Suomeen on jo syntynyt köyhien työntekijöiden kasvava luokka
Euroopan Unionissa eletään suuryritysten ja suursijoittajien ehdoilla. Tämä näkyy entistä selvemmin myös Unioniin liitetyssä Suomessa. Maahamme on jo muodostunut entisistä Itä-Euroopan sosialistisista maista ja Yhdysvalloista tuttu köyhien työntekijöiden luokka, jollaista ei Suomessa ollut ennen vuotta 1995.
Usein huonosti palkatussa osa-aikaisessa työssä oli viime vuonna jo 50 000 henkilöä enemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Lisäksi yhä useammat joutuvat tekemään pätkätöitä, joiden väliin jää usein pitkiä työttömyysjaksoja.
Vuonna 1994 osa-aikaisessa työssä oli 11 prosenttia suomalaisista palkansaajista. Maaliskuussa 2003 vastaava osuus oli jo 13,7 prosenttia. Osa-aikatyötä tekevien määrä oli noussut 26 prosentilla eli n. 64 000 henkilöllä n. 246 000:sta 310 000:een. Samanaikaisesti osa-aikaisesta työstä maksettava palkka on ostovoimaltaan alentunut.
Nykyisessä EU-Suomessa tuhannet kansalaiset tekevät niin pienipalkkaista työtä, että voidakseen elää, he tarvitsevat toimeentulotukea. Samanaikaisesti yltäkylläisyydessä eläville suuryritysten johtajille maksetaan miljoonaoptioita.
Osa-aikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet erityisesti kaupan alalla mutta myös muissa palveluammateissa samoin kuin rakennusalalla, liikenteessä ja teollisuudessa. Nyt jo useampi kuin joka viides kaupan palveluksessa oleva tekee osa-aikatyötä.
Vastikään julkaistun tilaston mukaan n. 450 000:sta toimeentulotuen saajasta joka kymmenennen palkka tai yrittäjätulo ei riitä elämiseen. Vastaavassa tilanteessa on myös runsaat 50 000 eläkeläistä eli 11,8 prosenttia kaikista toimeentulotuen saajista.
Maksettavan toimeentulotuen kokonaismäärä oli viime vuonna n. 480 miljoonaa euroa, lähes kolme miljardia markkaa. Tänä vuonna toimeentulotuen saajien lukumäärä on kasvanut entisestään ja sama kehityssuunta jatkuu ns. riistokapitalismin periaatteille rakentuvassa vapaan kilpailun, lisääntyvän työttömyyden ja jatkuvasti huonontuvien työehtojen EU:ssa.
EU:n säädösten vaatimassa vapaassa kilpailussa pienet ja keskisuuret yritykset jäävät suuryritysten jalkoihin kohtalokkain seurauksin.
Euroopan Unionissa eletään suuryritysten ja suursijoittajien ehdoilla. Tämä näkyy entistä selvemmin myös Unioniin liitetyssä Suomessa. Maahamme on jo muodostunut entisistä Itä-Euroopan sosialistisista maista ja Yhdysvalloista tuttu köyhien työntekijöiden luokka, jollaista ei Suomessa ollut ennen vuotta 1995.
Usein huonosti palkatussa osa-aikaisessa työssä oli viime vuonna jo 50 000 henkilöä enemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Lisäksi yhä useammat joutuvat tekemään pätkätöitä, joiden väliin jää usein pitkiä työttömyysjaksoja.
Vuonna 1994 osa-aikaisessa työssä oli 11 prosenttia suomalaisista palkansaajista. Maaliskuussa 2003 vastaava osuus oli jo 13,7 prosenttia. Osa-aikatyötä tekevien määrä oli noussut 26 prosentilla eli n. 64 000 henkilöllä n. 246 000:sta 310 000:een. Samanaikaisesti osa-aikaisesta työstä maksettava palkka on ostovoimaltaan alentunut.
Nykyisessä EU-Suomessa tuhannet kansalaiset tekevät niin pienipalkkaista työtä, että voidakseen elää, he tarvitsevat toimeentulotukea. Samanaikaisesti yltäkylläisyydessä eläville suuryritysten johtajille maksetaan miljoonaoptioita.
Osa-aikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet erityisesti kaupan alalla mutta myös muissa palveluammateissa samoin kuin rakennusalalla, liikenteessä ja teollisuudessa. Nyt jo useampi kuin joka viides kaupan palveluksessa oleva tekee osa-aikatyötä.
Vastikään julkaistun tilaston mukaan n. 450 000:sta toimeentulotuen saajasta joka kymmenennen palkka tai yrittäjätulo ei riitä elämiseen. Vastaavassa tilanteessa on myös runsaat 50 000 eläkeläistä eli 11,8 prosenttia kaikista toimeentulotuen saajista.
Maksettavan toimeentulotuen kokonaismäärä oli viime vuonna n. 480 miljoonaa euroa, lähes kolme miljardia markkaa. Tänä vuonna toimeentulotuen saajien lukumäärä on kasvanut entisestään ja sama kehityssuunta jatkuu ns. riistokapitalismin periaatteille rakentuvassa vapaan kilpailun, lisääntyvän työttömyyden ja jatkuvasti huonontuvien työehtojen EU:ssa.
EU:n säädösten vaatimassa vapaassa kilpailussa pienet ja keskisuuret yritykset jäävät suuryritysten jalkoihin kohtalokkain seurauksin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tilanne olisi helposti korjattavissa. Tarvitaan vain yksi lakimuutos. Työttömyysturvalakiin muutos jolla se laajenee koskemaan kaikkia työttömiä, myös yrittäjiä. Muuta ei sitten tarvitakkaan. Työttömyys poistuu, verot pienenevät, elintaso paranee. Ei synny köyhien työntekijöiden luokkaa. Suuryritykset eivät voi hallita markkinoita kuten nykyisin.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/
Nykyistä työttömyyttä haluavat kolme suurta ryhmittymää.
1. Suuryritykset haluavat pitää suuren työttömyyden koska silloin he saavat halpaa työvoimaa, palkat pysyvät pieninä.
**** TYKA mallin mukaan toimien palkkojen ei tarvitse olla meillä pieniä, sillä korkeasti koulutettuna kansana meillä on mahdollisuus tehdä vain hyvin palkattuja töitä. ***
2. Valtaa pitävät haluavat, että suuret ikäluokat joutuvat työttömiksi kymmenen vuotta ennen eläkeikäänsä jotta heille maksettavat eläkkeet puolittuisivat. Samasta syystä meillä on laki, joka maksattaa työnantajalla työkyvyttömyysseläkkeen. Koska vanhemmat työntekijät ovat riski työnantajille, he eivät mielellään palkkaa yli 40 vuotiaita. Näin vanhemmat ikäluokat joutuvat automaattisesti työttömiksi, joka on päättäjien lyhytnäköisen toiminnnan tulos.
**** TYKA mallissa elintaso on niin hyvä, ettei eläkkeitä tarvitse keinotekoisesti pienentää. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle TYKA mallissa bruttokansantuote on niin paljon suurempi että eläkkeiden maksaminen rasittaa vähemmän kuin nykyisen mallin mukaaan jossa meillä kolmannes työkykyisistä kansalaisista ei tuota mitään. ****
3. Ammattiliitot ovat vasemmistolaisia, eikä heidän intresseihinsä kuulu työpaikkojen syntyminen. He pyrkivät kaikin keinoin estämään uusien yritysten syntymisen. Sen vuoksi ammattiliitot vastustavat työttömyysturvan laajentamista koska se synnyttää uusia yrityksiä.
**** Ammattiliittojenkin jäsenten kannalta yritysten lisääntyminen ja kasvaminen olisi positiivinen asia. Jokaisen jäsenen elintaso paranisi, työttömiä ei olisi ja verot olisivat pienemmät. Joten heidänkin tulisi kannattaa TYKA mallia. ****
kolmannen kohdan uudestaan ja totesin, että väittämä on virheellinen joten koko TYKA teoria on siten vähintään epäilyksenalainen ja virheelliseen päättelyn perustuva, jopa asenteellinen!
Perustelehan miksi se on virheellinen. Kertoisitko minulle vaikka osoitteita joissa esitetään, että ammattiliitot haluavat muita kuin valtion perustamia yrityksiä.
Sitten jos tarkastellaan nykyistä tilannetta. Ammattiyhdistysliikkeet ovat käyneet vuosikymmeniä neuvotteluita työttömyysturvaan liittyvistä kysymyksistä. Aina työttömyysturva on haluttu vain palkkatyöläisille.
Ammattiliitot siis haluavat, että osa jäsenistä on työttöminä. Jos he eivät sitä haluaisi, he vaatisivat työttömyysturvan laajentamista kaikille työttömille.
Jos olet eri mieltä, voinet kertoa miksi työttömyysturvamme ei koske kaikkia työttömiä. Milloin ammattiliitot ovat vaatineet työttömyysturvan laajentamista kaikille työttömille?
Koska tyrmäät TYKA mallin sen perusteella, ettet usko ammattiliittojen olevan yksi kolmesta ryhmittymästä joka haluaa työttömyyttä, perustele miksi TYKA malli ei poista työttömyyttä.
Sitten vielä omantunnon kysymys. Miksi haluat osallistua vuosittaiseen 30 000 000 000 euron maksamiseen siitä hyvästä, että työttömyysturvalaissamme on rajattu osa työttömístä sen ulkopuolelle. Keskituloisena se maksaa sinulle 10 000 euroa vuodessa. Pitäisi olla erittäin hyvät syyt miksi maksaa jokainen vuosi tuollainen summa tuosta nykyisestä työttömysturvalaista.
En ihan nyt ymmärtänyt.Mikä minulle on normaalia.Eli kaikille ei kannattakaan saada työpaikkaa?Olen vain huolestunut -72-78 syntyneistä ne ei edes tiedä,mikä on vakituinen työsuhde.
mitään intressiä alkaa vaatimaan työttömyysturvaa muille kuin jäsenilleen, eikä valtaakaan sellaiseen, se ei edes kuulu ay-liikkeen toimintaan, se on yrittäjien ja politiikkojen asia, eli politiikkaa, ay-liike on työväen edunvalvontaan tarkoitettu ja puuttuu politiikkaan vain jos poliittiset päätökset uhkaavat heikentävät sen jäsenistön asemaa, tosin nykyisin se ei ole puuttunut siihenkään mainittavasti, vaikka heikennyksiä onkin vauhdilla tullut.
Ay liikkeen vastapuoli työnantajat, kun on vaativat tämänkaltaisia,
http://www.paperiliitto.fi/lehti2003/7pk.htm
niin kummalla puolella yrittäjät ovat?
Muuten vaan hupaisa kirjoitus,
http://www.ylioppilaslehti.helsinki.fi/ylioppilaslehti/020129/ayliike.html
yrittäjistä ja heidän sijoittumisestaan tuloneuvotteluissa,
http://www.icenet.fi/~tkyturku/pekka.htm
Sanot ettei ammattiliitoilla ole mitään intressiä alkaa vaatimaan työttömyysturvaa muille kuin jäsenilleen. Miksi sama liike sitten vastustaa työttömyysturvan laajentamista kaikkille työttömille? Eikö siinä ole joku ristiriita?
Ammattiliittojen jäsenten kannalta TYKA mallin vaatiminen, vaikka poliittisena, työllistäisi kaikki jäsenet, vähentäisi veroja ja parantaisi elintasoa. Eikö siinä olisi jo syytä tarpeeksi intressiksi laajentaa työttömyysturva kattamaan kaikki työttömät eikä vastustaa työttömyysturvan laajentamista? Eikö täystyöllisyys ole ammattiliittojen edunvalvontaa?
Suomalaisilla(kin) on ihmeellinen tarve ryhmittyä johonkin ryhmään. Tässäkin vastauksessasi olet jakanut ihmiset selvästi yrittäjiin ja palkkatyöläisiin. Yrittäjät eivät ole ammattiliittojen jäseniä, palkkatyöläiset ovat. TYKA mallissa ei tällaista jakoa ole. Yksilö voi tehdä samaan aikaan palkkatyötä, olla yrittäjä sekä työtön. Koska suurin osa nykyisistä palkkatyöläisistä tekisivät itsenäistä työtä jos se ei veisi työttömyysturvaa, suurin osa ammattiliittojen jäsenistäkin olisi sekä palkkatyöläisiä että yrittäjiä. Joku aina hetken myös työttömänä. Silloinkin ammattiliittojen edunvalvontaan kuuluisi ehdottomasti saada työttömyysturva laajennettua kaikille työttömille.
Työnantajat voivat vaatia mitä haluavat. Nykyisessä järjestelmässä he voivat myös toteuttaa vaatimuksensa. TYKA mallissa se käykin vaikeaksi koska työntekijät eivät enää olekaan työnantajien käskytettävissä. Jos palkkatyön ehdot eivät tyydytä, yksilöt siirtyvät enemmän ja enemmän tekemään itsenäistä työtä. Sen vuoksi varsinkin suuret työnantajat vastustavat TYKA mallia. He menettäisivät käskyvaltansa työntekijöihinsä.
Tuossa toisessa kirjoituksessa kiinnitetään huomiota samaan seikkaan. Pätkätöihin. Se on työnantajille edullinen tapa saada työvoimaa. Asiaa ei auta vaikka kuinka ollaan erimieltä ja osoitetaan mieltä jos ei ole olemassa vaihtoehtoa. Siihenkin tarjoaa vaihtoehdon TYKA. Jos suuret työnantajat eivät tarjoa muuta kuin pätkätöitä, silloin kannattaa tehdä töitä itsenäisesti ja estyä pätkätöiden kierteeltä. TYKA mallissahan töitä riittää kaikille. Niistä valitaan parhaimmat työt, eikä kuten nykysin, suuret työnantajat valitsevat parhaimmat työntekijät muiden jäädessä rannalle.
Kirjoituksessa etsitään keinoja saada näyttävyyttä. Se on ongelma myös TYKA mallissa. Vaikuttaa siltä että en ole onnistunut esittämään TYKa mallia sillä tavalla että se olisi avautunut tavalliselle lukijalla. Kun olen keskustellut asiasta täällä keskustelupalstoilla ja selittänyt ja selittänyt, niin se on avautunut ja havaittu toimivaksi malliksi. Valitettavasti meillä on viisi miljoonaa asukasta Suomessa ja jos jokaisen kanssa pitää käyttää muutama tunti selittämiseen ennenkuin se avautuu niin aika loppuu kesken.
Yritän uudestaan syksyllä, uusin TYKA sivut ja pyrin esittämään asian nyt kevään aikana hyväksi havaitsemillani tavoilla.
Kyseisessä artikkelissa kerrottiin työreformista johon sisältyy muunmuassa seuraavat asiat:
1. työttömyysturvan uudistus
2. perustulon käyttöönotto
3. verotusuudistus
4. työnantajamaksujen porrastaminen
5. yrittäjyyden edistäminen
6. paikallisen sopimisen lisääminen.
1. TYKA mallissa työttömyysturvan uudistus on olemassa, se tarkoittaa että työttömyysturva laajennetaan koskemaan kaikkia työttömiä, ottamatta kantaa poliittiseen näkökantaan tai tekemisiin. Työttömän ei tarvitse olla palkansaaja saadakseen työttömyyskorvausta.
2. TYKA mallissa ei ole perustuloa, syyt siihen löytyvät sivulta http://www.geocities.com/kansantuote/7.html#2
3. TYKA mallissa on verotusuudistus. Veroja pienennetään siinä vaiheessa kun verokertymä on kasvanut. Verojen alennusta ei rahoiteta ottamalla lainaa. TYKA vaiheessa III veroprosentti muutetaan kiinteäksi, 33 % - henkilöjkohtainen vähennys (0-6 %).
4. TYKA mallissa työnantajamaksut poistuvat hiljalleen koska veronmaksajien määrä lisääntyy, yhteiskunnan kustannukset pienenevät eikä ole enää tarvetta piiloverotukseen, minä työnantajamaksujakin voidaan pitää.
5. TYKA mallissa jokainen kansalainen voi olla yrittäjä. Hän voi valmistaa vuodessa yhden patalapun tai pyörittää 10 miljardin liikevaihtoa. Samaan aikaan kansalainen voi olla myös työtön ja palkansaaja. Ihmisiä ei karsinoida eri ryhmiin, vaan jokainen voi olla missä tilanteessa haluaa. Jos tulot ovat riittävän suuret (max. 2 x nykyisen työttömyysturvan suuruiset), ei työttömänä olosta saa työttömyystukea. Työttömyyttä ei siis lasketa tunneissa vaan euroissa. Jos euroja ei tule riittävästi, on työtön.
6. TYKA mallissa palkkatyö on ammattiliittojen sopimusten mukaista. Yksityisiä sopimuksia ei voi tehdä palkkatyössä eikä siihen verrattavassa työssä.
Kuten noista havaitaan, ei työreformilla ole paljoa yhteistä TYKA malliin. Jos ammattiliitot eivät pidä työreformista, niin siinä tapauksessa heidän pitäisi pitää TYKA mallista.
Kolmen suuren ryhmittymän intresseihin ei kuulu täystyöllisyys. Niitä ovat suuret työnantajat, päättäjät (hallitus ja eduskunta) sekä ammattiliitot.
TYKA malli perustuu täystyöllisyyteen ja siitä seuraavaan hyvinvointiin, työpaikkojen muuttumiseen halpatyövoimavaltaisista paremmin palkattuihin.
TYKA mallissa myös 72-78 syntyneet saavat olla töissä jatkuvasti hyvällä palkalla. Heillekin kertyy eläkettä kuten ihmisille kuuluukin.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/index.html
tapahtumaan!
http://www.vihrealiitto.fi/hv-valtio/luku8.html
Aiempaan, päivittele toki sivujasi tyka mallista, käyn piipahtamassa aina välillä.
Tuossa vihreän liiton mallissa ihmiset on edelleen jaettu kahteen ryhmään, palkkatyöläiset ja yrittäjät. Sekään ei tunne välimuoto.
Jos meillä olisi televisio, jossa olisi vain kaksi väriä, musta ja valkoinen, emme saisi kovin hienoja kuvia esitettyä. Kuvat olisivat sen tapaisia mitä joskus näkee tulostetun matriisi kirjoittimen merkistöllä.
Kun lisäämme mustavalkokuvaan voimakkuuksia, saamme erisävyisiä harmaasävyjä, joilla pystyy jo esittämään kohtuullista kuvaa, kuten mustavalkotelevisiolähetyksistä olemme huomanneet.
Jos vielä lisäämme väri-informaation, kuva on jo aika luonnollinen. Kun lisäämme kuvaan vielä äänen, sen avulla voi jo esittää monia tapahtumia tajuttavasti. Lisäämällä kuvaan mukaan kolmiuloitteisuuden, esitys vain paranee. Tuoksujen välittäminen katsojalle antaa taas lisää informaatiota esitykseen.
Jos siis yritämme lähettää televisiokuvaa kahdella värillä, mustalla ja valkoisella, kuva on aika rakeinen ja epäselvä. Kun yritämme hoitaa työllisyyttä kahdella leirillä, palkkatyöläisillä ja yrittäjillä, tuloksena on monia ongelmia.
TYKA mallissa ei yksilöä ryhmitellä johonkin joukkoon, vaan hän voi olla samaan aikaan työtön, yrittäjä ja palkkatyöläinen. Näin saadaan paljon parempi tilanne aikaan, työttömyyttä ei ole ja kaikilla on hyvä olla.
Eikö siis olisi kaikkien kannalta parasta haluta parempaa mallia kuin nykyinen kaksivärinen malli?