Menetin yhden kk aikana kotini, lapseni, miesystäväni, mielenterveyteni ja elämänilon. Kaikki petti. Poikani vei rahat ja asunnon. Miesystäväni oli seurustellut jo jonkin aikaa uuden naisen kanssa, ja vei minulta kaikki rahanarvoisen "säilöön" mitä en saanut koskaan takaisin. Tyttäreni muutti isänsä luokse, tosin meillä on hyvät välit.
Ainoa mikä minulla säilyi oli työpaikka.
Muuttanut olen nyt sitten kolme kertaa..tai siis joutunut muuttamaan.
Sairastuin kaikesta tästä.Ainoa asia mitä oikeasti haluaisin olisi, että saisin mahdollisuuden muuttaa toiselle paikkakunnalle saadakseni aloittaa kaiken alusta????
Siitä on tullut pakkomielle..
Sanotaan, että kaikella on tarkoituksensa ja niin varmaan onkin.
Kirjoitan teille runon joka auttoi minua ajattelemaan, vaikka en niin kovin uskovainen ole.
RUKOUS.
"Tunnustan edessäsi, ettei synny uutta ilman entisen särkymistä"
"Tätä minun on on vaikea hyväksyä"
Tahdon sekä menneen,että tulevan.
Irtipäästäminen tekee minut epävarmaksi. Jumala, anna Sinä minulle vapaan ihmisen uskallus jättää menneet päivät taakseni ja jatkaa kohti tulevia.
Tiedän, että pettymys, pelko tai kaipuu ovat liian raskaita matkatavaroita.
Ainoa mikä minulla säilyi oli työpaikka.
Muuttanut olen nyt sitten kolme kertaa..tai siis joutunut muuttamaan.
Sairastuin kaikesta tästä.Ainoa asia mitä oikeasti haluaisin olisi, että saisin mahdollisuuden muuttaa toiselle paikkakunnalle saadakseni aloittaa kaiken alusta????
Siitä on tullut pakkomielle..
Sanotaan, että kaikella on tarkoituksensa ja niin varmaan onkin.
Kirjoitan teille runon joka auttoi minua ajattelemaan, vaikka en niin kovin uskovainen ole.
RUKOUS.
"Tunnustan edessäsi, ettei synny uutta ilman entisen särkymistä"
"Tätä minun on on vaikea hyväksyä"
Tahdon sekä menneen,että tulevan.
Irtipäästäminen tekee minut epävarmaksi. Jumala, anna Sinä minulle vapaan ihmisen uskallus jättää menneet päivät taakseni ja jatkaa kohti tulevia.
Tiedän, että pettymys, pelko tai kaipuu ovat liian raskaita matkatavaroita.
Vastaukset 10
Vanhimmat
No voi hyvänen aika...mistä tuo kaikki oikein johtui...ensin ajattelin, että avioero, mutta miten niin "Poikani vei rahat ja asunnon"...?
Vai jouduitteko korvaamaan jotain pojan tekemiä ns. pahoja juttuja...?
Joka tapauksessa voimia sinulle.
kun luulin. että maksan omaa asuntoa, poikani kertoi vain minulle, että se on hänen ja olenkin vain vuokralainen. Kaikki alkoi siitä kun rupesin katsomaan asuntoa, niin hän kertoi, että jos hän sijoittaa asuntoon 50.00mk niin ei tarvita takaajia. HÄN OTTI ASUNTOON LAINAN.Minä maksoin vuosia lainaa ja pyysin häneltä siirtämään lopun lainan minun nimiini, eipä käynytkään enään kun hänelle tuli vaimo joka sanoi asunnon olevan heidän.Asunto myytiin, ja minä jäin puille paljaille.Tein asuntoon vielä remontin joka tuli maksamaan n. 5t euroa. Kun ei ollut kuittia mistään asuntokaupasta niin en voinut mitään. Viime vuonna pistin lakimiehen asialle eikä ole kuulunut mitään,,tuskin saan koskaan takaisin mitään. Eikä sillä ole niin väliä ...menetin myös siinä poikani.
Tiedän että hän katuu, mitä on saanut aikaan ja varmasti häpeää.
Onneksi..ajattelen vielä, aika tekee kyllä ihmeitä aikaan. Nykyisin ajattelen, että jos pitäisi elää tuo aika uudelleen, en jaksaisi.! Nykyään tunnen itseni vahvemmaksi kuin ennen, ihme etten pudonnut kelkasta kokonaan??
Asia on tehnyt minut nöyräksi elämän edessä, mikä ei tarkoita, että nöyristelisin.
Nyt olen lähdössä kävelemään ja siis lenkille, että jaksaisin taas elää päivän ja tunnin kerrallaan.
Kiitos teille lukijoille ja toivon sydämestäni kaikille jatkossa eheytymistä maailman ja elämän myrskyissä ja tuulissa.
Olikohan tuossa nyt pilkkuvirhe...tuo kohta 50,00 mk...siis viisikymmentä MARKKAA...?
(Ilmeisesesti pilkkuvirhe....)
Kuitenkin hieman ihmettelen, että miten tuo kaikki yhtäkkiä "luisui" pojallesi...miksette olleet MOLEMMAT asunnon virallisia omistajia/lainanlyhentäjiä...?
Mutta kusipäinen teko joka tapauksessa! Ettäs kehtaa vanhemmalleen (äidilleen?) tehdä vastaavaa!?
Voi sinua...!
Ihmettelen edelleenkin, miten oma poika voi olla noin peepäinen omaa vanhempaansa kohtaan?!
Et kuulosta miltään "huonolta vanhemmalta/kusipäältä", vaan pikemminkin jotenkin maahanlyödyltä, jota oma poika vaimoineen pompottelee!
Toivottavasti saavat vielä maistaa omaa lääkettään!
Kyllä se asia vain niin on. Maanmatoiseksi olen itseni tuntenut nämä viime kuukaudet.
Sitä kuitenkin ihmettelen vieläkin kun tämä kaikki tapahtui ja kysyin jotain apua itselleni niin sanottiin vain, että kyllä se aika auttaa...Nykyään kun tapahtuu jotakin niin on heti tarjolla kriisiapua...minulle ei tarjottu mitään, vaikka oli kysymys kaaoksesta elämässäni ja suuresta sellaisesta ...luulin, että sekoan.
Kuitenkin tämä on nyt tässä ja maailma on tavaraa ja rahaa täynnä. Ihan kiva aloittaa tyhjältä pöydältä ja tietää, ettei kukaan enään vie minulta mitään.
Silmäni aukesi ja nyk. en usko mihinkään enkä kehenkään.
Kyllä sellainenkin on hyvin tunnettua, että äitiä tai isää kiristetään rahan saamiseksi ja jopa lyödään ja hakataan, se on vain ongelma mistä kukaan esim. vanhus ei kehtaa puhua ???
Täytyisi kissa nostaa pöydälle.
Minun kotikasvatusta oli se, että kunnioitetaan vanhempia ihmisiä. Nykyihmiset haluavat vain rahaa kunniaa ja mainetta ..hinnalla milla hyvänsä????
Nyt kauppaan ja lenkille ...kiitos sinulle kun olet jaksanut ajatella näitä mun juttuja ...kyllä se siitä...
En voi edes kuvitella, kuinka pahalta sinusta täytyy tuntua :( Olen itse kokenut elämässäni, kuinka karvaalta tuntuu, kun läheinen ihminen pettää, minun kohdallani pettäjä oli isä, joka käyttäytyi hyvin pahasti lapsiaan kohtaan - ilman katumusta. Petoksen kipu ei hälvene ja vieläkin, aikuisena, tiedän, mitä on olla todella avuton, lyöty ja nöyryytetty. Tiedän, miltä tuntuu, kun minulta viedään kaikki - eikä minun tahdollani ole mitään väliä, se on yhtä tyhjän kanssa, voisin yhtä hyvin olla eloton esine. Mietin, mahtaakohan pelko kuoleman edessä tuntua samalta?
En tiedä, mitä sinulle sanoisin, enkä osaa sinua neuvoa, enkä näin netin kautta auttaa. Tahtoisin silti toivottaa sinulle voimia ja sitkeyttä jatkaa. Toivon, että sinulla olisi välillä hyvä olla.
En voi mitenkään käsittää, miten poikasi voi käyttäytyä noin. En voi käsittää.
Nyt pidät huolen vain itsestäsi ja omasta voinnistasi. Et mistään muusta huolehdi, et yhtään.
*halaus*
Sulla on käynyt tosi huono "mäihä"
olen todella pahoillani sun puolestasi,mutta huomaan että olet kuitenkin jo päässyt pahimman yli ja katsot tulevaisuuteen positiivisesti.
Kaikkea hyvää sinulle ja jaksamista arkeen ja muuta toiselle paikkakunnalle jos sinusta siltä tuntuu ja pidä yhteyttä tyttäreesi ja ystäviisi,he varmasti auttavat sinua vaikeina päivinä.
Ja hyvää joulun odotusta myös!!
Terveisin tonttu-muori
Sydämestä on vain syrjät jäljellä. Työntekoon uurastan, ettei tulisi niitä ajatuksia mieleen.
Aikaa on kulunut mutta kuitenkin herään vieläkin painajaisiin, enkä saa unta ...yöllä tuntuu kaikki vielä pahemmalta.
Viime joulu oli tosi kamala, toivonkin nyt, että saisin jotenkin pitkät joulupyhät aikani kulumaan. Kuitenkaan mikään ei oikein kiinnosta,,vähiten uusi suhde. Luulen ja tiedän itsekkin, että mieskiintioni on täysi.
Onneksi tyttäreeni on hyvät välit ja lämpimät, joka ilta hän laittaa textarin "rakastan sinua äiti"
Toivoisin kuitenkin saavani tilaisuuden muuttaa paikkakuntaa, koska täällä kaikki muistuttaa kaikesta.
Norjasta saisin työtä vaikka ´heti mutta kun tuo kielitaito pitäisi opetella....
Kiitos kaunis ystävällisyydestä ja empatiasta . Rakas ystävä.
Ja toivon sinullekkin oikein rauhallista joulua.
Kiitos.
Minun tuli niin paha olla puolestasi kun kirjoitit, mitä Sinulla on ollut ja on varmaan vieläkin.
Minäkin olen lyöty ja nöyryytetty, ihmisraunio.
Olen ikäni käynyt työssä, ja tässä lopputulos?
Työpäivän jälkeen tulen tänne asuntoon ja olen niin yksin,ajatusteni kera, edes tv ei kiinnosta. Katselen vain ikkunasta ihmisten menoa ja joulun hössötystä ja mietin menneitä aikoa.
Paikkakunnan vaihdos olisi ehkä parasta, ja aloittaa kaikki puhtaalta pöydältä ja yrittää unohtaa kaikki. Ehkä joku pettäjistä ymmärtää oliko se kaikki sen arvoist kun olen kaukana, enkä kuulu enään heidän itsestäänselvyyteen.
Ei ihmisen tunteilla saa leikkiä ja käyttää häikäilemättömästi hyväksi.
Tuntuu todella hyvältä, että juuri sinä ajattelet minua.