Suomen kunnat yksityistävät ja ulkoistavat palveluitaan.
Suuri palvelualanuudistus on menossa ja seuraukset näkyvät muutemien vuosien kuluttua.
Yksityistämisen kautta kunnat muuttuvat palveluiden tarjoajiksi ja käytännön työn tekevät yksityiset palveluyrittäjät.
Halvemmallako? Paraneeko palvelu? Onko osaaminen yksityisillä parempaa? Ratkeaako tila ja työväline ongelmat? Miten käy työntekijöille entä asiakkaille?
Maksajana säilyvät edelleen kunnat / valtio / kansalaiset.
Lisää ketjuun tulee yrittäjät, jotka varmastikkin tekevät tuottavan sijoituksen, mutta mitkä tulevat olemaan ne keinot.
Entä mikä onkaan valvonta tälaisille yrityksille.
Lain edellyttämiä velvollisuuksia toki voidaan sopimukseen ladella mutta ei varmastikkaan kukaan ala tehdä työtä yrityksessä joka ei kannata eikä edisty.
Käy varmaan niin että kun palvelualan uudistus kunnissa on viety loppuun niin koko kunnallinen terveydenhoito on mahdollisesti ulkoistettu. Silloin monopoli hoidostamme on yksityisillä sektorilla.
Menestyäkseen yrittäjät keksivät tarkat kriteerit hoidoille, ihmiset pistetytetään tuotteiksi, palvelut minimoidaan maksimoidakseen teho ja hankinnat, sekä keskitytään avaintekijöihin sekä prosentuaalisesti suurimpaan osuuteen palveluita.
Osoitetaan näyttöjä tehokkuudesta mutta toisalta säästöjä äänettömimmiltä.
Sekundäärit ja Primäärit toiminnot, mitkä ne sitten silloin ovat?
Yrittäjä tulee myös näkemään erikoispalveluiden tärkeyden joista se kehittää maksullisia sovellutuksia.
A B ja C luokan palveluiksi.
Eriarvoistumisen malli tulee nopeasti käyttöön.
Mikäli ei yksityisillä terveydenhoidossa nopeasti ala tulla tuloja toiminnasta eikä kasvua ole näköpiirissä, yksityisenpalveluorganisaation on pakko fuusioitua, yhdistyä ja tällöin markkinoille tulee sosiaalisia palvelutavarataloja joissa etsitään vain synergiaa, keskittämisen etuja.
Ihminen survoutuu massan alle.Yksilöllisyys katoaa.
Paluu vanhaan kunnallisjohtamiseen on mahdatonta.
Konkurssintehnyt yrittäjä tai työnsä laiminlyönyt poistuu vähinäänin. Minne joutuvat ihmiset, entä tappiot. Saadaanko nopeasti uusi yrittäjä. Kaatuuko ihmistenhoito takaisin kunnan / valtion niskaan.
Mitä tapahtuu kun kunnat ovat alasajaneet kaiken sen mitä on rakennettu ja kehitetty vuosia.
Tämä käynyt jo toteen pienemmissä mittakaavoissa, kun kunta on ulkoistanut joitain palveluitaan. Se on huomannut että siltä on puuttunut kokonaisnäkemys tuottavuudesta ja siitä että itse tuotettu palvelu olisikin edullisempi kuin ulkoistettu.
Mittarit ovat puuttuneet tai mittarit ovat olleet vääränlaisia.
Tulevaisuudessa siis kunnallinen palvelusektori käsittää ketjutetun yksityispalvelujen verkoston jossa on mahdatonta tietää kuka päättää viimekädessä palvelujen tasosta?
Tilaaja vai tuottaja? Yhdessä he rakentavat palveluja ihmisille "tuoteperheitä".
Suuri palvelualanuudistus on menossa ja seuraukset näkyvät muutemien vuosien kuluttua.
Yksityistämisen kautta kunnat muuttuvat palveluiden tarjoajiksi ja käytännön työn tekevät yksityiset palveluyrittäjät.
Halvemmallako? Paraneeko palvelu? Onko osaaminen yksityisillä parempaa? Ratkeaako tila ja työväline ongelmat? Miten käy työntekijöille entä asiakkaille?
Maksajana säilyvät edelleen kunnat / valtio / kansalaiset.
Lisää ketjuun tulee yrittäjät, jotka varmastikkin tekevät tuottavan sijoituksen, mutta mitkä tulevat olemaan ne keinot.
Entä mikä onkaan valvonta tälaisille yrityksille.
Lain edellyttämiä velvollisuuksia toki voidaan sopimukseen ladella mutta ei varmastikkaan kukaan ala tehdä työtä yrityksessä joka ei kannata eikä edisty.
Käy varmaan niin että kun palvelualan uudistus kunnissa on viety loppuun niin koko kunnallinen terveydenhoito on mahdollisesti ulkoistettu. Silloin monopoli hoidostamme on yksityisillä sektorilla.
Menestyäkseen yrittäjät keksivät tarkat kriteerit hoidoille, ihmiset pistetytetään tuotteiksi, palvelut minimoidaan maksimoidakseen teho ja hankinnat, sekä keskitytään avaintekijöihin sekä prosentuaalisesti suurimpaan osuuteen palveluita.
Osoitetaan näyttöjä tehokkuudesta mutta toisalta säästöjä äänettömimmiltä.
Sekundäärit ja Primäärit toiminnot, mitkä ne sitten silloin ovat?
Yrittäjä tulee myös näkemään erikoispalveluiden tärkeyden joista se kehittää maksullisia sovellutuksia.
A B ja C luokan palveluiksi.
Eriarvoistumisen malli tulee nopeasti käyttöön.
Mikäli ei yksityisillä terveydenhoidossa nopeasti ala tulla tuloja toiminnasta eikä kasvua ole näköpiirissä, yksityisenpalveluorganisaation on pakko fuusioitua, yhdistyä ja tällöin markkinoille tulee sosiaalisia palvelutavarataloja joissa etsitään vain synergiaa, keskittämisen etuja.
Ihminen survoutuu massan alle.Yksilöllisyys katoaa.
Paluu vanhaan kunnallisjohtamiseen on mahdatonta.
Konkurssintehnyt yrittäjä tai työnsä laiminlyönyt poistuu vähinäänin. Minne joutuvat ihmiset, entä tappiot. Saadaanko nopeasti uusi yrittäjä. Kaatuuko ihmistenhoito takaisin kunnan / valtion niskaan.
Mitä tapahtuu kun kunnat ovat alasajaneet kaiken sen mitä on rakennettu ja kehitetty vuosia.
Tämä käynyt jo toteen pienemmissä mittakaavoissa, kun kunta on ulkoistanut joitain palveluitaan. Se on huomannut että siltä on puuttunut kokonaisnäkemys tuottavuudesta ja siitä että itse tuotettu palvelu olisikin edullisempi kuin ulkoistettu.
Mittarit ovat puuttuneet tai mittarit ovat olleet vääränlaisia.
Tulevaisuudessa siis kunnallinen palvelusektori käsittää ketjutetun yksityispalvelujen verkoston jossa on mahdatonta tietää kuka päättää viimekädessä palvelujen tasosta?
Tilaaja vai tuottaja? Yhdessä he rakentavat palveluja ihmisille "tuoteperheitä".
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ainakin terveys- ja sosiaalipalvelut siirtyvät julkiselta sektorilta yksityisille. Onhan mm. yksityislääkäreiden vastaanotoille ainakin muutaman päivän jono, mm. paikkakunnasta riippuen. Omalla kohdallani olen jo huomannut, että kunta ei anna terveydenhuoltopalveluita, vaan on sanonut "Kuulut yksityiseen hoitoon!". Näin ollen ennustuksesi on kohdallaan.
Samoin muut julkisen sektorin palvelut muuttuvat yrityksiksi. Olen varma, että peruspalvelut heikkenevät kansalaisten osalta. Ainakaan kaikki kunnat eivät kustanna asukkaittensa terveydenhoitoa. Köyhät sairastuvat, rikkaat pysyvät terveinä. Yhteiskunnan kahtiajako tulee yhä selvemmin esille.
Yrityksissä on jo eri laaturyhmiä, joten mainitsemasi A-, B- ja C-yritykset ovat jo arkipäivää. Yrittäjien stressi kyllä lisääntyy ja siten yrityksen tulos heikkenee.
Joidenkin filosofien mukaan nykyinen yksilöllisyys arvosteluissa jne. muuttuu yhteisöllisyydeksi. Tällä on vaikutusta mm. työssä ja koulutuksessa. Saa nähdä, häviääkö lähes joka alan burn-out yhteisöllisyyden ansiosta. Epäilen kyllä vahvasti.
Kaikki asiat ovat yksinkertaisia jos nistä ei tehdä monimutkaisia.
oli ongelmiin väärä ratkaisu.
Epidemioita ei pidä siten hoidella.