Olemmeko me suomalaiset kieleemme sidoksissa?
Maamme nimi on Suomi. Joten täällä enemmistö kansalaisista puhuu ja haluaa puhua, tulla ymmärretyksi ja palvelluksi suomenkielellä.
Ymmärrettävää kyllä että ilman vettä ihminen nääntyy ja vesi kuuluu perustarpeisiimme.
Mutta samalla lailla kieli on identiteettimme vesi ja kansallinen juomamme jota päivittäin nautimme.
Itsestään selvyyksiä ei arkipäiväisessä elämässä tule ajatelleeksi.
Kunnes eräänäpäivänä joku sotkee putket keskenään ja liittää yhteen likaveden ja puhtaanveden.
Enää ei olisi tarvittukaan muuta kuin että olisi väitetty että ne kuuluvatkin yhteen.
Kieli on puhdas vain puhumalla selvällä suomenkielellä.
Kieli pysyy terveenä jos se saa kasvaa kansansuussa vapaaksi ja moni-ilmeiseksi.
Ei liene epäilystä etteivätkö suomalaiset olisi valmiita taistelemaan oman kielensä asemasta muuallakin kuin suomessa.
Vaan muualla suomi on syrjäytetty kieli.
Mutta suomessa ryhmiä joilla ei ole halua oppia suomenkieltä, sillä heidän kotikielensä omaa ylivertaisen aseman suomenkieleen nähden.
Tällainen maa joka suomi suvaitsevaisuudessaan on voi joutua eristyksiin rajojensa sisäpuolella.
Vähemmistö ikäänkuin sieppaa osan maan sielusta.
Maamme nimi on Suomi. Joten täällä enemmistö kansalaisista puhuu ja haluaa puhua, tulla ymmärretyksi ja palvelluksi suomenkielellä.
Ymmärrettävää kyllä että ilman vettä ihminen nääntyy ja vesi kuuluu perustarpeisiimme.
Mutta samalla lailla kieli on identiteettimme vesi ja kansallinen juomamme jota päivittäin nautimme.
Itsestään selvyyksiä ei arkipäiväisessä elämässä tule ajatelleeksi.
Kunnes eräänäpäivänä joku sotkee putket keskenään ja liittää yhteen likaveden ja puhtaanveden.
Enää ei olisi tarvittukaan muuta kuin että olisi väitetty että ne kuuluvatkin yhteen.
Kieli on puhdas vain puhumalla selvällä suomenkielellä.
Kieli pysyy terveenä jos se saa kasvaa kansansuussa vapaaksi ja moni-ilmeiseksi.
Ei liene epäilystä etteivätkö suomalaiset olisi valmiita taistelemaan oman kielensä asemasta muuallakin kuin suomessa.
Vaan muualla suomi on syrjäytetty kieli.
Mutta suomessa ryhmiä joilla ei ole halua oppia suomenkieltä, sillä heidän kotikielensä omaa ylivertaisen aseman suomenkieleen nähden.
Tällainen maa joka suomi suvaitsevaisuudessaan on voi joutua eristyksiin rajojensa sisäpuolella.
Vähemmistö ikäänkuin sieppaa osan maan sielusta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tilanteeseen, jossa venäjän kieli onkin toiseksi suurin vähemmistökieli. Miten sitten suu pannaan.
Miksi suomea puhuvat kaksikieliset suomenruotsalaiset saavat etuoikeuksia kun suomea puhuvat muunkieliset eivät niitä saa?
Suomalaisilla ja uus-suomalaisilla on oikeuksia mutta suomea puhuvilla ruotsinkielisillä on etuoikeuksia.
Vantaan väestö 1.1.2007 yhteensä 189 711 asukasta:
ruotsinkielisiä 5 855, 3,1 %
muunkielisiä 12 799, 6,7%
ulkomaalaistaustaisia 6,8%
http://www.vantaa.fi/i_alaetusivu.asp?path=1;12743
Vantaa on todellisuudessa mitä selvimmin suomenkielinen kunta!
... että, kunta on "kaksikielinen", jos siellä asuu 3000 suomea puhuvaa ruotsinkieliseksi rekisteröitynyttä asukasta. Väestörekisterissä voi kuka vain *ilmoitusluontoisesti* vaihtaa äidinkielensä miksi haluaa - vaikka kiinaksi, jos siltä tuntuu. Ja edellä oleva lause ei ole vitsi...
Jos Helsingissä asuisi 1 000 000 asukasta, ja heistä 3000 olisi ruotsinkieliseksi rekisteröitynyt, niin Helsinki olisi "kaksikielinen kaupunki" koko kielellisellä infrastruktuurilla.
Mitä se käytännössä tarkoittaa?
Mahdollisesti ainoa kustannusselvitystieto on kaksikielisestä Vaasasta (vuodelta 2002, ruotsinkielisiä Vaasassa 25,5%). Siellä kaupungin tilaamassa tutkimuksessa kaksikielisyyden aiheuttamat kustannukset on arvioitu puolen veroäyripennin suuruiseksi (!!!)
Ei sillä ole väliä onko ruotsinkielisiä 25% vai 3% asukkaista. Sama kokonaisvaltainen kunnallinen kielellinen infrastruktuuri on oltava myös ruotsinkielellä. Kaksikielisyys ei ole rikkaus vaan se on kalleus…
tyhmyyttä.
kyllä kaiki halua opi suomi kieli mutta se kestä koska se on vaikkija juri kieli opi uskon kaiki ulkolaiset halua osa tämä maa kieli mutta uskon vaika saksalainen tai engladilainen tai ranskalainen he ei usko yritä osa suomin kieli koska he ei tärvi suomin kieli koska suomin kieli van joko tärvi joko asut tälä mutta ranska tai englandi tai saksa he llä oma kieli ja hellä kieli vahampi kun suomin kieli mailmassa