herään aamulla, nousen sängystä ja juoksen puntarille, perrr vieläkin paino roikkuu 51kg tuntumassa(163cm). mietin milloin se tippuu taas alemmaksi! menen jää kaapille ja syön jotakin ja se onkin sitten ainut kerta päivässä jolloin syön... itse kurini on vahvistunut tässä vuoden aikana jotta pystyisin olematta menemättä jääkaapille... jossain vaiheessa ahmin ja paastosin mutta nykyjään olen lopettanut ahmimisen ja alkanut vaan paastota!
päivällä ajattelen vain ruokaa ja illalla kun menen nukkumaan ajattelen ruokaa ja kaloreita...
hullua, pakko kait se on myöntää!
oudointa tässä on että rakastan leipomista mutta en koskaan edes nuolaise yhtään lusikkaa!
syötän leivokset muille, saan siitä jonkin hyvän olon tunteen että muut syövät noinkin lihottavia ruokia ja lihovat ja minä en koska pystyn olemaan erossa! luulempa että tämä on elin ikäinen pakko mielle tai riippuu siitä miten kauan elän sillä en tod. saa kaikkia tarpeellisia vitamiinejä ja hiven aineita sanomattakaan kalciumista!
mutta hyvää kesää kaikille=)
päivällä ajattelen vain ruokaa ja illalla kun menen nukkumaan ajattelen ruokaa ja kaloreita...
hullua, pakko kait se on myöntää!
oudointa tässä on että rakastan leipomista mutta en koskaan edes nuolaise yhtään lusikkaa!
syötän leivokset muille, saan siitä jonkin hyvän olon tunteen että muut syövät noinkin lihottavia ruokia ja lihovat ja minä en koska pystyn olemaan erossa! luulempa että tämä on elin ikäinen pakko mielle tai riippuu siitä miten kauan elän sillä en tod. saa kaikkia tarpeellisia vitamiinejä ja hiven aineita sanomattakaan kalciumista!
mutta hyvää kesää kaikille=)
Vastaukset 3
Vanhimmat
ite sairastuin anoreksiaan viime syksynä. Liikuin tosi paljon, mutten syönyt juuri mitään. Illalla oli niin hieno tunne, kun oli taas selvinnyt päivän pelkällä omenalla ja lasillisella vettä. Mietin koko ajan kaloreita ja ruokaa. Illalla nukkumaan mennessä oli kauhea nälkä, ja kuvittelin kaikkea ihanaa jota söisin jos saisin; karkkia, pizzaa, pullaa, keksiä... Mutta sitten nukahdin, ja aamulla alkoi sama paasto. Kun paastoa kesti tarpeeksi kauan, alkoi se vähitellen muuttua bulimian puolelle. En enää voinut olla syömättä, sitten söin ja oksensin. Nyt painan 54kg ja olen 163cm pitkä. Itseni mielestä todella lihava. Syömishäiriöstä on selvitty, vaikken siitä täydellisesti selviä varmaan ikinä. Tälläkin hetkellä olen laihutuskuurilla, paino pitää saada viiteenkymmeneen. Viimeksi tänään työnsin sormet kurkkuun ja oksensin. En kai tavoistani pääse ikinä. välillä paastoan, välillä syön, välillä oksennan. Älkää lähtekö sille tielle,se on helvetti
oletko oikeasti selvinnyt kun ajatusmaailmasi on tuollainen ja työnnät sormet kurkkuun.
taas yx tarina, joka on kun suoraan mun elämästä..
ihmettelen vaan miten en oo viel ite sortunut tohon bulimiaan..tavallaan onneksi koska tiedän, et puuhaan jää todellakin koukkuun....