puolitiehen vastaan? Kasvaako sulla itsetunto siitä että toinen joutuu tekemään kaikki aloitteet ja sinä näyttelet kylmän viileää? Vai oletko tosiaan niin saamaton pelkuri että kaikki on katettava valmiiksi eteen? Vai oletko tosiaan täysin kyvytön tunne-elämän puolella? Sulle on annettava 200% todisteet että toinen on sydänjuuriaan myöten rakastunut ja sitten sinä voit alentua vähän raottamaan sitä haarniskaasi ja myöntämään että kyllähän sinäkin pikkusen tykkäät. Mistä on kysymys???!!! Puolet ja puolet on reilu peli! Kukaan ei pysty koko ajan vaan saamaan vaan sitä on uskallettava antaakin. Antaa itsestään. Muuten ei kyllä paljon pysty saamaankaan!
Etkö sinä voisi
tulla
152110
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
entäs, jos tuo joku ei oikeasti välitäkään. En ole hän tietenkään, mutta tuli vaan mieleen... jos toinen ei millään näytä tunteitaan, onko niitä edes?
selvästi niin että sen sanoman ymmärtää? Ja häipyä maisemista. Sellainen omituinen jaarittelu sinne ja tänne ei ole mistään kotoisin.
???
Omassa tarinassani toinen ei ole näyttänyt tunteitaan mitenkään, eli hän ei voisi sanoa noin. Se olisi totuuden vääristelyä. Siksi en voi olla hän.
että oletko itse näyttänyt tunteesi, kun noin kipakan aloituksen laitoit?
itse kertonut välittäväsi, jos välität?
tykkään sinusta..
täällä molemmat yhtä ujoja...tai sitten enemmän "mietistkelijäluonteita" ;D
siihen voi vaikuttaa useampikin asia, esim. toiset vain sattuvat olemaan ujompia kuin toiset... Onko hän varmasti huomannut tämän toisen kiinnostuksen, ..miten pieleen hänellä on joskus aiemmin saattanut mennä jokin kiinnostuksiin liittyvä asia, miten paljon joku saattaa epäröidä toisen näkemystä itsestään.
Ap on oikeassa, en kiistä yhtäkään kohtaa, mutta joillekin vain on voinut kehittyä sellainen haarniska. Mutta tuo "alentua raottamaan sitä".. ennemminkin "yrittää avata".
olisi tuo puolitiehen vastaantulo noin sitten käytännössä?
että avautuu ihan ihan ihan pikkusen ja kertoo ihan ihan ihan pikkusen tunteistaan, ottaa yhteyttä ja kertoo että on ihan ihan ihan pikkusen ikävä, sanois että olis kiva kuulla mitä kuuluu jne. Tai ainakin sanoo ilahtuvansa kun toinen ottaa yhteyttä. Jos siis ilahtuu. Muussa tapauksessa tekee sitten selväksi että ei kiinnosta. Tie on kiinni kun pitää tunteensa kokonaan sisällään eikä anna minkäänlaista vinkkiä, ei pienen pienen pienen pientä mihinkä päin ne tunteet menee, onko niitä vai ei. Jos vois ihan ihan ihan pikkusen tulla vastaan niin se antaisi vähän alkua solmujen avaukseen. Jos vaikenee kun muuri toisen yrityksistä saada kontaktia ja selvyyttä asioihin niin se on sama kun kuolettaa kaikki mahdollinen. Jos se on tarkoitus niin olis parempi sanoa se kerrasta ja suoraan.
tulee mieleen...jos toinen ei yksinkertaisesti välitä pätkääkään, miksi vaivautuisi sitä sanomaan....jos ei vaikka halua olla toisen kanssa missään tekemisissä. Näin itse oletan oman ihastukseni käyttäytyvän ja hyväksyn sen täysin. Ei hänen tarvitse vaivautua asian takia, jos se ei häntä kiinnosta. Toisaalta, nyt jää sitä toivoa, kun ei sanoa suoraan..
ruokkiminen joka minua ärsyttää, vaivaa ja satuttaa. Olisi helpompi jos saisi tietää ja sitä myöten alkaa omien tunteitten kuolettaminen ja keskittyminen asioihin jotka vievät eteenpäin. Tämä on niin suurta energianhaaskausta, tunteitten tuhlausta. Kaikki tuntuu seisovan paikoillaan. Minä en pääse eteenpäin kun en pysty heittämään sitä toivoa vaikka järki sanoo toisin.
Ja miksihän itse et tee mitään? kiken tuon kirjottamasi voisi kysyä myös sulta. Sä olet todennäkösesti joku nainen taas joka kuvittelee, ettäö mi9ehen pitää tehdä alote. jos et itse ole valmis tekemään mitään asian eteen, niin odota vaikka ikuisesti.
Tiedätkös sinä mitä minä teen ja en tee? Enkös puhu puolitiestä? Oman puolitieni olen käyttänyt ja täyttänyt, kukkuramitoin. Siksipä toivoisinkin sen toisen puolitien vaeltajaa ottamaan välillä askelen johonkin suuntaan. Olinpa sitten mies tai nainen.