Olen liian älykäs

liika rohkea. Kaikki eivät uskalla heittäytyä syvälliseen keskusteluun melko tuntemattoman ihmisen kanssa.

Minäkin olen mielestäni älykäs, mutta en höpöttele kaikkein syvällisimpiä mietteitäni vähemmän älykkäille. Puheenaiheeni riippuvat siitä, kenen kanssa juttelen. Älykkäätkin ihmiset, jotka juttujasi ymmärtävät, eivät välttämättä tykkää verbaalisesta aivojumpasta vieraiden ihmisten kanssa. Tunteisiin vetoavat puheenaiheet tuntuvat miellyttävän ihmisiä enemmän kuin looginen keskustelu. Tästä syystä huumorintajuiset ihmiset ovat vetovoimaisempia kuin "vain" älykkäät.

Mutta onneksi maailmassa on muitakin älykkäitä. Varmasti löytyy väkeä, joka ymmärtää sinun juttujasi.

Kai sultakin sujuu small talk ja ihan tavanomaiset keskustelut? Ei sun tarvitse päteä ja esittää kaikille pulliaisille sitä ns. älykkyyttäsi.

Kyllä teillä älyköillä on vaikeaa.

Onhan tuokin mahdollinen syy, mutta onkohan se nyt oikeasti kyseessä?

Vähän sama kuin jotkut kuvittelevat olevansa lahjakkaita vain sen takia etteivät innostu mistään.

Oletko esimerkiksi mitannut luotettavissa testeissä äo:ta? Vaikka mensan testeissä.

Mitä älykästä olet tehnyt? Vai onko niin kuin melkein aina näissä "olen liian älykäs" tapauksissa, että vastaus on: "en mitään, kunhan ajattelen että muut ovat ihan tyhmiä"


Se, että et osaa puhua ihmisten kanssa ei vielä riitä tekemään sinusta älykästä. Ja jokainen ajattelee sillointällöin olevansa viisaampi kuin muut, mutta harva loppupeleissä on. Ainakaan niin merkittävästi että sen takia eristäytyä kannattaisi. Vaikka se tietenkin käykin helposti tahtomattaan..

Minusta sinun ei kannata heti uusille ihmisille alkaa puhumaan ihan liian syvällisiä asioita, ja sillein, että annat kuvan, että oletat hänenkin tuntevan ko. asian...tämä juuri monesti saa muut ihmiset tuntemaan itsensä tyhmiksi, eivätkä he siksi uskalla lähestyä sinua...Hyvä toimintatapa on se, että puhut nyt alkuun vaikka ihan arkisistakin asioista, ja sitten kun sitä sidettä on enemmän luotu, niin voit aloittaa keskustelemaan uuden tuttavasi kanssa sinua kiinnostavista syvällisistä asioista (kuten juuri suhteellisuusteoriasta jne.) opetus mielessä, siis sivistät tuttavaasi. Tällä tavoin et anna kuvaa, että vastapuoli olisi liian tyhmää seuraa sinulle......ja toiseksi, älä tuomitse ihmisiä suoraan vähä-älyisiksi sinulle!!! Muista, että älykkyyttä on monenlaista, esim. sinun sosiaalinen älykkyytesi voi olla juuri heikko, jolloin et osaa käsitellä ihmisiä oikein......

Hei, itse olen myös "älykäs"(Pieni self appraisal). Kiinnostunut taloudesta, psykologiasta sekä treidauksesta.

Sama ongelma täällä että näen smalltalkit ynm erittäin alatasoisina asioina ja ihmiset eivät tykkää keskustella näistä. Ymmärrän kuitenkin ettei heidän ymmärrystasonsa riitä käsittämään asioita mistä puhun ja hyvin usein tuleekin kommenttia miten voin olla niin kylmä jne. Siinä myös syytä miksi olen mieletön kyynikko ja yksinäinen. Juttuseuraa löytyy lähinnä toisista samanlaisista, vaikka itse olenkin työtön niin tunnen mm. maailmanlaajuisen kaivosmineraaleja etsivän yrityksen jenkkiomistajan, pari entistä investointipankkiiria jne.

Jos haluat vähän sivistyneempää juttuseuraa niin messenger-osoitteeni on:
[email protected]

Jos ette ymmärrä small talkin älyllisiä nyansseja, niin olette ainakin siltä osin älyllisesti rajoittuneita.

Toisaalta, jos ymmärrätte mistä nyt puhun, niin olette älykkäitä.

PS. monet kaiketi mieltävät itsensä älykkäiksi vain siksi, että ovat vaivautuneet opettelemaan ulkoa loogisteoreettista saivartelua. Keskinkertaisin taidoin.

No helvetti, täähän selittääkin sen miksi itse tunnen olevani yksinäinen vaikka ympärillä olisi paljonkin ihmisiä. Oon tietty vain liian älykäs XD
Samperi kun en oo aikasemmin hokannut. Tottakai se tietty johtuu siitä että mun aivonystyröissä on niiiiiiiiiiiin paljon enemmän toimintaa kuin muiden :P Tää on just tätä psk:n jauhamista :)

keskitasoinen, ainakaan en koulussa jaksanut loistaa. Olisi se vaatinut jonkun verran lukemista ja harjoittelua....... Paljon enemmän on silti tietoa kuin niillä, jotka eivät ole saaneet mitään koulutusta tai ovat jättäneet koulun kesken :/ Samapa se loppujen lopuksi. Ihan sama elääkö vai ei ilman tärkeintä ihmisiä.

Minäkin olen älykäs, mensan jäsen jopa, mutta olen kiinnostunut kvanttifysiikan sijaan ruoanlaitosta ja johanna tukiaisen uusimmista tempauksista.

Joo. Niin varmaan. Hyvä sulle, että löysit syyn. Totuus se ei kuitenkaan välttämättä ole.

"Minäkin olen mielestäni älykäs, mutta en höpöttele kaikkein syvällisimpiä mietteitäni vähemmän älykkäille. Puheenaiheeni riippuvat siitä, kenen kanssa juttelen. Älykkäätkin ihmiset, jotka juttujasi ymmärtävät, eivät välttämättä tykkää verbaalisesta aivojumpasta vieraiden ihmisten kanssa. Tunteisiin vetoavat puheenaiheet tuntuvat miellyttävän ihmisiä enemmän kuin looginen keskustelu. Tästä syystä huumorintajuiset ihmiset ovat vetovoimaisempia kuin "vain" älykkäät."



Pidätkö itseäsi älykkäänä jos osaat puhua asioista, joista muut eivät ymmärrä? :) Ne sinun syvälliset mietteet eivät välttämättä tarkoita älykkyyttä vain luovaa mielikuvitusta ja voi olla etteivät kaikki jaksa kuunnella juttujasi sen vuoksi. Toki voit myös olla älykäs, eli kykenet ajattelemaan asioita paremmin kuin muut, mutta syy voi olla se että oletkin vain sivistyneempi, viisaampi ja lukeneempi, eli asioista enemmän perille kuin ystäväsi.
Sen olen huomannut, että on vaikea jutella ihmisen kanssa joka on paremmin perillä asioista eikä osaa puhua sellaisista asioista joista itse ymmärtää ja jotta saadaan aikaan keskustelu.
Verbaalinen aivojumppa on vain yksi keino keskustella, mutta se on arvuuttelua ja se pitää osata erottaa. Olet vain ehkä kiinnostunut kisailemaan mutta kaikki eivät ole, olet siis haka sellaisessa.
Sinun pitäisi opetella juttelemaan yleisistä asioista enemmän.

looginen keskustelu vaatii sivistystä. Kirjaviisaat osaavat sen, mutta ne jotka eivät paljon asioihin perehdy, niin eivät mielellään keskustelu loogisesti.

Jos maailma olisi litteä kuin pannukakku jne.

Kuinka moni on kiinnostunut maantieteestä jne.?

Minua et voittais noissa keskusteluissa! Ja nyt ei puhuta mistään matemaattisista yhtälöistä ja laskuista, vaan ihan keskustelusta ja sen verran miettimiseksi menee, että saattasit käydä mutkan lataamossa. Itse olen ajatuksiini ja kyseenalaistamiseen jo tottunut.

En väitä että jotenki älykästä ois, mut tulipahan vaan mieleen kun kuvittelee olevansa älykäs kun miettii syvällisiä!

Viisaat ei ees viittis avata tätä sivua :D

Ihan pakko kommentoida, vaikka aloitusviestistä onkin jo monta vuotta. Pistin googleen hakusanaksi "liian älykäs" ja päädyin tänne. Suomi24:n laadun huomioiden osasin jo ennakkoon olettaa, että täällä tulee mutinoita älykkään ihmisen ylimielisyydestä, oman egon pönkittämisestä ja sitä rataa.

Olen nuori naisenalku, jolla on korkea älykkyysosamäärä. En kuitenkaan miellä pelkkää äo-testin tulosta kaikenkattavaksi selittäjäksi. En myöskään jauha trendikkäästi "erilaisista älykkyyksistä", joka siis yleensä ymmärretään väärin eli sillä tavoin, että jotenkin jokaikisessä ihmisessä piilisi erinomainen älykkyyspotentiaali, "sellainen joka vain on erilaista eikä mitattavissa".

Älykäs on älykäs. Tiedän varsin hyvin miltä tuntuu olla yksinäinen syistä, jotka pitkälti johtuvat valtavasta älykkyyserosta suurimpaan osaan muita ihmisiä. Tämä EI ole ylimielisyyttä! Yritän silti tulla toimeen muiden ihmisten kanssa enkä ajattele, että he olisivat jotenkin ihmisarvoltaan alempia kuin minä. Surullinen tosiasia kuitenkin on, ettei vaan jaksa viettää aikaa muiden kanssa, koska mitään yhteistä jaettavaa ei ole. Vilkas aivotoiminta kun yksinkertaisesti vaatii riittävän haasteellista pähkinää purtavaksi - päivittäin. Haluaisin kovasti nauttia muiden seurasta ja olla kiinnostunut semmoisista perusaiheista (ihmiset, tapahtumat) ja saada siitä tyydytyksen tarpeisiini, mutta se vain ei ole mahdollista. Lisäksi on ihmisiä, jotka aivan suoraan vierastavat liian älyllistä otettani asioihin.

Monen monta kertaa kiinnostuksen kohteeni - kemia, fysiikka, kielet, kulttuurit, psykologia, strateginen johtaminen etc. - ovat muille ihmisille asioita, joita ei jaksa tonkia pintaa syvemmältä. En syytä tästä heitä! Yhtälailla se on minun vikani kuin heidänkin. Ja toisaalta, ei ole minun syyni olla liian älyllinen eikä heidän syynsä olla vähemmän älyllisiä.

Oman älykkyytensä ja sen tuomien sosiaalisten tilanteiden ongelmien tunnustaminen ei ole ylimielisyyttä. Siltä se voi tosin tuntua niistä, jotka eivät vain osaa ajatella asiaa pintaa syvemmältä.

"Surullinen tosiasia kuitenkin on, ettei vaan jaksa viettää aikaa muiden kanssa, koska mitään yhteistä jaettavaa ei ole. Vilkas aivotoiminta kun yksinkertaisesti vaatii riittävän haasteellista pähkinää purtavaksi - päivittäin. Haluaisin kovasti nauttia muiden seurasta ja olla kiinnostunut semmoisista perusaiheista (ihmiset, tapahtumat) ja saada siitä tyydytyksen tarpeisiini, mutta se vain ei ole mahdollista. Lisäksi on ihmisiä, jotka aivan suoraan vierastavat liian älyllistä otettani asioihin."

En väitä, ettet voisi olla älykäs. Mutta ei se, ettet viihdy tyhmempien seurassa tai he sinun seurassasi, kerro mitään älykkyydestäsi. Se kertoo sen, että olet epäsosiaalinen ja epämiellyttävää seuraa.

Huippuälykkäät ihmiset viihtyvät seurassa missä hyvänsä, koska älykkyytensä ansiosta he löytävät kaikista ihmisistä mielenkiintoisia puolia. He suhtautuvat kaikkeen avoimin mielin.

Tuollaista se oli yläasteella ja lukiossa. Kaverit käyttäyty niin lapsellisesti ettei niiden kanssa viittinyt olla enää. Minä ajattelin maailmankaikkeuden rakennetta ja ne ajatteli seuraavaa ryyppääjäispäivää ja kerto lapsellisia vitsejä. Jonkinmoinen kuilu meidän väliin sitten kasvoi. Ja minä olin yksin. Nykyään masennuslääkitys ja tietokoneella istuminen pehmentänyt pään. En ole enää niin viisas.

Kateus sen tekee.

Ensinnäkään moisen tekosyyn esittäminen syyksi omalle yksinäisyydelleen ei ole kovinkaan älykästä.

Ihmisen kehittyminen ihmiseksi, aivojen poimuttuminen, niiden tilavuuden kasvu ja älykkyyden kehittyminen, on ollut seurausta sosiaalisesta yhteistyöstä muiden lajitovereiden kanssa, joten yksinäisyyden selittäminen älykkyydestä johtuvaksi on todella kaukaa haettua.

Uskottavampaa on, että juttusi ovat muista ihmisistä niin itsekeskeisiä, väkinäisiä, outoja, sekavia tai tylsiä, että sinua vieroksutaan.

Hei kaikille!
Miksi te koko ajan kilvoittelette kuka on parempi? Mitä järkeä siinä on?
No kuitenkin. Kai siitä saa kivaa haastetta väittelyyn.
Aluksi haluan kuitenkin mainita, että en ole liian fiksu. En ainakaan mielestäni. Joten ne jotka huomaavat kirjoitusvirheeni tai muuten vaan kirjoitan jotenkin hassusti, sanon etukäteen jo anteeksi.

Opin lukemaan todella myöhään ja kellonajat vasta kolmannella tai neljännellä luokalla (Oli mielestäni outo järjestelmä), mutta pärjäsin kuitenkin koulussa aina hyvin. Opettajat siirsivät minua pari kertaa luokkaa ylemmäs, koska osasin jo vaikeimpia tehtäviä ja olin todella hyvä ihmisten kanssa.

Tämän jälkeen minua kiusattiin ja masennuin. 6:lla luokalla tajusin, että lukio on paikka jonne haluan mennä. Yläkoulu sujui vaihtelevasti. Tunnit liian helppoja sekä tylsiä, ja ne päivät, jolloin en olisi oppinut mitään uutta lintsasin. Kiusaaminen jatkui yhä ja kavereita ei oikein ollut, jotka olisivat jaksaneet kuunnella minua. Päättötodistus 9,84.

Lopulta pääsin lukioon ja aluksi oli aika helppoa. 3:lla jaksolla motivaatio katosi kokonaan masentuneisuuden takia. Ihmiset eivät olleetkaan sellaisia kuin ajattelin heidän ollevan (uteliaita, älykkäitä, kiinnostuneita oppimaan uutta).
Listasin taas.
Puuhastelin usein mieluummin pikku projektieni kanssa.
Ka

Koska olet noin älykäs löydät vielä ratkaisut ongelmiisi. Onnea!

Etsit itsellesi vain älykästä seuraa. Liity vaikka aluksi Mensaan. Toinen juttu vois olla että lähdet opiskelemaan lääkäriksi. Sieltä löydät varmasti tasoisiasi keskustelukumppaneita.

Yksikään älykäs ihminen ei kehu itseään älykkääksi eikä pidä itseään älykkäänä. Mitä älykkäämpi näet on, sen paremmin tietää kuinka kuinka tyhmä on ja kuinka vähän tietää.
Itserakkautesi on sumentanut ajattelusi..

Ei ole ihan kaikki "kotona", jos julkistaa"tiedon", että "olen niin älykäs, että muut vieroksuvat minua".
Voi tietää paljon, voi olla lukenut paljon, mutta ei se takaa älykkyyttä, että omaa tietoa.
Pikemminkin se kertoo hyvästä muistista, jos muistaa lukemansa, ja jonkunlaisesta ymmärryksestä jos ymmärtää lukemansa. Älykkyyttä se ei todista.
Älykkyys - se on viisautta ja mm. taitoa soveltaa ja käyttää hankkimaansa tietoaan.
Kysyisin aloittajalta, miten määrittelet oman älykkyytesi tai älykkyyden yleensä ?
Odotan nyt älykästä vastaustasi. Googlaa se nopeasti.
Itserakkautta ainakin on sulla.
Ehkä joku häiriintynyt minäkuvakin ?

Touche !

Tyhmiä juttuja ei jaksa kukaan.

Sinäkin olet tyhmä.

Triggeröitymistä näköjään taas tässä ketjussa, niin kuin aina, kun joku avaa ketjun omasta älykkyydestään. Kyllä älykkäät ihmiset tietävät, että älykkyydeltään keskinkertaisten tai sitä tyhmempien kanssa kommunikointi on pitemmän päälle tylsää ja epätyydyttävää, vaikka periaatteessa toimeen tulisikin. Ei pelkkä toimeen tuleminen riitä ihmissuhteissa, vaan älykäs ihminen tarvitsee seurakseen myös ihmisiä, jotka ovat samalla aaltopituudella. Kyllä minäkin tulen toimeen vaikka jonkun äo 85 henkilönkin kanssa, mutta silloin "keskustelu" on vähän niin kuin lapselle puhumista.

Montako meitä liian viisaita on?

Oon ollut koko ikäni syrjitty päivähoitoajoista pitkälle aikuisuuteen. Olin tutkimusjaksolla lastenosastolla sairaalassa joskus lapsena. Tehtiin monia testejä ja neuropsykologien ja muiden asiantuntijoiden mukaan olin keskivertoa älykkäämpi lapsi. Parisuhteita olen onnistunut hyvin muodostamaan, mutta ystävien saamisessa on ollut haastetta. Kuulostaa ehkä leuhkalta, mutta tämä on fakta: olen keskivertoa hyvännäköisempi ja älykkäämpi.
Monet kokee sen uhkana. Minulle on myös myönnetty olevan kateellisia. Koska minua kiusattiin pahasti yläasteen lopussa, koulunkäynti kärsi ja ajauduin duunariammattiin. En pärjännyt duunariammatissa, koska siellä oli paha henki ja sielläkin minua sorsittiin. Hain iltalukioon ja valmistuin erinomaisin arvosanoin sieltä töiden ohella ja pääsin yliopistoon. Nyt elämä hymyilee, kun olen saanut itseni kaltaisia älykkäitä ja maailman menosta kiinnostuneita ystäviä.

Olen myös aina yksinäinen. Olen monessa asiassa älykäs. Sukuni ei ole kamalan älykäs. Ei ihme, sillä minulla on Aspergerin syndrooma. Minulla ei paljon ystäviä ole. Minulla on kyllä 3 ystävää, joiden kanssa vietän paljon aikaa. Yksi heistä on myös aika älykäs, mutta minä hänet älykkyystestissä voittaisin. Niin kuin kaikki muutkin. Loput 2 eivät ole ollenkaan kaltaisiani. Heidän kanssa on mukavaa olla, mutta jos on liikaa, huomaa heidän oikeat piirteensä. Minua vältelliin esikoulussa ja ala-asteen ensimmäisillä luokilla. En ole löytänyt tarpeeksi älykästä ihmistä. ÄO:ni on hyvin korkea. Haluaisin vain, että muut viihtyisivät älykkäämmänkin seurassa.

Minä olen yksinäinen koska olen liian tyhmä.
Peruskoulu 5,6 keskiarvo.
Heikkolahjainen lievä ADHD tapaus.

Minä olen yksinäinen koska olen liian tyhmä.
Peruskoulu 5,6 keskiarvo.
Heikkolahjainen lievä ADHD tapaus.

Taidat olla minä, minä, minä ja kerran vielä minä. Muut tuntee itsensä maan matoseksi seurassasi. Siksi olet tuomittu elämään yksin ja kuolemaan yksin,jos et muuta asennetta. Etkä sinä mikään viisas ole, pikemminkin tyhmä.

Minä olen liian tyhmä.

Ymmärrän sinua, suurin osa ihmiskunnasta on uskomattomia typeryyksiä. Se on kärsimystä päivästä toiseen....

Höpöhöpö, kunhan luulet itsestäsi vaan liikoja. Ihan tavan tallaaja olet, **** vaan noussut päähän

Taas joku vitun meluapina tulee lorottamaan paskaansa.

Älykkyys ei tarvitse ihmisiä.
Ei eilen, ei tänään, eikä huomenna.

Paljon mahdollista, että noin on. Kyllä kommunikaatio vaatii jonkinlaista kahdenvälistä ymmärrystä, että se on miellyttävää.

Kykenen samaistumaan sinuun hyvin fundamentaalisella tasolla. Olemme internetin kovettamia älyköitä, jotka ovat siirtyneet moraalin tuolle puolen. Olemme nähneet lapoa, gorea ja aitoja raiskauksia. Mikään näistä ei enää liikuta jos näkisimme ne todellisessa elämässä. Tavallisista kuolevaisista, alemmista ihmisistä meidät erottaa kyky olla tuntematta empatiaa. Vapautuneet resurssit aivomme ovat antaneet älykkyyden yhä suuremmalle kehitykselle. Muiden tunteita ja tekoja peilisolut ovat vapautuneet toiseen samaistumisesta haluttuihin samaistumisiin. Niinpä opimme Jackie Chanin liikkeet pelkästään hänen elokuvia katsomalla. WWE:n tähdet voitamme heidän omilla liikkeillään. Niinpä olemme taistelussa mies miestä vastaan kertakaikkisen voittamattomia.

Jo varhaislapsuudessa huomasimme olevamme erilaisia. Muut eivät meitä ymmärtäneet, emmekä me heitä, olihan välissämme 60 pisteen ÄO-kuilu. Samalla kun muut keskustelivat siitä, kuinka kaksitahtiöljy on vitun kallista, luimme me Sartrea ja Nietzscheä. Ymmärsin egoismin ja hedonismin johtavan parhaaseen lopputulokseen individualistin kannalta. Kun istuimme hiljaa koulun kevätkirkossa, heijastui muiden silmille kuvia Jeesuksen ihmeistä kun taas meidän verkkokalvoillemme palasi raiskatut ponit ja haljenneet pääkallot. Muiden typeryys oli voimavaramme. Vuosien itsekovettamisen jälkeen olen saanut olympiaurheilijan voimat, ydinfyysikon aivot ja tiibetiläisen munkin viisauden. Tämä vaati vuosien eristäytymisen ali-ihmisistä jotta superioriteettini pääsi kehittymään. Tavallisen kuolevaisen liikunnan sijaan supistelin pakaralihaksiani tietokoneella ja huomasin sen kehittävän lihaksia. Aloin supistaa kaikkia lihaksia 24/7. Huomasin Wikipedian kehittävän älykkyyttäni ja opettelin sen ulkoa. Tiibetiläiset munkit saattoivat istua samassa kohdassa 12 tuntia, minä 24 tuntia. Henkilökohtaisen kehitykseni myötä poistin elämästäni evolutiiviset sopeumat kuten empatian ja omatunnon. Tunteet saavat ihmisen toimivaan irrationaalisesti, niinpä toimin rationaalisesti poistamalla tunteet. Nyt ymmärrän ettei ole olemassa hyvää tai pahaa, on vain hyvä tai huono. Me määrittelemme hyvän tai huonon. Kaikki arvot ovat subjektiivisia. Me määrittelemme arvot. Me olemme yli-ihminen. Me olemme anonyymi. Odota meitä. Pelkää meitä.