähes poikkeuksetta, harvatukkaisia, kaljamahaisia, jalkasilsaisia ja rumia.
Meidän äiti oli nuorena hoikka, urheilullinen (jumppamaikka kun oli), turhamainen ja kaunis, mutta hän kuoli 45-vuotiaana syöpään, joten muista nyt pyytää tyttöystäväsi vanhempien sairaskertomuksetkin. Ethän halua viettää 2-vuotta elämästäsi kaljun, sytostaateista ja kortisonista turvonneen, kuolemaa odottavan ihmisraunion kanssa?
Olet niin pinnallinen, että uskoisin sinun joutuvan vielä kovaan kouluun tässä elämässä. Toivottavasti et itse liho muodottomaksi tai sairastu vakavasti ja kumppanisi jätä sinua sen takia. Ihminen kun tuppaa loppupeleissä AINA tavalla tai toisella saamaan ansionsa mukaan. Arvaa oliko äidilleni, jolle ulkonäkö oli jopa lapsia tärkeämpi asia, kova paikka muuttua "ihmishirviöksi" ulkoiselta olemukseltaan?