Kotimaassa on käyty keskustelua siitä, miksi kirkossa on sallittu epäluterilainen vl-opetus.
Ketjussa viimeksi kirjoitti "Pohtija":
" ...Pelastuksen rajaaminen lestadiolaisen parannuksen tehneisiin näkyy myös täällä kirjoittavan SRK:n parista tulevan blogistin tekstistä.
Uskonnollisin termein lestadiolaisuus tiukimmassa muodossaan (perinteinen vanhoillislestadiolaisuus/esikoislestadiolaisuus) on lahko, joka rajaa pelastuksen ulkopuolelle kaikki muut kuin "meikäläiset". Sen parissa olevat ihmiset luottavat opettajiensa auktoriteettiin eivätkä usein tunne Raamattuaan niin hyvin, että voisivat huomata tiettyjä epäkohtia opissa. Sen sakramenttikäsitys on lähinnä kalvinistinen - kastekaan ei juuri merkitse mitään, koska parannus vasta pelastaa aikuisen. Lasten opetetaan olevan autuaita, koska heillä on JO sisäsyntyisesti usko...
Tällaiseen epäluterilaisuuteen ei kirkossa puututa ylemmältä taholta siitä yksinkertaisesta syystä, että vanhoillislestadiolaisilla on kirkossa niin paljon valtaa ja veronmaksajia. Satoja pappeja, tuhansia luottamushenkilöitä, toistasataa tuhatta kirkollisveron maksajaa, toimintaa kahdessa kolmasosassa seurakunnista...
Kuvitelkaa nyt maalaisjärjellä, mitä seuraisi, jos piispat suututtaisivat SRK:n ja ajaisi heidät ulos kirkosta! Syntyisi iso lommo Suomen ev.lut. kirkon kukkaroon ja jäsenmäärään sekä iso kilpaileva kirkkokunta. Väärinhän tämä kritiikittömyys on.
Erikoista on myös, että piispat ovat nostaneet vanhoillislestadiolaiset viime aikoina ESIKUVIKSI vanhan virkakäsityksen kannattajista: he eivät hyväksy naispappeutta mutta toimivat yhteistyössä naispappien kanssa muitta mutkitta. Mutta kun katsotaan syitä, ei tämä näytäkään niin puhtoiselta: syy yhteistyöhön on, ettei sillä liene niin väliä, kenen kanssa kansankirkossa työtä tekee, kun se on pelkkä leipätyö vanhoillislestadiolaisille papeille eivätkä ei-lestadiolaiset työtoverit saati seurakuntalaiset heidän mielestään ole edes pelastettuja. Kirkko ei siis olekaan tosi Seurakunta. Naispapit ovat joka tapauksessa kadotettuja. Tosi seurakunta löytyy rauhanyhdistyksen seuroista. Siksi ei kieltäydytä yhteistyöstä."
http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_fireboard&func=view&catid=2&Itemid=177&id=2821#2821
Ketjussa viimeksi kirjoitti "Pohtija":
" ...Pelastuksen rajaaminen lestadiolaisen parannuksen tehneisiin näkyy myös täällä kirjoittavan SRK:n parista tulevan blogistin tekstistä.
Uskonnollisin termein lestadiolaisuus tiukimmassa muodossaan (perinteinen vanhoillislestadiolaisuus/esikoislestadiolaisuus) on lahko, joka rajaa pelastuksen ulkopuolelle kaikki muut kuin "meikäläiset". Sen parissa olevat ihmiset luottavat opettajiensa auktoriteettiin eivätkä usein tunne Raamattuaan niin hyvin, että voisivat huomata tiettyjä epäkohtia opissa. Sen sakramenttikäsitys on lähinnä kalvinistinen - kastekaan ei juuri merkitse mitään, koska parannus vasta pelastaa aikuisen. Lasten opetetaan olevan autuaita, koska heillä on JO sisäsyntyisesti usko...
Tällaiseen epäluterilaisuuteen ei kirkossa puututa ylemmältä taholta siitä yksinkertaisesta syystä, että vanhoillislestadiolaisilla on kirkossa niin paljon valtaa ja veronmaksajia. Satoja pappeja, tuhansia luottamushenkilöitä, toistasataa tuhatta kirkollisveron maksajaa, toimintaa kahdessa kolmasosassa seurakunnista...
Kuvitelkaa nyt maalaisjärjellä, mitä seuraisi, jos piispat suututtaisivat SRK:n ja ajaisi heidät ulos kirkosta! Syntyisi iso lommo Suomen ev.lut. kirkon kukkaroon ja jäsenmäärään sekä iso kilpaileva kirkkokunta. Väärinhän tämä kritiikittömyys on.
Erikoista on myös, että piispat ovat nostaneet vanhoillislestadiolaiset viime aikoina ESIKUVIKSI vanhan virkakäsityksen kannattajista: he eivät hyväksy naispappeutta mutta toimivat yhteistyössä naispappien kanssa muitta mutkitta. Mutta kun katsotaan syitä, ei tämä näytäkään niin puhtoiselta: syy yhteistyöhön on, ettei sillä liene niin väliä, kenen kanssa kansankirkossa työtä tekee, kun se on pelkkä leipätyö vanhoillislestadiolaisille papeille eivätkä ei-lestadiolaiset työtoverit saati seurakuntalaiset heidän mielestään ole edes pelastettuja. Kirkko ei siis olekaan tosi Seurakunta. Naispapit ovat joka tapauksessa kadotettuja. Tosi seurakunta löytyy rauhanyhdistyksen seuroista. Siksi ei kieltäydytä yhteistyöstä."
http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_fireboard&func=view&catid=2&Itemid=177&id=2821#2821
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuttua täällä, monelle pohjoissuomalaiselle seurakuntalaiselle.Nyt näyttää etelän ihmisetkin (? vai liekö kirjoittaja eteläsuomalainen) törmänneen tähän.
On Pohjoisessa asia ollut esillä vuosikymmeniä ja Etelässäkin siitä on herätty keskustelemaan. On se asia siltäkin kannalta katsottuna vaikea, että on rakkaita sukulaisia lestadiolaisia ja, vaikka he tuomitsevat muut luterilaiset, ei silti kaikki halua heitä kirkosta pois ajaa. Onpa vallan ollut mielipiteitä, että lestadiolaisuus pitäisi pois kirkosta pyyhkäistä erityisen opetuksensa vuoksi. On vain koitettu kestää tilanne, kärsiä ja pysyä saman kirkon sisällä, katto korkealla ja seinät leveällä. Paha se on kirkon uskottavuudelle tällainen tilanne.
Luin viestiketjun läpi Kotimaan keskustelusta. Erittäin laadukkaita vastauksia, puhuttelevia, ahdistavia, mutta juuri sitä, mitä seurakuntaelämä käytännössä on.