Hiukan historiaa, naapurikunnasta Tampereelta.
Sielläkin on ollut vesi ongelmia.
http://blogit.helsinki.fi/envirohist/suomi/koskinen_1999.htm
"Tampereella esiintyi vuosina 1887, 1908–1909 ja 1915–16 vakavia lavantautiepidemioita. Vuoden 1887 epidemia sattui aikana, jolloin kaupungissa ei vielä ollut viemäröintiä, ja suuri osa väestöstä oli käyttänyt huonolaatuista kaivovettä.1 Kaksi viimeistä tapahtui kaupungissa, jossa oli vesi- ja viemäriverkosto. Lavantautiepidemiat eivät olleet poikkeuksia vesihuollon yleisessä kehityksessä. Erityisiksi Tampereen epidemiat tekee niiden rajuus. Vuoden 1916 lavantautiepidemia lienee ollut seurauksiltaan Suomen vakavin vesijohtoveden välityksellä levinnyt kulkutautitapaus 1900-luvulla: yli 3000 ihmistä sairastui."
"Kesken viemäritöiden kaupungissa puhkesi kuitenkin vuonna 1887 lavantautiepidemia: kaupungin runsaasta 17 000 asukkaasta sairastui 369, joista 36 kuoli. Sairastuneista yli 80 prosenttia asui alueella, jossa viemäröintityöt olivat käynnissä."
Sielläkin on ollut vesi ongelmia.
http://blogit.helsinki.fi/envirohist/suomi/koskinen_1999.htm
"Tampereella esiintyi vuosina 1887, 1908–1909 ja 1915–16 vakavia lavantautiepidemioita. Vuoden 1887 epidemia sattui aikana, jolloin kaupungissa ei vielä ollut viemäröintiä, ja suuri osa väestöstä oli käyttänyt huonolaatuista kaivovettä.1 Kaksi viimeistä tapahtui kaupungissa, jossa oli vesi- ja viemäriverkosto. Lavantautiepidemiat eivät olleet poikkeuksia vesihuollon yleisessä kehityksessä. Erityisiksi Tampereen epidemiat tekee niiden rajuus. Vuoden 1916 lavantautiepidemia lienee ollut seurauksiltaan Suomen vakavin vesijohtoveden välityksellä levinnyt kulkutautitapaus 1900-luvulla: yli 3000 ihmistä sairastui."
"Kesken viemäritöiden kaupungissa puhkesi kuitenkin vuonna 1887 lavantautiepidemia: kaupungin runsaasta 17 000 asukkaasta sairastui 369, joista 36 kuoli. Sairastuneista yli 80 prosenttia asui alueella, jossa viemäröintityöt olivat käynnissä."
Vastaukset 3
Vanhimmat
--Lavantautiin kannattaa suhtautua erittäin vakavasti, juuri matkoilla kannattaa olla tarkkana hygieniasta kaikin puolin-ruuan ja juoman suhteen. Itse sairastin ns. ison lavantaudin 70 luvulla, etelän tuliaisena- jossa hengen lähtö olisi ollut varma, ellei sydämmeni ollut vielä "nuori". Tosin taisi olla hyvä paikka, koska uskalsin vuoden kuluttua mennä uudelleen. Vakava paikka se oli elämässäni-ja jälkitaudeiltakaan en säästynyt, huomaan ne nyt! Elämää en kuitenkkaan pelkää, enkä matkustamista.
Kyllä 1800/1900 -vuosistaojen vaihteessa esiintyneet lavantautitapaukset liittyivät mm. juuri viemäröinnin puutteesta johtuneeseen kaivojen saastumiseen. Yksittäisiä kaivoja ei osattu varjella saastevalumilta ja kaivoja oli rakennettu sopimattomiin, saastuneisiin paikkoihin.
Vaikka kaupungissa oli 1900 -luvun alussa vesijohtoja, ne eivät yleisesti ulottuneet kovin laajalle eivätkä niille alueille, joissa lavantautia tyypillisimmin esiintyi. Lavantauti oli merkittävä kuolinsyy vankileireillä 1918 ja vielä 1919. Hygienisten olojen ohella taudin vaikutusta lisäsi leirien huono ravintotilanne.
Myös viime sotien aikaisissa vankileireissä esiintyi lavantautia, kun hygeniaolot olivat huonot eikä kunnaollista vesihuoltoa pystytty järjestämään. Vankien yleiskunto oli lisäksi huono, kuten ravitsemustilannekin. Lavantautia esiintyi myös kotirintamalla. Itse muistan kotoperäisen lavantautitapauksen 1950 -luvulta. Sekin oli peräisin erään vaatimattoman tölliläistalon kaivosta.
Vesijohtolaitos ja viemärilaitos ovat ratkaisevasti auttaneet lavantaudin torjunnassa. Kuten olemme havainneet, nekin ovat haavoittuvia, jos laitteiden käyttöä ei joka hetki hallita
Se oli muistaakseni v.1957 kun koko kansa rokotettiin lavantautia vastaan,silloin syy oli maidon joukkoon sekoitetut pesuvedet jossain Panelian seudulla.