punastumisesta(ja jännittämisestä)

Tiedän tarkalleen miltä susta tuntuu..itellä just sama ongelma, eikä se ole mihinkään kadonnut ajan kuluessa, en tajua mikä siinä on..sitte vielä kun tunnen punastuvani juurikin valoisassa luokassa kun istualtaan pitää sanoa jotain(en aina mutta tosi usein)..sitten taas kun pidän esitelmiä seisaaltaan luokan edessä punastelen harvemmin..mistähän sekin johtuu.. olen vielä sellaisella alalla missä pitää esiintyä paljon..silti en pysty olemaan punastelematta oman luokan kanssa,saati vieraiden.

ajatukset vaan pahentaa tilannetta ja kuumotus alkaa tuntua..tuskin muut siitä kuitenkaan välittää jos ei ole enää mitään yläastemeininkiä. Itelle se on tosi kiusallista..uskon silti että vaan ajan kuluessa punastuminen voi helpottaa,vaikkei välttämättä kadota kokonaan.

ei muuta kuin hyvä meikkivoide,joita on tarjolla,peittävät todella hyvin.

Voithan kokeilla myös luontaistuotekaupasta saatavia tuotteita esim. A.Vogelin Avena sativa kauranversouutetta tai Rescue remedy tippoja =)

Mulla oli punastuminen ja jännittäminen todella paha ongelma alle parikymppisenä, punastuin lähes jokaisessa sosiaalisessa tilanteessa, myös kavereiden seurassa.
Ostin peittävää meikkivoidetta joka peittää hyvin kasvojen hyvin punaisuuden. Mutta mä punastunkin myös kaulalta ja rintakehästä. Talvisin käytän melkein aina korkeakauluksisia paitoja.
Käytän Propralia silloin tällöin jännitykseen jos tulee vaikeita sosiaalisia tilanteita esim. esiintymistä.
Lisäksi minulla on käytössä masennukseen Cipralex joka auttaa sosiaaliseen jännitykseen.
Punastelu on onneksi helpottanut etten ihan joka päivä punastu. Itseluottamusta on tullut aika paljon lisää että sekin kai vaikuttaa.

itsekkin punastelin koulussa ja nuorempana, mutta nyt aikuisena jotkin tilanteet saavat punastuun mut oon yllätys yllätys huomannut että sellaiset ihmiset jotka ovat tärkeässä asemassa ja niin sanotusti itsevarmenpia punastuvat yhtä helposti kun tulee sellainen tilanne ja niiden puolesta oikein koittaa ettei ne nolostuis,nyt oon ajatellu että sama se jos vähän punottaa, jatkaa vaan kuin ei olis mitään tapahtunutkaan, se auttaa pitemmän päälle ,kaikki on korvien välissä ja mietittävissä.

Siis oon tosi rohkee koulussa ja uskallan sanoo suoraan kaikille tällee. Mut sit ku on esitelmä nii en suorastaan pysty siihen.En vaa pysty alan punastuu ja viel enemmän siitä et kaverit sanoo taustalt oot iha punane yms.Miten pystyn rohkaistuu