HBL:n sisävaltionuutisia, käännös:
"Tutkimus
FST5 ei tavoita nuoria
(14/12 14:00)
Suomenruotsalaiset katsovat tänään melkein yhtä ahkerasti FST:tä kuin ennen digiaikaa. Mutta FST:n katsojat ovat isoisä- ja isoäiti-ikäisiä.
–Mitä tulee ensisijaisen kohderyhmän tavoittamiseen, eli siis suomenruotsalaisten, on FST selvinnyt digitalisoinnista valtavan hyvin.
Ongelma on, että kanava on eläkeläiskanava, sanoo tutkija Kjell Herberts Suomenruotsalaisen yhteiskuntatutkimuksen Instituutista.
Suomenruotsalaisita katsoo 41 % (neljäkymmentäyksi)käytännöllisesti katsoen joka päivä FST 5:tä. Ei ole mitään hälyttäviä muutoksia.Yksi ongelma ovat kaksikieliset perheet, joiden kohdalla nähdään selvästi, että FST on pudonnut suosiossa, sanoo Herberts.
Suurin haaste FST 5:lle ovat nuoret aikuiset. Ikäryhmässä 18-24 sanoo kokonaiset 87 %, että he vain harvoin tai eivät koskaan katso FST 5:ttä. Myös nuoret aikuiset, joiden voisi olettaa katsovan FST:n lastenohjelmia lastensa kanssa, pettävät usein FST-kanavan.
-Saada nuoret löytämään FST5:den on valtava haaste. Kilpailu kaupallisten kanavien trendiohjelmien kanssa on kova.
"FST-johdolla ei ole mitään itsekritiikkiä"
Herberts kritisoi FST-johdon linjaa antaa julkisuuteen vain positiivisia katsojalukuja, mutta vaieta puutteista.
– Koen, että FST:n johdossa ei ole itsekritiikkiä, kun he pysyvät hiljaa siitä, että kanava on menettänyt nuoremmat sukupolvet. Tarjoitus oli, että FST 5 olisi nuorekas kanava, joka myös keskittyisi 30-vuotiaisiin.
Mittaus tehtiin loka-marrakuussa, ennen YLE:n säästösuunnitelmien esiintuloa.. Kyselyyn vastasi vajaat 1200 suomenruotsalaista.
Tutkimus tarkasteli myös suomenruotsalaisten yhteiskuntasitoutumista.
Verrattuna neljään aiempaan vuoteen on sitoutuminen globaaleihin oikeusasioihin ja ympäristöön lisääntynyt, mutta kiinnostus politiikkaan ja uskontoon laskenut.
- On mielenkiintoista, että suuren maailman trendit ovat nyt saaavuttaneet Ruotsalaissuomi-(valtion), sanoo Herbets.
– Myös suomenruotsalaisten kiinnostus kulttuuriin ja liikuntaan on vähentynyt.
-Ehkä kävelysauvahysteria, joka oli tuntuva pari vuotta sitten, on nyt laantunut, spekuloi Herberts.
Yhdistykset menettävät internetille.
Kiinnostus yhdistystoimintaa kohtaan sen perinteisessä mielessä, on suomenruotsalaisten keskuudessa romahtanut. Neljä vuotta sitten omistautui n. puolet suomenruotsalaisista mieluiten olemalla yhdistysaktiiveja. Tänään luku on pudonnut voimakkaasti 36 %:iin...."
Mitenkäs, jos FST 5:ttä nyt katsoo 41 % 280 000:sta ruotisnkieliseksi ilmoittautuneesta, niin montakon minuutin katsojaa sillä on?
87 % ruotsinkielisistä nuorista EI katso ollenkaan FST 5:ttä. On aika selvää, että FST 5 tulee lakkauttaa. Sitä katsoville ruotsinkielislle eläkeläisille voi Konstsamfundet tehdä kahden tunnin päivittäisen ohjelman.
"Tutkimus
FST5 ei tavoita nuoria
(14/12 14:00)
Suomenruotsalaiset katsovat tänään melkein yhtä ahkerasti FST:tä kuin ennen digiaikaa. Mutta FST:n katsojat ovat isoisä- ja isoäiti-ikäisiä.
–Mitä tulee ensisijaisen kohderyhmän tavoittamiseen, eli siis suomenruotsalaisten, on FST selvinnyt digitalisoinnista valtavan hyvin.
Ongelma on, että kanava on eläkeläiskanava, sanoo tutkija Kjell Herberts Suomenruotsalaisen yhteiskuntatutkimuksen Instituutista.
Suomenruotsalaisita katsoo 41 % (neljäkymmentäyksi)käytännöllisesti katsoen joka päivä FST 5:tä. Ei ole mitään hälyttäviä muutoksia.Yksi ongelma ovat kaksikieliset perheet, joiden kohdalla nähdään selvästi, että FST on pudonnut suosiossa, sanoo Herberts.
Suurin haaste FST 5:lle ovat nuoret aikuiset. Ikäryhmässä 18-24 sanoo kokonaiset 87 %, että he vain harvoin tai eivät koskaan katso FST 5:ttä. Myös nuoret aikuiset, joiden voisi olettaa katsovan FST:n lastenohjelmia lastensa kanssa, pettävät usein FST-kanavan.
-Saada nuoret löytämään FST5:den on valtava haaste. Kilpailu kaupallisten kanavien trendiohjelmien kanssa on kova.
"FST-johdolla ei ole mitään itsekritiikkiä"
Herberts kritisoi FST-johdon linjaa antaa julkisuuteen vain positiivisia katsojalukuja, mutta vaieta puutteista.
– Koen, että FST:n johdossa ei ole itsekritiikkiä, kun he pysyvät hiljaa siitä, että kanava on menettänyt nuoremmat sukupolvet. Tarjoitus oli, että FST 5 olisi nuorekas kanava, joka myös keskittyisi 30-vuotiaisiin.
Mittaus tehtiin loka-marrakuussa, ennen YLE:n säästösuunnitelmien esiintuloa.. Kyselyyn vastasi vajaat 1200 suomenruotsalaista.
Tutkimus tarkasteli myös suomenruotsalaisten yhteiskuntasitoutumista.
Verrattuna neljään aiempaan vuoteen on sitoutuminen globaaleihin oikeusasioihin ja ympäristöön lisääntynyt, mutta kiinnostus politiikkaan ja uskontoon laskenut.
- On mielenkiintoista, että suuren maailman trendit ovat nyt saaavuttaneet Ruotsalaissuomi-(valtion), sanoo Herbets.
– Myös suomenruotsalaisten kiinnostus kulttuuriin ja liikuntaan on vähentynyt.
-Ehkä kävelysauvahysteria, joka oli tuntuva pari vuotta sitten, on nyt laantunut, spekuloi Herberts.
Yhdistykset menettävät internetille.
Kiinnostus yhdistystoimintaa kohtaan sen perinteisessä mielessä, on suomenruotsalaisten keskuudessa romahtanut. Neljä vuotta sitten omistautui n. puolet suomenruotsalaisista mieluiten olemalla yhdistysaktiiveja. Tänään luku on pudonnut voimakkaasti 36 %:iin...."
Mitenkäs, jos FST 5:ttä nyt katsoo 41 % 280 000:sta ruotisnkieliseksi ilmoittautuneesta, niin montakon minuutin katsojaa sillä on?
87 % ruotsinkielisistä nuorista EI katso ollenkaan FST 5:ttä. On aika selvää, että FST 5 tulee lakkauttaa. Sitä katsoville ruotsinkielislle eläkeläisille voi Konstsamfundet tehdä kahden tunnin päivittäisen ohjelman.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Rkp tarvitsee neljän vuoden välein vaalikarjaa,
muulloin sen yhdistystoiminta on loppunut.
hbl 14.12.2007
Föreningar förlorar mot webbforum
Intresset för föreningsverksamhet i traditionell bemärkelse har rasat. För fyra år sedan engagerade sig drygt hälften av finlandssvenskarna helst genom att vara föreningsaktiva. I dag har siffran sjunkit kraftigt till 36 procent.
– Folk vill inte längre offra tid på föreningsmöten. Däremot ser vi en ny form av engagemang för specifika frågor. Livet är en serie av korta ryck. Folkstormen mot nedläggningen av Radio Extrem är ett exempel.
Kjell Herberts tror att många föreningar kunde dra nytta av att i stället för ordförandeklubbor och mötesprotokoll satsa på webbforum.
FNB-SPT/MARIA GESTRIN-HAGNER