onko kenelläkään kokemusta? Elikkä onko lapsella ollut kokeen jälkeen kipuja? Esim, kun kävelee?
selkäydinkoe?
äiti...
61331
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tehtiin selkäydinpunktio. Toimenpiteen jälkeen piti olla muutama tunti sängyssä selällään maaten paikoillaan hiljaa halvaantumisriskin takia. Vasta luvan saatuani sain kääntyä kyljelleen.
En tiedä miten tänä päivänä se tehdään. Kannattaisi kysyä hoitavalta lääkäriltä, niin saisitte ainakin asiantuntevat neuvot ja ohjeet.
Makuuttamista ei harrastettu minkään halvaantumisriskin takia, vaan koska uskottiin sen vähentävän punktion jälkeisen päänsäryn (joka on pistoskivun ohella käytännössä tutkimuksen ikävin mahdollinen puoli) riskiä. Nykyään tiedetään, että makuuttamisesta ei ole siihenkään apua. Pienimmät lapset nukutetaan kevyesti punktiota varten.
Pojalle laitettiin emlalaastari selkään ja tuntia myöhemmin tehtiin punktio! Pistokohta jäi vuotamaan ja jouduttiin olemaan pojan kovan päänsäryn takia sairaalassa pari päivää..Ja kyllä ainakin meidän sairaalassa piti pysyä paikoillaan ainakin kaksi tuntia...Mistään nukutuksesta ei edes keskusteltu vaikka poikani ikä on vasta 1v....
Se oli minulle yksitoista vuotiaana kärsimysten paikka kuumeisena ja pään särkyisenä muutenkin ollessani. Vanhempani ja sisarukseni olivat kaukana ja minä yksin suuressa sairaalassa.
En uskaltanut kertoa sitä aiemmin ensimmäisessä viestissäni, mutta silloin todellakin minut istutettiin sairaalavuoteeni reunalle ja kaksi rotevaa sairaanhoitajaa tarttui minusta ronskin ottein molemmin puolin ja köyristivät selkäni sopivaan asentoon pistämistä varten ja tukivat minua sänkyä vasten painaen ja kovin sanoin käskivät olla hiljaa aivan paikoillaan. Olin silloin yksin huoneessa potilaana, muut ajettiin siksi aikaa huoneesta pois.
Puudutuksesta ei silloin ollut tietoakaan ja se onkin ollut kipeintä tekevää synnytysten lisäksi. Missään ei ole koskenut niin lujaa kuin silloin!
Samainen lääkäri tuli vielä toistamiseenkin myöhemmin pistämään ja silloin hän ei saanutkaan heti ensi pistämällä näytettä ja uusi saman tempun vielä neljä kertaa ja sen jälkeen tuli se tiukkasanainen neljän tunnin paikoillaan nukuttaminen. Minulle ei annettu mitään lääkettä päänsärkyynkään, käskettiin olla vain hiljaa, valittamatta! Pistosten annon aikana minulle tuli kramppeja jalkoihin ja "sähköiskuja" sain isoista varpaista läpi, mutta ne oikaistiin niiden hoitajien toimesta alkuunsa! Seuraavana päivänä se samainen lääkäri huusi minulle että hän kirjoittaa minut siitä sairaalasta ulos heti ja minä olinkin valmis lähtemään! Pyysin äitiä hakemaan minua, mutta hän ei tullut ja sairaalassa olin siellä päivälleen kuukauden!Koin sen silloin rangaistuksena uppiniskaisuudestani, mutta vieläkin voin vannoa, että sen kokeen olisivat saaneet ottaa minusta ilomielin!
Minulle ei kerrottu koskaan mitään etukäteen ja piikit ja muutkin välineet tuotiin huoneeseen puoliksi salaa! Kyllä nykyään osataan hoiaa aivan toisella asenteella, keskustellen ja potilaankin toiveita huomioiden. Suuri kiitos siitä!
Minulla on myöskin samaisesta sairaalasta kokemus painajaismaisesta nukuttamisesta maskilla kuusi vuotiaana. Samanlaiset kylmät otteet vain ja luulin tukehtuvani oikeasti! Sain vuosikausien painajaiset öisin uniini ja vasta vuosikymmeniä myöhemmin saatu ammattiapu poisti painajaiseni. Vasta 90-luvulla olen saanut mielestäni asiallista hoitoa ilman jälkiseurauksia. Kipulääkkeet asiallisesti käytettynä olisivat varmasti auttanut estämään minulle piikkikammon syntymistä silloin.
Mun lapselle tehtiin varmaan kymmeniä kertoja.Eikä viimesestäkään kovin kauaa.Aina on laitettu sekä emla-puudutusrasva että nukutettu hetkeks.Vähän arka on ollut noin vuorokauden.Kannattaa antaa särkylääkettä.Ja jos eivät meinaa nukuttaa, kannattaa vaatia.Sun se pitää lapses puolta pitää.Mutta loppuviimeks pieni toimenpide.Toivottavasti menee hyvin!
ompa täällä hurjia kokemuksia :/
minulla poika 5v jolta otettu parin vuoden aikana monta luuydinpunktiota jotka kaikki on tehty kevyessä nukutuksessa ja annettu kunnon särkylääkkeet niin että poika on juossut ja liikkunut ihan normista loppu illan.
onnea matkaan,hyvin se menee :)