Vanhoillislestadiolaisuuteen kasvaneena opin pitämään Raamatun kirjoituksia sanatarkkana totuutena. Näin siitäkin huolimatta, että itsenäisesti Raamattua lukiessani saatoin joskus hämmentyä joitakin selviä ristiriitaisuuksia liikkeen yleisen opetuksen ja Raamatun kirjoitusten välillä. Tajusin myös, että liikkeessä tulkittiin joitakin Raamatun jakeita varsin omalaatuisella korostuksella, eli kirjoittaja ei ehkä ollut tarkoittanut sanojaan ymmärrettäviksi sillä tavoin kuin ne vanhoillislestadiolaisuudessa tulkittiin. Silti en aikanaan liikkeessä ollessani antanut näiden asioiden vaivata mieltäni, vaan pyrin pitäytymään siinä opetuksessa, jota seurapuhujat opettivat. Joskus koin kuitenkin teeskenteleväni suuresti, kun hymistelin muiden mukana, vaikka oikeasti olinkin eri mieltä. Uskonpa, että tällaiseen "hymistelyyn" tyyty tälläkin hetkellä turhan moni vl.
Nyt kun minulla on välimatkaa liikkeeseen ja sen oppeihin, olen alkanut suhtautua uskonasioihin ja Raamattuun täysin eri tavalla kuin olisin aiemmin koskaan voinut kuvitellakaan. Raamattu on minulle edelleen pyhä kirja, joka sisältää uskon totuuden. Uskon Jumalaan ja Jeesukseen. Olen jonkin verran opiskellut eksegetiikkaa. Se ei ole himmentänyt uskoani, mutta se on antanut aivan uudenlaisia näkökulmia elämään ja uskoon. Elämänkokemukset, asioista selvää ottaminen ja avoin mieli ovat olleet kasvattamassa minua nykyiseen vakaumukseeni. Isäni kanssa olen joskus keskustellut näistä asioista. Hän on monesti todennut, että eri aikoina usko näyttäytyy ikäänkuin eri värisävyissä yksittäisen ihmisen elämässä. Vakaumus ja uskonnon harjoittamisen tarve saattavat vaihdella.
Minulle usko on täyttä totta, elämä ilman uskoa olisi tyhjää. Mutta siihen pitävätkö Raamatun kirjoitukset prikulleen paikkaansa en ota kantaa. Eksegetiikan kautta olen oppinut monelaista Raamatun kirjoitusten syntyvaiheista (ja se on ollut todella mielenkiintoista!): monenmoiset seikat ovat vaikuttaneet siihen, millainen kokoelma Raamattu nykyään on. Mielikuvituksellisten ja tarkoituksenhakuisten ja kulttuuri- ja aikasidonnaisten kirjoitusten perussanoma on kuitenkin muuttumaton. Löydän sieltä kuvan ihmisiä armahtavasta ja rakastavasta Jumalasta, joka on kaiken takana. Peruskallio, josta kaikki on peräisin ja johon kaikki johtaa... Vakaumukseni ei varmaan täydellisesti mahdu koskaan minkään uskonyhteisön raameihin eikä sen tarvikaan mahtua. Kavahdan sellaista pakollista yhtenäisyyden painetta, jota esim vanhoillislestadiolaisuudessa esiintyy. Se johtaa väistämättä teeskentelyyn ja turhaan varovaisuuteen uskon ilmaisemisessa ja kokemisessa.
Nyt kun minulla on välimatkaa liikkeeseen ja sen oppeihin, olen alkanut suhtautua uskonasioihin ja Raamattuun täysin eri tavalla kuin olisin aiemmin koskaan voinut kuvitellakaan. Raamattu on minulle edelleen pyhä kirja, joka sisältää uskon totuuden. Uskon Jumalaan ja Jeesukseen. Olen jonkin verran opiskellut eksegetiikkaa. Se ei ole himmentänyt uskoani, mutta se on antanut aivan uudenlaisia näkökulmia elämään ja uskoon. Elämänkokemukset, asioista selvää ottaminen ja avoin mieli ovat olleet kasvattamassa minua nykyiseen vakaumukseeni. Isäni kanssa olen joskus keskustellut näistä asioista. Hän on monesti todennut, että eri aikoina usko näyttäytyy ikäänkuin eri värisävyissä yksittäisen ihmisen elämässä. Vakaumus ja uskonnon harjoittamisen tarve saattavat vaihdella.
Minulle usko on täyttä totta, elämä ilman uskoa olisi tyhjää. Mutta siihen pitävätkö Raamatun kirjoitukset prikulleen paikkaansa en ota kantaa. Eksegetiikan kautta olen oppinut monelaista Raamatun kirjoitusten syntyvaiheista (ja se on ollut todella mielenkiintoista!): monenmoiset seikat ovat vaikuttaneet siihen, millainen kokoelma Raamattu nykyään on. Mielikuvituksellisten ja tarkoituksenhakuisten ja kulttuuri- ja aikasidonnaisten kirjoitusten perussanoma on kuitenkin muuttumaton. Löydän sieltä kuvan ihmisiä armahtavasta ja rakastavasta Jumalasta, joka on kaiken takana. Peruskallio, josta kaikki on peräisin ja johon kaikki johtaa... Vakaumukseni ei varmaan täydellisesti mahdu koskaan minkään uskonyhteisön raameihin eikä sen tarvikaan mahtua. Kavahdan sellaista pakollista yhtenäisyyden painetta, jota esim vanhoillislestadiolaisuudessa esiintyy. Se johtaa väistämättä teeskentelyyn ja turhaan varovaisuuteen uskon ilmaisemisessa ja kokemisessa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kuulemisen kautta uudestisyntynyt Kristuksen seuraaja.
Mitä eroa on uskomisella/tottelemisella jatulkinnalla- ja millä perusteilla voi tulkita?
Olen uskovainen (ja) kristitty.
Uskon, että jokaisella ihmisellä on omatunto, jonka kautta määrittyy suhteellisen sama käsitys oikeasta ja väräästä. Tosin tietyt moraalikäsitykset saattavat vaihdella kulttuureittain, mutta pääosin mennään varmaan samoilla linjoilla kaikkialla sen suhteen, mitä pidetään hyvänä tai mitä pidetään pahana.
>>Mitä eroa on uskomisella/tottelemisella ja tulkinnalla- ja millä perusteilla voi tulkita?
Me ihmiset olemme luonnollisessa tilassamme
uskonnollisia johtuen sisäisestä kaipuusta,
joka syntyi kun ihminen paratiisissa erotettiin
Jumalasta,.
Tämän jälkeen ihminen on hapuillut etsien itsellensä"puuttuvaa" Jumalaa ja on monessa kulttuurissa sen itse rakentanut, tyydyttääkseen
uskonnolisen tarpeensa.
Uusi Liitto ,amtoi mahdollisuuden, uskonnolliselle
ihmiselle palata Luojansa yhteyteen.
Uusi Testamentti lahjoitta Uskon ja poistaa uskonnollisuuden harhat.
Uusi Testamentti , on henkilökohtainen ja sen "ehdot" on hyväksyttävä Jumalan tahtona.
Mikään kirkko tai yhteisö ei voi antaa elävää
uskoa Jumalaan. Usko tulee Kristuksen sanan kuulemisesta.Jeesus on tie totuus ja elämä
hänen kauttaan kuljetaan Jumalan tykö.
Uusi Testamentti astui ehtoineen voimaan Golgatalla ja toi ihmiskunalle yksilökohtaisen sovituksen,.
Oletko ystävä valvonut Uuden Testamenti kohdallasi
ja saattanut sen lupaukset ja siunaukset voimaan.
Omatunto,on Pyhän Hengen aluetta, tätä kautta
Pyhä Henki haluaa ohjata meitä Jumalan tahdon mukaisuuteen, nyt tässä ja nyt. 1Kor 3:16." Ettkö tiedä, että TE olette Jumalan temppeli ja,että Jumalan Henki asuu Teissä."
Hebr 9:14.kuinka paljon enemmän on Kirstuksen veri
hänen joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle,puhdistava meidän
OMANTUNTOMME kuolleita(uskonnollisista) teoista,
palvelemaan elävää Jumalaa."
Totella Jumalaa:Room: 5:1-21.
Parariisista alkunsa saanut tottelemattomuus,sen
henki, poistuu uskon kautta Jeesukseen Kristukseen,
Rom 4:3."Sillä mitä Raamattu sanoo;Aabrahan
USKOI JUAMALAA ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi."
Sisnäkö sallit epäuskon?
Epäilyksiä meille tulee, koska Jumala loi meistä
itsensä kaltaisia meillä on vappaa tahto uskoa tai olla uskomatta.
Uskomme Rakentuu Sanan pojalta ja kohdistuu Sanaan.
Johannes 1:1-12.
Kristityksi ei Uuden Testamentin mukaan tulla kastamlla vaan Kristusta seuraamalla ja tottelemalla hänen opetuksiaan.
Kristityt olivat aikansa lahkolaisia ja perin harvinaisia tänäänkin.
Monet kyllä heittävät Raamatun eritoteen Uuden Testmentin päälle epäilyksen varjon (onko Jumala
todella sanonut?) mutta uskovat kaikki Jumalan
sanalle vieraat Isiltä perityt heidän itsevalisemansa jumalan palvelukset.
He kutusuvat itseänsä luterilaisiksi, helluntailaisiksi, lestadiolaisiksi ja niin edellen vaikka meidän pitäisi olla todella KRISTUSLAISIA.
Anteeksi vain, mutta en tarvitse sinun neuvojasi uskon tai elämän suhteen. Olen kuullut samansorttista uskonnollista paatosta ja painostusta toisten suusta kymmeniä vuosia, että en enää ole kovinkaan hyvä kuuntelija - en edes kohteliaisuutta. =)
Usko on minulle täysin henkilökohtainen sisäinen asia. Olen iloinen, että olen tämän asian oivaltanut. Aiemmin kuuluin siis vanhoillislestadiolaisuuteen ja kuuntelin kaltaisiasi höyryäjiä ja kuvittelin, että he ovat oikeassa, minun on uskottava heidän opetuksensa ja neuvojensa mukaisesti. Nyt kun olen vapaa tästä, en välitä siitä, miten minun sinun mielestäsi tulisi uskoa, vaan luotan siihen, mitä oma omatuntoni kulloinkin neuvoo minua tekemään.
Ei tarvitse anteeksi pyydellä, sinulla on vapaus
valita.
Vl:piireissä, ei tällaisia omantunnon vapaussaarnoja pidetä, joten siellä ei sinua näin ole opetettu.
Enkä ole painostanut ketään ,en sinuakaan.
Kuunteleminen on taito. huonostakin puheesta voi löytyä JYVÄ.
Erehdyt siinä ,että voi itsepäätellä mitä uskon on
Uskon alkaja on Jeesus. Ja on vain yksi usko joka
kodistuu Jeesukseen Kristukseen syntien sovittajaan.
Uudessa Testamentissa on uskomisen armosta ehdot,
olet siinä oikeassa,että usko on henkilökohtainen
omakohtianen tulo Jumalan ystäväksi.
Kehut omaa oivaltamis kykyäsi?
Eikö Pyhä Henki ole sinua missään opettanut ja
valistanut, minusta ei tarvitse vlittää,
MUTTA SIITÄ MITÄ USKON ALKAJA JEESUS ON SANONUT
on välitettävä jos kerran olet uskossa Jeesukseen Kristukseen.
Mutta jos olet käänytmätön uskonnollisestilassa
oleva niinkuin VL:yhteisön jäsenet ovat omatunto sidottuna. Siitä on omat seuraukset josta Raamattu
varoittaa.
Nyt tuntuu että jankkaamme vähän turhasta. Minä en ymmärrä, mitä sinä oikein yrität sanoa, jollei se nimenomaan ole sitä, että yrität saada minut ajattelemaan samalla tavalla kuin sinä näissä uskonasioissa? Toiseksekseen: Lisään edellisen viestini otsikkoon: En pidä käännytyssaarnoista, koska niiden julistaja ei monesti tunnu kunniottavan vastaanottajan oikeutta omaan ajatusmaailmaansa. Omalla kohdallani maaperä ei ole hedelmällinen tuolloisille saarnoille, koska minulla on jo kaikki mitä tarvitsen uskossani. Olemme molemmat kristityitä ja meillä on sama uskon pohja, vaikka "yksityiskohdista" olisimmekin eri mieltä. Jokaisella on oikeus olla yksilö uskonasioissakin. Mitään yhteistä muottia, johon kaikki ihmiset ajatuksineen ja uskonkäsityksineen mahtuisivat. Ei ainakaan ilman teeskentelyä...
Taitaa olla turhaa mitään syvällistä hengellistä keskustelua virittää, kun se kuivuu aina näiden hengellisten bodarien pullisteluun.
Keskustelu ei tahdo syntyä silloin kun ei tunneta Hengellisen elämän perusteita,jotka nousevat Jumalan sanansta.
Teillä on kyllä OMIA mielipiteitä jumalisuudesta ja Jumalasta.
MUTTA ette ole kiinnostuneita mitä Jumala ajattelee teistä,sen kertoo selkeimmin Uusi Testamentti.
Sillä USKO ja Kristityn elämä selviää vain tuon kirjan kautta .
Sinunkin säilykeborari on hyväksyttävä tai hyljättävä Jumalan tarjous, ihan kiltisti lihaksiasi pullistelematta.
Jumala armahtaa esimerkiksi luomalla helvetin ja hukuttamalla lähes koko ihmiskunnan.