Onko teidän veneitä mustikkamaalla, jos on toivottavasti on vakuutus kunnossa!
http://www.iltalehti.fi/helsinki/200712096960931_hi.shtml
http://www.iltalehti.fi/helsinki/200712096960931_hi.shtml
Mustikkamaalla palaa
Telakka!
519643
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Minkälaisia veneitä telakalla paloi? Toivottavasti ei mitään vanhoja klassikoita.
markkinaosuudesta päätellen Bavariakauppias saa ainakin 15 uutta tilausta.
.. vai telakan oma vakuutus. Monet lakkauttavat veneen vakuutuksen talven ajaksi.
Kaupallisena palveluntarjoajana telakka tietenkin vastaa veneistä telakoinnin aikana. Eli telakan vakuutus maksaa viulut.
riippuu ihan sopimuksen sisällöstä jonka veneilijä ja telakka ovat solmineet...
heti kun korvausasiasta tarkempaa oikeaa tietoa, toivottavasti siitä kirjoitetaan (esim.venelehdessä). jos yrittäjällä ei vakuutusta,tapaus menee mielenkiintoiseksi.yleensä tekevät konkurssin moisen vahingon sattuessa,jos korvausvelvollisuutta.saako sitten rahat omasta vakuutuksesta vai käykö vain toivotonta oikeudenkäyntiä konkurssipesän kanssa.ainakin rauhallisemmin nukkuisin,jos olisi oma kaskovakuutus myös voimassa.
Osakaskohan korvaa palamisen ja ilkivallan talvella eikö vain.
Mun mielestä kukaan täysjärkinen ei lopeta vakuutusta talveksi vaan muuttaa sen osakaskoksi.
Jos joku noista onnettomista veneen omistajista on katkaissut vakuutuksensa talven ajaksi niin ei voi muuta kuin syyttä itseään ja toivoa ettei palo ole alkanut ainakaan omasta veneestä.
Kesäkaudella suurin osa havereista sattuu kipparin kartanlukuvirheistä ja talvikaudella teknisistä vioista tai huoltovirheistä. Joten vakuutus kannattaa pitää voimassa ympäri vuoden.
Kerhossamme on yksi herrasmies jolla oli puuvene hienossa kunnossa, sitä kunnostettiin ja raapittiin kerhon hallissa useana talvena. Pari vuotta sitten se upposi 3 päivää vesillelaskun jälkeen. Totesin vain että toivottavasti vakuutus korvaa, omistaja totesi että ei korvannut, koska hän ottaa vakuutuksen vasta juhannuksesta eteenpäin kun hänen veneilykausi alkaa. No hän ei saannut euroakaan ja eikä saannut jatkossa kerhosta sisäpaikkaakaan, koska hänellä ei ollut talvisin vakuutusta useaan vuoteen vaikka se kerhomme säännöissä on selvästi mainittu.
No, säästi edes vakuutusmaksun verran.
Vakuutus ei nimittäin korvaa uppoamista - paitsi jos se aiheutuu karilleajon seurauksena.
Jos läpivienti pettää tai kumiletku ratkeaa päästäen veneen täyteen vettä, nämä eivät ole venevakuutuksesta korvattavia vahinkoja. Kannattaa siis olla tarkkana ja uusia letkut ja läpiviennit ajoissa.
jos joku lastaa veneensä kaasupulloilla ja valelee bensalla ja rapaisee.
Jos oma venevakuutus on voimassa, on veneenomistajalla helppoa. Hän saa korvauksen omalta yhtiöltään, joka sitten karhuaa rahoja telakalta/konkurssipesältä.
Toivottavasti tämä ei ollut yritys päästä eroon vaikeasti myytävistä homeskandeista.
Aivan, tuo on juuri noitten vakuutusyhtiöitten tapa suhtaantua eri vahinkoihin. Eihän se vene ole vakuutusyhtiön mielestä uponnut vaan veneestä on pettänyt pikku läpivienti jossa tapauksessa ei korvata koska vene ei olekkaan vakuutusyhtiön tarkoittamalla tyylillä uponnut. HAH
Mitenhän on? Eipä taida korvata koska osakaskoon ei kuulu runkovahingot ja kone vauriot. Korvaa ilmeisesti kaiken muun roinan ja matkatavaran, tätä mieltä vahvasti olen.
Lueppa vakuutus ehdot tarkkaan.
EI KORVAA.
Mistä yhtiöstä? Oliko Turva, se kommunistien vakuutusyhtiö?
Vakuutus ehdoissa on valtavia eroja yhtiöstä riippuen.Kanattaa vertailla hintaa ja kattavuutta!
...kanta on täysin ymmärrettävä: eivät he väitä, ettei vene olisi uponnut, vaan että uppoaminen on johtunut veneenomistajan huolimattomuudesta. Ei ole pitänyt huolta siitä, että läpiviennit, liittimet, klemmarit ja letkut olisivat kunnossa. Ei vakuutus sitä tarkoita, että vakuutettua venettä ei tarvitsisi pitää kunnossa!
Kannattaa lukea vakuutusehdot huolellisesti. Tiedän omasta kokemuksestani, että eri yhtiöillä on hyvin erilaisia vakuutusehtoja. Isoilla vesillä seilatessa vakuutusyhtiö saattaa edellyttää rikivaijereille tietyn maksimi-iän (esim. 10 v), jonka ylityttyä se ei korvaa maston menetystä. Yhtiö voi myös edellyttää veneen katsastusta (mikään veneseuran amatöörikatsastus ei riitä). Moottoriasennukset, joissa veneen tiiviys on kumikalvon varassa, on vaadittu kumin uusimista 7 vuoden välein. Jne...
Mihinkä niitä vakuutuksia sitten tarvitaan jos vene on sataprosenttisessa tikissä.
Siitä huolimatta sattuu vahinkoja?
Tämän jälkeen yhtiöt selittää että ei korvaa, vika oli sinun huolimattomuudessa, aina löytyy ne pykälät miksi ei korvata kuin apteekin hyllyltä!
Milloin vakuutus yleensäkään korvaa omien suojapykäliensä jälkeen yhtään mitään?
Toisekseen ei vene ole upotessaan mihinkään hävinnyt sehän on erittäin yksinkertaista nostaa pintaan.
Eikös vakuutukset ole sitä varten jos jotain sattuu.
Teko vahingot on aina rikoksia ja sitähän varten on poliisit olemassa, vakuutusyhtiöt ovat alkaneet olemaan itse poliiseina. Siksihän bisnes onkin aika julmetun hyvää.
Minulla on Tapiolassa ja on myös runkovahingot vakuutuksessa.
Näin on, ehdot kannattaa lukea.
Mm. Ifn vakuutuksessa masto/riki korvataan uuden arvosta kaksi vuotta, sen jälkeen ikävähennys 5% vuodessa. If ei siis korvaa mitään jos masto ja takila on vuodelta 1986 tai vanhempi. Moottorille sama homma, tosin arvo alkaa laskea jo vuotta aiemmin, joten ensi kesänä If ei korvaa enää vm-87 tai vanhempia venemoottoreita.
Tapiola korvaa ilmeisesti rikin käyvän arvon mukaan, ja enimmäisikävähennykset ovat 70%.
Kuten tässä toisteltiinkin, läpiviennit ja letkut kannattaa tarkistaa huolellisesti, niiden vuodosta aiheutuneita vahinkoja eli veneen uppomamista satamassa, venevakuutus ei korvaa. Aika raaka homma, jos vasta ostettu pursi painuu pohjaan joten yli parikymmenvuotiaiden veneiden tarkastus näiltä osin on tärkeää. Ainakin joidenkin H-veneiden sitlootan tyhjennysputket ovat pelkkää kumia - sen käyttöikä on rajallinen, kumi hapristuu itsestään!
V-P vaatii vetolaitteen kumi uusimista 7 vuoden välein. Tosin on tapauksia, joissa kaikki muu on ratkennut karilleajossa, mutta yli parikymmenvuotias kumipalje on kestänyt.
Yanmarissa ei uusimissuositusta kait ole koska siinä on kaksi kumipaljetta päällekkäin.
En tiedä edellyttääkö mikään yhtiö katsastusta? Yleensä ne antavat katsastusalennuksen, parikymmentä prosenttia, eli merkittävä summa. Jos veneellä on katsastusalennus ja vahingon sattuessa kesäkuun lopun jälkeen sitä ei ole katsastettu, lisäomavastuu on 25%.
Vahinkoja todella tapahtuu veneen kunnosta riippumatta ja äkillinen ja yllättävä korvataan. Vanhuuttaan pettänyt läpivienti ei ole kumpaakaan ja siksi muidenkin vakuutuksenottajien eduksi omistajan vastuulla. Vahinkotapauksissa minulla ei ainakaan ole ollut ongelmia korvauksissa.
Aikanaan puhuttiin "villin pojan" vakuutuksista. Nyt voisivat tietysti vakuutusyhtiöt luoda vastaavan "huolimattoman veneenomistajan" vakuutuksen. Niillä vakuutusmaksuilla ei vain kauppa taitaisi käydä.
vertaa korvausta tavaran jäljelläolevaan laskennalliseen käyttöarvoon. Ei tosiaan kannata maksaa kotivakutuksessa kodinkoneista vakuutusmaksua jos koneet ovat vanhoja. Sama homma autoissa ja veneissä. Mutta vakuutus korvaa toiselle aiheutetut vahingot se on minusta tärkein homma vakuutuksessa. Yli 10 v vanhan veneen vakuutus kannattaa laskea käyvän arvon mukaan, ei tunnearvon.
...jo sanoikin, vakuutus korvaa odottamattomat vahingot, joita ei ole voinut järkevästi torjua. Tulipalo on tyypillisesti tällainen, mutta yleisin korvattava vahinkotapahtuma lienee pohjakosketuksen tai jonkinlaisen törmäyksen aiheuttama vaurio. Ja kyllä yhtiöt todellakin korvaavat paljon vahinkoja, kysy vaikka miltä tahansa korjauksia tekevältä pajalta.
Jokin vanhuuttaan pettävän läpiviennin/letkun aiheuttama uppoaminen ei oikeastaan kuulu enää ryhmään "vahinkoja sattuu", vaan se on johdonmukainen seuraus laiminlyödystä huollosta.
Eipä sillä, olen joskus ihmetellyt sitä, että vakuutusyhtiöt korvaavat kiveenajot välittämättä siitä, oltiinko merkityllä väylällä vai sen ulkopuolella. Olisi johdonmukaista, että riskinotosta vähän rangaistaisiin tässäkin.
Laskeeko vakuutusmaksut samassa suhteessa prosentteina automaattisesti kun korvattava vakuutus arvo tippuu noitten arvottomiksi vakuutusyhtiöitten mielestä menneitten veneen eri osien suhteen, takilat ja moottorit ym ?
Vaan jatkuuko vakuutusmaksu yhtä isona vaikka vakuutuksen korvaus vastuu pienenee ajan kanssa yhtiöiltä mennen lopulta nollaan?
Vakuutus voi korvata aivan mitä tahansa.Rivimiehille vain välttämättömän.Riippuu kokonaan asiakas suhteesta.Kyse on nykyään liiketoiminnasta ei "keskinäisestä" puuhastelusta,kuten "ennenvanhaan".
-kun olet joutunut väistämään väylällä kryssivää purkkaria,nyt ehdotat vakuutus ehtoihin "väylän käyttö pakkoa"!Oliko se niin, että kaipaat vapautta ja rakastat turhia rekisterejä ja sääntöjä?
mutta vakuutuksen ottaja voi muuttaa vakuutuskohteen arvoa kun vanhenemista tapahtuu. Jos 100 sen vene on enää 50 arvoinen niin vakuutus muutetaan sen mukaiseksi. Aivan yksinkertaista, korvaukset kuitenkin lasketaan vahinkohetken arvon mukaan.
veneilyä harrastamaan pelkästään väylillä. Kyllä pienveneily tapahtuu suurimmaksi osaksi väylien ulkopuolella merkitsemättömillä vesialueilla. Ei kai kukaan viitsi aina ajaa sitä väylän keskilinjaa vuodesta toiseen, kyllä veneily perustuu vapaaseen veteen.
Kyllä JRxxx on ihan oikeassa, että vakuutusyhtiöt maksavat melkoisia summia siitä että törpöt ajavat veneensä kiville, omaa huolimattomuuttaan. Ei hän varmaan tarkoittanut että kaikkien pitää ajaa väylän keskiviivaa kokoajan, vaan merikortin lukutaito on jo kova juttu, mutta kovin usein ne lehdet kirjoittavat juttuja veneistä jotka ovat menneet reimarin väärältä puolelta ja suoraan kivelle.
Eli vaikka kuinka haluaa olla oman tien kulkija, niin karttaa pitää pystyä tulkitsemaan, jotta ei aja ainakaan karttaan merkitylle kivelle. Näitä väittelyjä kun täällä lukee, niin alkaa pikku hiljaa oikein odottamaan että se veneajokortti tulisi pikkuhiljaa....
Et kai tarkoita että olen niin kovapäinen kaveri, että ajat vaikka kivelle välän sivulla jos joudut purkkaria väistämään.
Jos oikein tarkkaan mietit niin saatat keksiä jonkin toisenkin ratkaisun väistää purkkari väylällä, jotta pääset kivikkoisen osuuden ohi.
"En tiedä edellyttääkö mikään yhtiö katsastusta?"
Tietääkseni useimmat ulkolaiset yhtiöt edellyttävät surveyorin suorittaman katsastuksen (oikean katsastuksen katsastuspöytäkirjan), ellei vene ole aivan uusi. Kysymys tulee käytännön läheiseksi, jos vaikkapa osallistut ARC:iin, jossa vakuutus on pakollinen.
Vakuutuksia kannattaa kysyä eri yhtiöiltä, koska hinnat ja ehdot vaihtelevat. Kotimaiset vakuutusyhtiöt ovat palvelleet nihkeästi tai ei lainkaan, jos purjehdusreissu on rannikkoja kauemmaksi.
Veneilijöillä on usein epävirallisia, yleisesti tunnettuja väyliä. Niitä on vuosien saatossa muutettu virallisiksi väyliksi viittoineen. Myös vanhoja väyliä on poistettu, mutta ovat silti kulkukelpoisia (esim. Hangon ja Hiittisten alueella). Paikallistuntemus tietenkin auttaa. Hullunrohkeus on aivan eri asia. Sitäkin näkee, valitettavasti. Valitettavasti siksi, että veneet tuntuvat olevan yhä heikompia ja korjauskustannukset yhä kalliimpia. Kaikkien vakuutusmaksut nousevat!
on tae, että osaa suunistaa ja paikantaa itsensä. Tottakai pitää senverran osata, että tietää missä ajelee. Mutta kyllä näitä viivaa pitkin ajelijoita on melko paljon, eikä sitten muuhun kyetäkkään. Mutta se ei ole enää mitään venematkailua.
Vahingon varallehan vakuutus otetaan. Eikä se matalikolle ajo ole sen suurempi vahinko kuin autolla ojaan suistuminen tai lumikinokseen juuttuminen.
...muualla kuin sinun purjehtijanaivoissasi. Väylän ulkopuolelle meno merkitsee lisääntynyttä riskiä erityisesti Suomen saaristossa (mistä ovat todisteena tuhannet tapahtuneet haaksirikot vuosisatojen aikana). Jokainen tietää sen; olisi siis vain kohtuullista, että väylän ulkopuolelle tietoisesti ajanutta jotenkin rangaistaisiin, vaikkapa korotetulla omavastuulla. Tietysti tilanteen mukaan: jos kortin mukaan pitäisi olla parikymmentä metriä vettä, niin onhan siellä ajelu eri asia kuin 3-5 -metriseksi merkatulla alueella. (Myönnetään ongelma: pitäisi kyetä todistamaan tahallisuus; tietysti luoviminen voidaan aina katsoa tahallisuudeksi, mutta epärehellinen purjehtija tietysti kiistää sitäkään tehneensä.)
Tämä ei ole ristiriidassa sen kanssa, etten hyväksy väylillä kryssimistä. Vastaus on looginen: jos väylillä ei pysty etenemään kryssimättä, ajetaan koneella. Ja koneettomat purkkarit pistetään juhannuskokkoon tai viedään museoon.
...aika hyvin jäljillä. Olisi mielekästä (oikeastaan mielekkäämpää kuin katsastusalennukset), että korvauksissa otettaisiin vähän enemmän huomioon olosuhteet. Ts. jos ajat merkitylle kivelle/merkittyyn matalaan hyvissä olosuhteissa, saat vakuutusyhtiöltä vähemmän kuin huonossa näkyvyydessä merkitsemättömään kiveen tai toiseen veneeseen törmätessäsi. Muitakin vastaavia asioita voisi ottaa huomioon. Ehkä jokin sellainen systeemi, että vahingonsyntymisriskiä lisäävät tekijät jotenkin pisteytetään ja niille annetaan kerroinarvo, jolla omavastuuta korotetaan.
Väitän, että tämä olisi sekä veneilyturvallisuuden että vakuutusyhtiöiden bisneksen kannalta fiksumpi idea kuin katsastusalennukset. Toki voisi ajatella, että katsastusvarustuksen olo veneessä on vuorostaan kertoimena vakuutuksenottajalle myönteiseen suuntaan.
Vaikkapa jotenkin seuraavanlainen malli:
1) merkitty kivi, hyvät olosuhteet: 1,2
2) lähdettäessä tiedetty huono näkyvyys (sumu, pimeys): 1,3
3) pohjakosketus väylän ulkopuolella, syvyysmerkinnät pääosin alle 5 m: 1,2
4) kuten 3, syvyysmerkinnät pääosin 5-10 m: 1,1
5) puutteelliset navigointivälineet (ei gps:aa tai merikarttaa): 1,3
6) veneessä katsastusvarustus: 0,9
Nämä sitten kerrotaan keskenään ja tulolla omavastuu. Esimerkiksi siis kohtien 1 ja 6 toteutuessa 1000 euron omavastuu muuttuukin 1,2*0,9*1000=1080, kohtien 1 ja 5 toteutuessa 1,1*1,3*1000=1430 ja kohtien 2, 3 ja 6 toteutuessa 1,3*1,2*0,9=1404 egeä.
Pitääkin harkita tämän ehdottamista vakuutusyhtiöille itselleen :) Ehkä vähän enemmän hajontaa tuottavilla kertoimilla...
...viestin sisältö ei siis ollut, että väylien ulkopuolella ei saisi ajaa tai pimeälle merelle ei saisi lainkaan lähteä. Mutta olisi tarkoituksenmukaista, että vakuutusehdot korostaisivat tietoisuutta tehtäviin valintoihin liittyvistä riskeistä ja rankaisisivat riskien ottamisesta.
Venerekisteri ei ole turha. Eikä sen tarpeellisuutta/turhuutta päätä purjehtijoiden muodostama pieni vähemmistö veneilijöistä (saati väestöstä) tai edes veneilijät, vaan eduskunta. Sitä kutsutaan demokratiaksi. (Demokratia tietysti sinänsä on aina pakkovaltaa vähemmistöä kohtaan ihan siinä kuin kaikki muutkin valtiomuodot.)
Venevakuutukset eivät ole pakollisia Suomessa. Vakuutusyhtiöt myyvät sellaisia vakuutuksia, joita ostetaan ja joista tulee voittoa vakuutusyhtiölle.
Voit varmasti sopia vakuutusyhtiösi kanssa, että sinun vakuutuksesta poistetaan korvausvastuu väyläalueen ulkopuolella tapahtuneista törmäysvahingoista. Ehkä jopa saat hiukan alennusta maksuusi siitä.
Kuvaamasi "ongelman" vakuutusyhtiöt ratkaisevat yleensä bonusjärjeslyllä. Ainakin minun yhtiöllä ja veneellä 60% bonuksilla osa- ja täyskaskon hintaero on aika pieni (~30% koko vakuutusmaksusta), mutta ilman bonuksia täyskaskon hinta on 2-kertainen (bonusoikeudeton) tai 3-kertainen (0% bonuksilla).
Osakaskohan ei korvaa törmäysvahinkoja, joita ei kai kovin usein satu väylillä vaan lähinnä väylien ulkopuolella tai satamissa/rannoissa.
Voihan hyvin olla, että hinnoittelu ei lainkaan vastaa kulurakennetta, mutta ilmeisesti tuolla hinnoittelupolitiikalla saadaan paras tulos yhtiölle.
Voit tietysti perustaa oman vakuutusyhtiön tai ehdottaa jollekin vakuutusyhtiölle, että se tekee uuden vakuutusmuodon, jossa täyskaskosta tehdään 3/4-kasko, joka korvaa kuten täyskasko, muttei kivilleajoja (väylillä tai virallisissa satamissa sattuneet kivilleajot menevät kai sentään valtion tai sataman piikkiin).
alkoholisoitunut JRxxx on jättänyt tuon kaljassa ajon kokonaan pois kertoimista. Se kuitenkin on suurin karilleajojen syy.
että väylällä tai satamassa vahingot menee jonkun muun piikkiin. Eihän navigointiakaan voi perustaa pelkkien merimerkkien pohjalle, ne saattavat olla virheellisessä paikassa, väittää lakikirja.
...Joakim on ihan oikeassa, tai ei ihan täysin mutta osin. MKL takaa syvyystietojen luotettavuuden väylillä, joten valtio korvaa vahingot pohjakosketuksesta, jota ajantasaisen merikartan perusteella ei olisi pitänyt voida tapahtua. Käytännössä tämä tietysti on harvinaista, koska nimenomaan väylät on harattu niin hyvin.
Tulee esimerkkinä mieleen tapaus jostain 80-luvun alkupuolelta tai olisiko ollut peräti 70-luvun puolella: muistaakseni Vaasan reitillä matkustaja-alus sai pohjakosketuksen ja kippari väitti oikeudessa lujasti heidän olleen väylällä. Asiaa tutkittiin jopa sukeltajan avulla juuri siksi, että kiven löytyminen olisi muuttanut vastuun. Kiveä ei väyläalueelta löytynyt ja syy meni kipparin niskaan, mutta spekulointia oli mm. siitä, olivatko esim. potkurivirrat voineet siirrellä kivenlohkareita. Tuonaikuisilla navigaatiovälineillähän ei ollut mahdollista jäljittää aluksen ajamaa linjaa niin tarkasti kuin nykyisin.
Törmäykset ovat sitten eri asia.
...ihan hauskaa, jos jotain lähdeviitteitäkin esitettäisiin. Toisaalta, tässä tapauksessa turhaa, koska väitteen näkee vääräksi jo ns. "pelkällä otsalla". Kas kun kyse oli VAKUUTUKSEN KORVAAMISTA vahingoista. Vakuutusyhtiöt taas ovat tunnetusti niuhoja maksamaan korvauksia, jos alkoholilla on ollut osuutta asiaan.
Kuinka moni kivelle ajaneista puhallutetaan ja kuinka moni vahinkoilmoitusta tehdessään juomisiaan ilmoittaa? Lähdeviitteitä kaivelematta minulla on käsitykseni vastauksista.
Eipä unohdeta emämunausta, kun jäänmurtajalla karautettiin entisen suurvallan valtiovieraita jäänmurtajalla kyyditen Pirttisaaren pohjoispuolella kiveen. Väyläähän sen jälkeen siirrettiin hieman.
Yksi asia on varma, syntyneisiin todellisiin menetyksiin EI korvauksia tule koskaan täysimääräisinä.
Tuon pitäisi olla pikku hiljaa selvää, tuon totuuden sanominen on vakuutusten ottajille ylivoimainen paikka.
Ja sitten vakuutusmiehet puolustamaan!
Korjauskelvottoman veneen tai auton kohdalla korvaus on sen hetkisen käyvän arvon suuruinen, mikä hyvin harvoin vastaa sitä arvoa, joka kyseisellä vekottimella oikeasti on omistajalleen.
On surullista nähdä se hiiltynyt venevaja ja siellä olleiden veneiden maalliset jäänteet.
Oman seuran sähköhommat hirvittävät välillä. On se hieno homma, että tehdään uutta laituria ja aallonmurtajaa ja ravintolakin uusittiin. Pikkiriikkisen sitä fyffeä voisi käyttää esimerkiksi sähkötolppien uusimiseen. Aika monessa tolpassa on sulaneita pistorasioita. Tolpissa on myös vesipisteet, joiden letkut tuppaavat olemaan sitä sun tätä. Vähän hirvittää, kun ainakin mulle on opetettu, että vesi ja sähkö eivät sovi yhteen. Paitsi että vedellä kyllä sitä voidaan tuottaa.
Ihmishenget kyseessä.
"Osanottoni veneensä menettäneille"
Veneet on vaan muovia, puuta ja muuta, materiaa.
Niitä saa kaupoista lisää.
Jos vene on hyväkuntoinen ja ollut pitkään samalla omistajalla tai suvussa, kyllä se on lähes perheenjäsen. Tai kuten vaimoni sanoo mustasukkaisena salarakas ja tyttöystävä. Tai jos kaupasta ei enää saa vastaavaa.
Eihän siellä mitään veneitä palanut. Nehän oli motskareita.