Antakaa nyt kerrankin tulla kaikki huonot kokemukset suljetulta osastolta. Käyttivätkö hoitajat henkistä/fyysistä väkivaltaa? Saitko ihmisarvoista kohtelua? Hesarin nettikeskusteluissa puidaan nyt tapausta, jossa hoitaja heitti khvit potilaan päälle. Ei tainnut olla psyykkinen sairaala, mutta kuitenkin...
Huonoja kokemuksia?
suljetulle ollut
11696
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
joudu sinne.Hoito tyrmäyspillerit ja makuu syönti.
ihmisyyttä vastaan. Mitään mielisairautta ei ole olemassakaan. Täten kaikki pakkohoidot rikkovat lakia.
http://www.hs.fi/keskustelu/Hoitaja sivalsi kahvia vaatinutta potilasta kasvoihin/thread.jspa?threadID=89829&tstart=0&sourceStart=40&start=20
en ollut näköjeen perillä asiasta. Vammaista siis sivallettiin kasvoille, kun hän pyysi kahvia.
Olen todellakin joutunut kokemaan niin henkistä kuin fyysistäkin väkivaltaa ollessani pakkohoidossa psykiatrisessa sairaalassa. Kohdallani on tehty myös sellaisia hoitoon liittyviä virheitä, joista voisi nostaa kantelusyytteen, jos vain voimia riittäisi. Nykyinen avohoidon terapeuttinikin on juuri siitä syystä aikoinaan lähtenyt pois sairaalatyöstä, koska on siellä nähnyt liikaa potilaiden kaltoinkohtelua, sekä kohdannut liikaa sellaisia hoitajia, joilla ei ole ns. "henkistä ammattipätevyyttä"!!
kokemuksistasi tarkemmin? Miten ne sua kyykytti?
Yhtenä yönä sairaalassa ollessani en pystynyt nukkumaan nukahtamislääkkeestä huolimatta. Lapsuuden seksuaalinen hyväksikäyttö pyöri ahdistavasti mielessäni - en ollut siitä koskaan kenellekään puhunut. Tunsin pakottavaa tarvetta saada tämän asian ulos suustani. Menin itkien yöhoitajien luokse. Täristen ja vapisten kerroin kokemuksistani, ja aloin mennä regression kaltaiseen tilaan. Toinen yöhoitajista rupesi raivoamaan minulle, että yöhoitajia ei pidä tulla häiritsemään, vaan keskustella asioista aamuhoitajille. Kun istuin vain jähmettyneenä itkien lattialla, hän otti minusta tiukan ja puristavan niskaotteen ja lähti raastamaan minua pitkin sairaalan käytävää kohti huonettani. Istuin lattialla huutaen kivusta, ja oikeudestani fyysiseen koskemattomuuteen, hänen kuristaessaan kaulaani ja työntäessään minua eteenpäin. Lopulta hän sulki minut huoneeseeni. Yöraporttiin oli kirjattu vain minun häiriköineeni yön aikana.
Toivuttuani tästä kaltoinkohtelusta, kerroin (tällä kyseisellä sairaalahoitojaksolla) omahoitajalleni, että tahdon minua hoitavan lääkärin tietävän, että minua on käytetty lapsuudessa seksuaalisesti hyväksi. Kukaan ei kuitenkaan ikinä ottanut asiaa esille, eikä ollut kiinnostunut puhumaan asiasta kanssani. Se vain kirjattiin papereihini, aivan kuin koko juttu olisi ollut täysin mitätön.
Vasta seuraavalla sairaalahoitojaksolla tämä karmea kokemukseni otettiin todesta. Ja tällä kertaa toiminkin eri tavalla. En kertonut asiaa ensin hoitajille tai lääkärille. Kerroin asian äidilleni, joka yhdessä minun kanssani lähti puhumaan omahoitajalleni. Tällä kertaa tuskaani kuunneltiin, lääkäri sekä hoitajat ottivat asian käsittelyyn erittäin vakavasti. Asia välitettiin tiedoksi myös avohoidon lääkärille ja terapeutille, joten vihdoin viimein, tämän viimeisen sairaalahoitojaksoni jälkeen pääsin oikealla tavalla käsittelemään sen karmean tuskan, joka on vahvalla tavalla vaikuttanut koko elämääni.
Tämä ei ole ainoa vääryys, jota olen joutunut kokemaan. Terapeuttini on kauhistuneena kuunnellut kertomuksiani. Hän on myös myöntänyt, että juuri noista samankaltaista syistä - joita hän on sairaalassa työskennellessään valitettavasti joutunut näkemään - hän on lähtenyt pois sairaalatyöstä. Se on sotinut hänen eettisiä periaatteitaan vastaan.
Tänä päivänä hoito on hyvää ja tarkkaan valvottua.
Jos potilas itse on väkivaltainen ja uhkaksi itselleen tai muille, hänet voidaan eristää vähäksi aikaa muista turvalliseen ympäristöön. Tämäkin vain ääritapauksissa.
Tämän päivän hoito on lempeää ja huomioonottavaa.
T. potilas kuukausien kokemuksella erilaisista osastoista
-
Nimimerkki "fyysistä väkivaltaa" kirjoitti:
"Hoitajat eivät käytä henkistä tai
fyysistä väkivaltaa. Tänä päivänä hoito on hyvää ja tarkkaan valvottua."
Ei se, ettet sinä itse ole nähnyt potilaita kohdeltavan huonosti ole todiste siitä, etteikö niin tapahtuisi. Todistettavasti potilaita kohdellaan monissa paikoissa ala-arvoisesti - usein ja toistuvasti.
Sama pätee myös avohoitoon, eivät kaikki sieltäkään saa asiallista kohtelua osakseen. Henkistä väkivaltaa ja mielivaltaista kohtelua potilaat kohtaavat sielläkin varsin usein.
mukaan henkilön saa eristää?
eka kerta on aika järisyttävä. Riippuu myös siitä tietenkin miten sut on tuotu sinne.
Periaatteessa hoito on lääkkeitä, unta ja ruokaa, säännölliset vuorokausirytmit. On myös hoitokeskusteluja lääkärin kanssa sekä ryhmäpalavereja, joissa mukana on potilaita, hoitajia ja lääkäri. Parhaat keskustelut kyllä saa potilaiden kesken ihan ilman henkiökuntaa. Yleisesti kohtelu on aivan asiallista ja ammattitaitoista. Ja ne lääkkeet voi jättää syömättä jos on ovela ;)