Olisiko kenelläkään kokemuksia tuosta MC Rubinar 4.5/300 Macro Telephoto objektiivista missä tahansa digirungossa?
http://www.rugift.com/photocameras/rubinar_300_lens_for_minolta_af.htm
Hinta ei ainakaan päätä huimaa ja valovoimaa on silti kohtalaisesti.
http://www.rugift.com/photocameras/rubinar_300_lens_for_minolta_af.htm
Hinta ei ainakaan päätä huimaa ja valovoimaa on silti kohtalaisesti.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Jos sen saa kameraan sovitettua kai sillä jotain jälkiä kennoon polttaa. Ainakin nämä tunnetut valmistajat luopuivat noista peililaseista jo filmiaikaan. 30 vuotta sitten niitä näki oikein mainostettavan, taisipa suurimmat olla yli 2m polttovälillä.
Tuon polttovälin peilitelessä en näe mitään järkeä, 300mm saa 1:4 valovoimallakin ihan kohtuu hintaan. Silloin kun polttoväli alkaa on 500mm tai enemmän, peilitele on ihan järkevä hankinta, niitä saa lähes samalla hinnalla kuin pieniäkin, vastaavan kokoinen normiobjektiivi taas maksaa hunajaa.
Jos tuon alle satasella saat niin ehkä ihan ok, muuten kehottaisin ostamaan isomman.
> Tuon polttovälin peilitelessä en näe mitään järkeä, 300mm saa 1:4 valovoimallakin ihan kohtuu hintaan. Silloin kun polttoväli alkaa on 500mm tai enemmän, peilitele on ihan järkevä hankinta, niitä saa lähes samalla hinnalla kuin pieniäkin, vastaavan kokoinen normiobjektiivi taas maksaa hunajaa.
Kyllä noita pitemmän polttovälin vehkeitäkin saa, mutta valovoima tietysti laskee etenkin tuossa 1000 mm:ssä.
http://www.rugift.com/photocameras/rubinar_500_lens_for_minolta_af.htm
http://www.rugift.com/photocameras/mto_11_ca_lens_for_minolta_af.htm
olet sisäistänyt peilitelen periaatteen? Ei himmennintä, kuvaus aina täydelä aukolla. Tuolla 300mm optiikalla terävää noin 5 senttiä jos kuvataan viiden metrin päästä. Lähempää vielä vähemmän.
Tuolla lisää:
http://www.dofmaster.com/dofjs.html
> Ei himmennintä, kuvaus aina täydellä aukolla.
A vot. Jos mie nyt iha oikei ymmärrän siu ajatuksiais, nii tarkotat sie ett tuoll
http://www.rugift.com/photocameras/rubinar_8_500_lens_for_minolta_af.htm
suap syväterävemppii kuvvii ko tuoll?
http://www.rugift.com/photocameras/rubinar_500_lens_for_minolta_af.htm
Kyllä 500/8:ssa on enemmän syväterävyyttä kuin 500/5.6:ssa, mutta vastaavasti valotusaikaa pitää kasvattaa 1.5 kertaiseksi. Tuo jälkimmäinen olisi minun valintani noista.
Jos valovoimassa on ihan koko aukko eros, siis 5,6 - 8 niin kyllä valotusaika kaksinkertaistuu. Suomeksi 1/250 - 1/125. Ainakin Setälän ja Pietisen sekä omien kokemusten mukaisesti.
Matikka ei ole vahvimpia lajejani näin viikonloppuisin ;)
> Silloin kun polttoväli alkaa on 500mm tai enemmän, peilitele on ihan järkevä hankinta, niitä saa lähes samalla hinnalla kuin pieniäkin, vastaavan kokoinen normiobjektiivi taas maksaa hunajaa.
Näyttää tuo MC Rubinar 500 F/5.6 tai F/8 ainaskin olevan lintukuvaajien mielleen. Sen verran hyviä kuvia sillä näyttää saavan jos katsoo vaikka noita lentävien lintujen kuvia.
http://www.kompassi.com/~anssi/luontokuvia/
Nyt kyllä ymmärrän miksi käyttää Rubinaria lintukuvauksessa keskellä ei mitään. On aivan eri asia kantaa 620 g:n peiliteleobjektiivia, kun hyvää yli 3 kg:n kiinteäpolttovälistä linssioptiikkaa.
Ainutlaatuinen reunaterävyys tuolla.
http://www.digit-life.com/articles2/rubinar/
Harmi Canonisteille, kun tuo äskeinen linkki kertoi että on turha ottaa lintujen kuvia lennosta. Onneksi tuossa ensimmäisessä linkissä oli sitten Nikon runko.
> Tuolla 300mm optiikalla terävää noin 5 senttiä jos kuvataan viiden metrin päästä. Lähempää vielä vähemmän.
Tuolla lisää:
http://www.dofmaster.com/dofjs.html
Tuon linkkis mukkaa tuo MC Rubinar F/8 500mm o melke neljä metrii syväterävämp (12.8 m vs. 9.02 m) ku tuo MC Rubinar F/5.6 500mm sada metri pääs. Taitas oll paremp yksissee tuo F/8.
Sitten peiliteleet katosi.
Kyllä noilla kuvia saa ja lentokuvatkin onnistuu, jos taito riittää.
5,6 on käyttökelpoisempi. F8 alkaa olla pimeä liikkuviin kohteisiin hyvälläkin säällä.
> Sitten peiliteleet katosi.
Noitten linkkien
http://www.pws-online.nl/engels/about me/Mirror/mirror index.htm
http://www.xs4all.nl/~tomtiger/russcam/mto.html
perusteella ainankin vaikuttaisi että nimeenomaan digiaika on antanut peiliteleille uutta potkua kun niitten tunnettuja heikkouksia on voitu digitaalisesti korjata.
> Kyllä noilla kuvia saa ja lentokuvatkin onnistuu, jos taito riittää. 5,6 on käyttökelpoisempi. F8 alkaa olla pimeä liikkuviin kohteisiin hyvälläkin säällä.
Eikös tuo F/8 ole tavallisten pitkien linssiputkien normaali TOIMIVA aukon suuruus? Milläs niillä sitten hyviä kuvia liikkuvista kohteista otetaan, kun (reuna)piirto oitis häviää suurimmilla aukoilla?
Kyllä ne katosi, mutta digi toi ne takaisin, koska ne saa kiinni mihin rättänään tahansa, jos on pakko.
Monet valmistajat lopettivat peiliteleet.
Häviääkö reunapiirto todella?
Mitäs väliä sillä muuten on liikkuvissa kohteissa kun reuna on vauhtiviivaa joka tapauksessa?
Eipä noilla maisemia kuvailla.
Kunnolliset teleet on parhaimmillaan täydellä aukolla. Ellei se sitä ole on linssi susi ja tulee hylätä.
On antiikkia ajatella, että f8 on normaali pitkille putkille. 1976 jälkeen sai pitkä objektiivi olla valovoimaltaan 4-5,6. Ei huonompi.
Taidat olla niitä vanhoja Helioksen Popular-tuuttien käyttäjiä? f5,6/300 EV, 6,3/400 EV, 8/500 EV. Amerikalaisilla oli vastaavasti Spiratome valttia.
Sonyn (aikaisemmin Minoltan) peiliputki on ainoa markkinoilla jossa on myös automaattinen tarkennusmahdollisuus. Kaikissa muissa tarkennus hoituu vain manuaalisesti joka rajoittaa kuvaamista melkoisesti.
Kuvaajasta kiinni, jos rajoittaa.
Kyllä se automaattitarkennus on se joka sitä kuvaamista rajoittaa. Mitenkähän sitä ennen vanhaan osattiin kuvata kun oli pelkästään manuaalitarkennus eikä valotusmittauksesta oltu kuultukaan?
Nykyteinit ei ymmärrä valokuvauksesta hevon vittuakaan, insinöörien esiasetusten varassa räiskitään sen kummemmin tähtäämättä. Mikä vitun aukko ja valotusaika?!? EVVK....
No, kyllä niistä ennen automaattitarkennusken aikaa otetuista kuvista aika iso osa on epäteräviä mikäli on käytetty hiukanakaan isompaa aukkoa ja pidempää optiikkaa. Poikkeuksiakin toki on, ja ei sitä terävyyttä siihen aikaan pikseleiden tarkkuudella tutkittukaan.
Valotusmittari nyt on suhteellisen vanha keksintö, minullakin oli jo 60-luvulla Leican M2:ssa seleenikennomittari joka kytkeytyi suljinajan valintakiekkoon, aukko piti sitten asetella viisarin näyttämän mukaan.
Jo 1800-luvun lopussa on saatu erittäin tarkkoja kuvia, eikä sen ajan kuvien epätarkkuus ole johtunut siitä että automaattitarkennusta ei ollut vaan siitä että sen ajan optiikoissa lasi oli huonompilaatuista kuin vaikkapa 60-lukuun verrattuna. Filmin laatukin on ottanut huiman harppauksen alle sadassa vuodessa. Ensimmäisten filmien valotusajat kun oli kirkkaassa auringonpaisteessakin useita tunteja. Nykyisten valokuvien epätarkkuus johtuu usein juuri siitä että käytetään vain automaattitarkennusta hämärässäkin eikä kuvaaja ymmärrä manuaalitarkennuksen päälle, ja luotetaan siihen että kun digipokari maksaa pari sataa euroa niin onhan sillä saatavat kuvat pakko olla huippulaatua kaikissa olosuhteissa. Itsekin aloittelevana kuvaajana käytin alkuaikoina pääasiassa automaattitarkennusta. Nykyään en omista yhtään objektiivia jossa edes löytyisi automaattitarkennusta ja silti kuvien laatu on parantunut sekä digillä että filmillä kuvatessa. Automaattitarkennuksen puute ei mielestäni siis ole mikään este laadukkaiden kuvien ottamiselle.
> Sonyn (aikaisemmin Minoltan) peiliputki on ainoa markkinoilla jossa on myös automaattinen tarkennusmahdollisuus. Kaikissa muissa tarkennus hoituu vain manuaalisesti joka rajoittaa kuvaamista melkoisesti.
Mutta eikös se ole melkein sama mikä sitä tarkenninkiekkoa kääntää, oma käsi tai moottori?
Tärkeämpää on varmaan tieto siitä että tarkennus on kohdallaan eli on merkkivalo tai vastaava.
M42 sovittimia täsmäytyshälyttimillä saa ainakin Sonyn (aikaisemmin Minoltan) kameramalleihin ja joihinkin muihin kameramerkkeihin tuolta.
http://haodascreen.com/m42minolta.aspx
http://www.dyxum.com/dforum/forum_posts.asp?TID=15698
M42 kotikutoisempia "JamesLaoT" -sovittimia täsmäytyshälyttimillä, jotka ovat vähän laajakirjoisempia polttovälien suhteen, saa taas ainakin Sony/Minolta kameroihin tuolta.
http://shop34322690.taobao.com/
http://www.dyxum.com/dforum/forum_posts.asp?TID=21894&PID=221086
Et sillei!
> Mutta eikös se ole melkein sama mikä sitä tarkenninkiekkoa kääntää, oma käsi tai moottori?
Ei ole. Moottori on nopeampi.
> Tärkeämpää on varmaan tieto siitä että tarkennus on kohdallaan eli on merkkivalo tai vastaava.
Merkkivalo toimii vain, jos kameran tarkennussensorit ovat mukana kuvioissa. Ja tämähän edellyttää useimmilla merkeillä "virallisesti" väh. f/5,6 aukkoa ja Minoltalla/Sonyllä f/6,3, vaikka käytännössä (lue: hyvässä valossa) automaatti toimii vielä puoli aukkoa heikompivalovoimaisten lasien kanssa.
> M42 sovittimia täsmäytyshälyttimillä saa ainakin Sonyn (aikaisemmin Minoltan) kameramalleihin ja joihinkin muihin kameramerkkeihin tuolta.
Ei siinä sovittimet auta, jos objektiivin valovoima on liian heikko. Peiliobjektiiveissa on vielä tämän lisäksi riesana apupeili, joka voi blokata sensoreita, vaikka valovoima olisikin periaatteessa riittävä. Siinä Minoltan/Sonyn telessäkin on rajoituksena, että ainoastaan keskimmäinen tarkennussensori toimii.
Sitten on vielä tämä aukko vs. valovoima. "Lasiobjektiiveilla" valovoima on käytännössä riittävällä tarkkuudella = maksimiaukko.
Peilitelessä on kuitenkin apupeili joka blokkaa suuren osan valosta. Mitä olen näitä peilitelejuttuja lueskellut, niin aika tyypillisesti niiden sanotaan alivalottavan 1/2 - 1 aukkoa ts. f/8 -peilitelen valovoima onkin T/11, johtuen juurikin siitä, että halvoissa malleissa apupeili peittää lähes puolet etummaisen linssin pinnasta. Siis "f/8" peilitelellä saa käyttöön samanlaiset valotusajat kuin aukolle f/11 himmennetyllä "tavallisella" objektiivilla.
Minolta/Sonyn peilitelessäkin speksit vaikuttavat hieman virheellisesti ilmoitetuilta. Mittojen yms. perusteella *aukko* on pikemminkin f/6,7 (edellytys automaattitarkennuksen toiminnalle) ja *valovoima* = T/8.
> Peilitelessä on kuitenkin apupeili joka blokkaa suuren osan valosta. Mitä olen näitä peilitelejuttuja lueskellut, niin aika tyypillisesti niiden sanotaan alivalottavan 1/2 - 1 aukkoa...
Eli tuo MC Rubinar 5.6/500 onkin oikeastaan 6.3/500!?? Tarkennussensorin toiminta on silloin siinä ja siinä.
> Eli tuo MC Rubinar 5.6/500 onkin oikeastaan 6.3/500!??
En osaa sanoa, kun en ole tähän malliin sen kummemmin perehtynyt. Ilmeisesti osassa tiedot pitävät kutinsa ja osassa, etenkin kaikenmaailman never heard before merkeillä ja "liian hyvää ollakseen totta" härveleissä, esim. 500-800 zoomilla varustetut peilitelet, speksit ovat lähinnä mielikuvituksen tuotetta.
> Tarkennussensorin toiminta on silloin siinä ja siinä.
Tässä on kaksi erillistä ongelmaa.
1) Peilitelellä valovoima ei ole sama kuin aukkoarvo - etenkään malleilla, joissa apupeili on niin suuri, että sen ympärille jää vain sormen levyinen rako "josta valo kerätään".
Valovoima kertoo kuinka hyvin "objektiivi kerää valoa" eli käytännössä kuinka lyhyitä suljinaikoja pystyy käyttämään. Jos valovoima on T/11 on kuvaaminen aika nihkeää jo pilvisellä säällä, puhumattakaan mistään metsän siimeksestä.
Tätä valovoimaa ei siis yleensä ole tapana ilmoittaa, vaikka se olisi aika oleellista ottaa laskuissa huomioon, kun verrataan esim. 500/8 peiliteleä ja 200-500/5,6-6,3 zoomia.
2) Se toinen juttu on aukkoarvo. Käsittääkseni yleensä ilmoitetaan juuri tämä. Aukkoarvo vaikuttaa terävyysalueen laajuuteen eikä suuri aukko ole peilitelessä yksinomaan hyvä juttu, koska peiliteleä ei voi himmentää terävyysalueen kasvattamiseksi.
Aukon koosta riippuu myös automaattitarkennuksen tai tässä tapauksessa tarkennusindikaattorin toimintaedellytykset. Automaattitarkennus perustuu kolmiomittaukseen eli jokaisessa tarkennuspisteessä on sensoripari (ristikkäissensorissa 2 paria), joka tarkastelee kohdetta objektiivin vastakkaisilta reunoilta käsin. Jos objektiivin "läpimitta" on liian pieni, sensorit "sokeutuvat".
Jos peilitelen nimellinen aukko on f/5,6 ja apupeili blokkaa puolet valosta, on sen valovoima T/8. Automaattitarkennuksen / tarkennusindikaattorin käytön pitäisi silti olla *teoriassa* mahdollista, ainakin keskimmäisellä sensorilla, joka "katsoo" kohdetta apupeilin sivuitse.
Siis teoriassa... käytäntö voi olla jotain ihan muuta ja on syytä varmistaa juuri kyseisen runko & objektiiviyhdistelmän kohdalta esim. webbifoorumeilta.
"> Mutta eikös se ole melkein sama mikä sitä tarkenninkiekkoa kääntää, oma käsi tai moottori?
Ei ole. Moottori on nopeampi."
--Ei ole moottori nopeampi kaikilla linsseillä, eikä kaikissa tilanteissa. Esim. eläinkuvauksessa ja makrossa AF harvoin edes toimii.
"> Tärkeämpää on varmaan tieto siitä että tarkennus on kohdallaan eli on merkkivalo tai vastaava.
Merkkivalo toimii vain, jos kameran tarkennussensorit ovat mukana kuvioissa. Ja tämähän edellyttää useimmilla merkeillä "virallisesti" väh. f/5,6 aukkoa ja Minoltalla/Sonyllä f/6,3, vaikka käytännössä (lue: hyvässä valossa) automaatti toimii vielä puoli aukkoa heikompivalovoimaisten lasien kanssa."
--pitää paikkansa. Tarkennuksen ilmaisin toimii vain tietyissä kameroissa ja riittävällä valovoimalla.
"> M42 sovittimia täsmäytyshälyttimillä saa ainakin Sonyn (aikaisemmin Minoltan) kameramalleihin ja joihinkin muihin kameramerkkeihin tuolta.
Ei siinä sovittimet auta, jos objektiivin valovoima on liian heikko. Peiliobjektiiveissa on vielä tämän lisäksi riesana apupeili, joka voi blokata sensoreita, vaikka valovoima olisikin periaatteessa riittävä. Siinä Minoltan/Sonyn telessäkin on rajoituksena, että ainoastaan keskimmäinen tarkennussensori toimii."
--Peiliteleet on pääsääntöisesti niin pimeitä, että apuneuvot ei toimi, vaan on käytettävä mattalasia, jonka kyllä jokainen oikea valokuvaaja hallitsee.
Kuka muuten tarvitsee muuta kuin keskimmäisen tarkennuspisteen???
Monenpisteen tarkennus aiheuttaa sen, että kamera valitsee AINA väärän kohteen ja tarkentaa siihen. Toimii vain ja ainoastaan, jos pääkohde on muuta aluetta kontrastikkaampi. Manuaalinen pisteen valinta on älyttömän hidasta pyöritystä ja sommittelua rajoittavaa. Manuaalilla on jo kuvat otettu ja ollaan matkalla kotiin kun oikea piste on saatu valittua ja sillä tarkennettu.
"Sitten on vielä tämä aukko vs. valovoima. "Lasiobjektiiveilla" valovoima on käytännössä riittävällä tarkkuudella = maksimiaukko.
Peilitelessä on kuitenkin apupeili joka blokkaa suuren osan valosta. Mitä olen näitä peilitelejuttuja lueskellut, niin aika tyypillisesti niiden sanotaan alivalottavan 1/2 - 1 aukkoa ts. f/8 -peilitelen valovoima onkin T/11, johtuen juurikin siitä, että halvoissa malleissa apupeili peittää lähes puolet etummaisen linssin pinnasta. Siis "f/8" peilitelellä saa käyttöön samanlaiset valotusajat kuin aukolle f/11 himmennetyllä "tavallisella" objektiivilla."
--Väärää tietoa. Peiliteleen apupeili ei plokkaa mitään. Asia on otettu huomioon pääpeilin mitoituksessa.
500 millisen aukko f8 on teoriassa 62,5 mm ja 500 milliset peiliteleet on puolta paksumpia.
"Minolta/Sonyn peilitelessäkin speksit vaikuttavat hieman virheellisesti ilmoitetuilta. Mittojen yms. perusteella *aukko* on pikemminkin f/6,7 (edellytys automaattitarkennuksen toiminnalle) ja *valovoima* = T/8."
--Minkään objektiivin tiedot ei viivottimella mitaten pidä paikkaansa.
Ei ole olemassa objektiivia, jonka polttoväli olisi ilmoitettu polttoväli. Samoin Valovoima pitää paikkansa vain noin 1/6 f:n tarkkuudella.
Jos mittaat jonkin objektiivin etulinssin halkaisijan niin huomaat, että se on noin 1/4 aukkoa heikompivalovoimainen kuin ilmoitettu.
Asia ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa, sillä polttoväli on vastaavasti lyhyempi ja valovoiman alimitoitus pienempi, kuin luulisi.
Näin siis teleissä. Laajakulmien polttoväli on yleensä ilmoitettua pidempi.
Vanhat normaalit 50 milliset oli käytännössä 52 millisiä.
400 milliset on usein 380-390 millisiä.
Sitten vielä. Valovoima on lähinnä ilmoitettua vain äärettömään tarkennettuna. Lähemmäs tarkennettaessa valovoima alenee. Määrä riippuu tarkennusetäisyydestä ja objektiivin tarkennusrakenteesta.
Oletkos nähnyt valmistajien suljintoleranssit?
Valokuvaus on huijausta, mutta missään muussa ei valehdella niin paljon kuin ATK:ssa.
Siinä ilmoitetaan aina teoreettinen huippu, vaikka käytäntö voi olla 10-50 %.
Joo, et kai väitä olleesi tuolloin kuvaamassa?
olen minäkin palkkikameralla kuvannut. Negakoko 18*24 senttiä. Se on vissiin niisanottu täyskenno ja kaikki muut on sitten croppi-rutkuja ;-)
Noissa vanhoissa kuvissa aukkosuhde oli jossain 11 ja 64 välillä joten syväterävyyttä piisaa aika kivasti pitkistä polttoväleistä huolimatta.
On aivan oma häpeäsi elölet käytä automaattitarkennusta, se on hyvä renki mutta huono isäntä, niinkuin kaikki automatiikka.
Ilman mittauksia.
Jos objektiivin kyljessä lukee f/8 niin sen pitäisi olla f8, mutta mitään takuuta ei ole.
Minulla oli aikoinaan Vivitar 5,6/400 mm TX ja sen todellinen valovoima oli 6,7, vaikka oli ihan normaali sisäisellä tarkennuksella varustettu tele ja etulinssin halkaisijan perusteella valovoima olisi ollut 5,3.
Valovoiman paikkansa pitävyyden voi helposti todeta myös tasaisesti valaistulla seinällä vertaamalla kahta kolmea objektiiviä keskenään.
Ennen muinoin oli vielä tarkempaa viisarinäytöllä.
Sillä pystyi toteamaan myös UV suotimen aiheuttaman valonvähentymän. Digillä se ei onnistu.
> Sonyn (aikaisemmin Minoltan) peiliputki on ainoa markkinoilla jossa on myös automaattinen tarkennusmahdollisuus. Kaikissa muissa tarkennus hoituu vain manuaalisesti joka rajoittaa kuvaamista melkoisesti.
Tuolla on verrokkikuvia jossa mukana oli MC Rubinar F/5.6 500mm. Kamera ei tosin ollut 35mm järkkäri, mutta kuitenkin sieltä näkyy jotain tuon putken tasosta.
http://kievaholic.com/lenstests2.html
http://kievaholic.com/LensTestsSuperTele2/index.html