Huumenuoruus takana, pahin riippuvuus syntyi subutexiin, iv-käyttöön, sitä kesti noin 3 vuotta... Nyt erossa siitä pian 3 vuotta.
En koe että olisin ollut riippuvainen pahimmasta päästä, kävin samalla töissä ja opiskelin. Lähinnä käyttö rajoittui viikonloppuihin. En ole ollut koskaan hoidossa tai puhunut käytöstäni ammatti-ihmisten kanssa. En ole halunnut leimaantua.
Menneisyys ei vaan tunnu katoavan elämästäni millään. Isäni on alkoholisti ja hänen alennustilansa näkeminen tuo joka kerran mieleen omat huumekuvioni... Jotenkin sitä on shokki kun nyt onkin jo 24-vuotias eikä kuollut, jopa valmistumassa amk:sta. Mulla ei ollut minkäänlaisia tavoitteita elämääni varten aiemmin.
Ahdistaa vain aika ajoin tosi paljon. Sairasloma loppuunpalamisen takia meneillään. Voiko tästä selvitä vai onkohan tää kaikki kamppailu turhaa, ja jonain päivänä löydän itseni vetämässä tööttiä hihaan. Silloin se on tietoinen itsemurha ja valinta tän tuskan ja helpotuksen välillä.
Ne onnen hetket on niin lyhyitä tässä elämässä, niitä vartenko tätä paskaa poljetaan päivästä toiseen?
En koe että olisin ollut riippuvainen pahimmasta päästä, kävin samalla töissä ja opiskelin. Lähinnä käyttö rajoittui viikonloppuihin. En ole ollut koskaan hoidossa tai puhunut käytöstäni ammatti-ihmisten kanssa. En ole halunnut leimaantua.
Menneisyys ei vaan tunnu katoavan elämästäni millään. Isäni on alkoholisti ja hänen alennustilansa näkeminen tuo joka kerran mieleen omat huumekuvioni... Jotenkin sitä on shokki kun nyt onkin jo 24-vuotias eikä kuollut, jopa valmistumassa amk:sta. Mulla ei ollut minkäänlaisia tavoitteita elämääni varten aiemmin.
Ahdistaa vain aika ajoin tosi paljon. Sairasloma loppuunpalamisen takia meneillään. Voiko tästä selvitä vai onkohan tää kaikki kamppailu turhaa, ja jonain päivänä löydän itseni vetämässä tööttiä hihaan. Silloin se on tietoinen itsemurha ja valinta tän tuskan ja helpotuksen välillä.
Ne onnen hetket on niin lyhyitä tässä elämässä, niitä vartenko tätä paskaa poljetaan päivästä toiseen?
Vastaukset 8
Vanhimmat
niin tuskin elämän laatu koskaan paranee jos kynnys hakea apua on yhtäkuin leimaantumisen pelko.
Miten luulet leimaantuvasi? Kaikki asiat ovat lääkärin ja potilaan välisiä.Piste.
Ongelmat ei yleensä lopu vaan sillä, että lopettaa päihteiden käytön. Siitähän ne ongelmat yleensä alkavat kun ei ole sitä tuttua ja turvallista tilaa mihin paeta pahaa oloa.
Monelle ongelmat kasautuvat ylipääsemättömäksi kun ei mieltä hoideta.
Niin tyypillistä
Ennen pitkää alat käyttään taas jotain päihdettä jos et ala hoitamaan itseäsi.
Joskus tekee helvetin kovallekin jätkälle hyvää vaan pysähtyä ja sanoa MINÄ TARVITSEN APUA!
Tsemiii hei, oikeesti
Suosittelen että alat purkamaan rakentavalla tavalla sisälläsi olevia asioita. Itse hain apua itselleni psykologilta koska isäni on alkoholisti ja koin sen takia ahdistusta ja pahaa oloa.
Voisit esim. kirjoittaa tuntemuksiasi kirjeen muodossa isällesi, mitä tunteita hänen juominen sussa herättää. Kirjettä ei ole tarkoitus lähettää vaan sen tarkoitus on avata oloa sisälläsi ja esim. kirjoittamalla ulkoistat asian itsestäsi pois..
Kannatan terapiaa (= juttelua ammattiauttajan kanssa) koska se on keino saada hyvä olo ja käsitellä vaikeita asioita. Myös jos itse luet alan kirjallisuutta se voisi auttaa sinua eteenpäin..
Tsemppiä, hae apua! Saat hyvän olon siitä.
"Voisit esim. kirjoittaa tuntemuksiasi kirjeen muodossa isällesi, mitä tunteita hänen juominen sussa herättää. Kirjettä ei ole tarkoitus lähettää vaan sen tarkoitus on avata oloa sisälläsi ja esim. kirjoittamalla ulkoistat asian itsestäsi pois.. "
Tehokkaammin tuollainen kirje kuitenkin toimii, jos sen uskaltaa sopivan tilaisuuden tullen myös lähettää.
Terapiassa ja kirjeellä haetaan apua itselle eikä pelasteta alkoholistia. Hänen toipuminen on hänen omissa käsissä jos koskaan sellaista tulee ajatelleeksi. Mikä idea on purkaa oma ahdistus ja paha olo, ihmiseen joka on jo niin huonossa jamassa, ettei tule toimeen itsensä kanssa ja aiheuttaa läheisilleen tuskaa. Kirje voisi tuhota tämän ihmise lopullisesti.
Oma tuska ei auta toisen juomisen lopettamiseen, jos tämä ei koe mitään syytä itsessään raitistua ja hakea apua.
Jos anteeksipyyntöä kaikille kaltoin kohdelluille hetkille hakee kirjeellä (=tunteiden purkaus), niin se on aika laiha lohtu... Paras lahja olisi raitistuminen ja oman itsensä hyvinvoinnin haltuunotto..
Miten tuo minun yksi virke voidaan ymmärtää noin väärin? Tarkoitus oli vain todeta, että tunteiden ilmaiseminen kirjeitse suoraan pahoinvoinnin aiheuttajalle on tärkeätä, jos ihminen haluaa eheytyä. Kirje on siksi hyvä, että sanomaansa voi rauhassa punnita, ja valita tilanteeseen sopivat sanat.
"Mikä idea on purkaa oma ahdistus ja paha olo, ihmiseen joka on jo niin huonossa jamassa, ettei tule toimeen itsensä kanssa ja aiheuttaa läheisilleen tuskaa. Kirje voisi tuhota tämän ihmise lopullisesti. "
Mikä idea on kantaa toistenkin tuskaa sisällänsä? Odotatko saavasi siitä mitalin?
Lueskelin aikani kuluksi kaikenlaisia palstoja tässä, olen 59 sairaseläkkeellä oleva tantta ja aikaa on paljon...
minäkin tunnen ajoittain ihan samaa kuin sinä olematta riippuvainen mistään -
mutta tämä että samassa paskassa poljetaan...
miten tuttua, surullista...välistä toivotonta ja kuitenkaan en haluaisi kuolla - eli vaihtari on huonompi ko paskassa polkea..
Ei kuolema ole muuta kuin vanhan jättämistä, ja johonkin uuteen ja tuntemattomaan siirtymistä.
Meidän tulisi olla iloisia siitä, että kaikesta tuskasta on aina mahdollisuus irroittautua. Se mahdollisuus voi antaa voimaa elämän taisteluihin.
Ihminen, joka pitää kuolemaa ystävänä, joka on aina läsnä, on vapaa peloista.
kun Olet päässyt huumeiden käytöstä itse eroon ja ollut jo kuivilla 3 vuotta.Yritä jaksaa suorittaa opintosi loppuun,saat työpaikan ja elämään taas jotain uutta ja tärkeää.Hae apua ammattiauttajalta
menneisyyteesi.Sinulla on oma elämä ja voit tehdä siitä aivan toisenlaisen kuin isäsi.Sinun täytyy vain hyväksyä isäsi tyyli elää ,mutta älä anna sen vaivata omaa tulevaisuuttasi.Jaksaisitko harrastaa jotain,kuntosalia,uintia..niistä saa mukavan olon itselleen ja voimia.Rakenna elämää vaikeina hetkinä pienin askelin ,mutta älä sorru takaisin entiseen elämääsi,se vie Sinut vain huonompaan tilanteeseen.Elämä on omissa käsissäsi ,rakenna siitä onnellinen pienin askelin.Elämä on niin vaihtuvaa..välillä on hyvin ja välillä taas tuntuu ettei kulje ollenkaan..Rukoilen Sinulle voimia..ylhäällä on Taivaan Isä joka auttaa Sinua ja antaa voimia tulevia päiviä varten.Mukavaa joulun odotusta Sinulle ja kaikkea hyvää..