Suomessa on n. 400 kuntaa. Suomen väkimäärä on nyt lakipisteessään. Suomen demokrafisen rakenteen tiedossa oleva kehitys/työn kansantaloudellinen tuottavuusennuste kiihkottoman aritmeettisesti antaisi Suomelle mahdollisuuden ylläpitää max. 50 paikallishallintoaluetta. Siis rationaalisesti.
Suomen nykytarpeelle älyttömän suurelle paikallishallintoyksikkömäärälle on historialliset, ennen itsenäisyyttämme vaikuttaneet käskynjakotarpeet olemattomien liikenne- ja viestiyhteyksien alusmaassa.
Nyt monessa suhteessa yhteiskunnallisen kehityksen mallimaana Suomella on kuitenkin vielä erikoisuutena 400 kuntaa, vähintään lakisääteisine resursseineen!
Modernin Suomen ylläpitämä tsaarinaikainen paikallishallinto olisi tietysti sopeutettu jo ajat sitten todelliseen tarpeeseen, ellei eräiden poliittisten puolueiden menestys edellyttäisi tehokasta, 400 kunnan kenttäorganisaatiota.
Kaarina-Piikkiö -fuusiokeskustelussa tunkee rivien välistä eniten huoli valtuustopaikasta ja asemasta puolueen ehdokasrankingissa. Inhimillisesti ymmärrettävää itsekkyyttä!
Kaarina-Piikkiö -fuusio on valtakunnan tasolla mitätön hanke mutta paikallisesti ehkä hyvinkin tärkeä esimerkki pysähtyneisyyteen vaipuneille.
Haluan maksaa ohimenevästi korkeampaa kunnallisveroa, jos sillä hoidetaan hallinnon tehostamisesta viran- ja toimenhaltijoille aiheutuvia työsuhdeongelmia.
Suomen nykytarpeelle älyttömän suurelle paikallishallintoyksikkömäärälle on historialliset, ennen itsenäisyyttämme vaikuttaneet käskynjakotarpeet olemattomien liikenne- ja viestiyhteyksien alusmaassa.
Nyt monessa suhteessa yhteiskunnallisen kehityksen mallimaana Suomella on kuitenkin vielä erikoisuutena 400 kuntaa, vähintään lakisääteisine resursseineen!
Modernin Suomen ylläpitämä tsaarinaikainen paikallishallinto olisi tietysti sopeutettu jo ajat sitten todelliseen tarpeeseen, ellei eräiden poliittisten puolueiden menestys edellyttäisi tehokasta, 400 kunnan kenttäorganisaatiota.
Kaarina-Piikkiö -fuusiokeskustelussa tunkee rivien välistä eniten huoli valtuustopaikasta ja asemasta puolueen ehdokasrankingissa. Inhimillisesti ymmärrettävää itsekkyyttä!
Kaarina-Piikkiö -fuusio on valtakunnan tasolla mitätön hanke mutta paikallisesti ehkä hyvinkin tärkeä esimerkki pysähtyneisyyteen vaipuneille.
Haluan maksaa ohimenevästi korkeampaa kunnallisveroa, jos sillä hoidetaan hallinnon tehostamisesta viran- ja toimenhaltijoille aiheutuvia työsuhdeongelmia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Suurimpien kaupunkien olisikin liitettävä n. 50 km päässä olevat kunnat ja "kaupungit" itseensä, jotta päästäisiin edes jotenkin tolkulliseen järjestykseen maassa.
Kaarinan ja Piikkiön yrittämää sulle mulle sulle junailua ei pidä sallia.
Hanke on mikrotason pelleilyä, selvästi näiden kuntien päättäjille ei ole mennyt jakeluun kuntaliitosuudistusten perimmäiset tarkoitukset.
puheenvuoroja, ei Kaarinalaiset ainakaan noin ääliöitä voi olla. (Vai voiko? Asuuko täällä joku tuollainen, muuta äkkiä pois.)
Kannatta lukea teksti ennen kuin vastailee mihinkään. Kannattaa pysyä asiassa taneli.
..sitä tavoitetta on lähestyttävä pitkän kaavan mukaan.
Kuvitelkaamme fiktiivi, jossa Suomessa ei olisi ollenkaan aluehallintoa, lääni- eikä kuntasellaista. Keskushallinto päättäisi laventaa päätöksentekoa aluetasolle. Voiko joku kuvitella,
että ehdotus 5 miljoonan asukkaan maan jakamisesta 400:n itsenäiseen hallintoyksikköön tulisi huomioiduksi parhaana, toteuttamiskelpoisena mallina. Ei varmasti! Ehdottaja saisi nopeasti potkut johonkin taipumuksiaan vastaaviin tehtäviin, TV2:n johtajaksi, tms.
Turun seudulla kirjoittajan 50 km:n säde on tietysti järkevä, sitten joskus. Poliittinen/yhteisövastuullinen kypsyystaso huomioiden riskittömämpi on Suur-Helsingin malli,
jossa Cityä ympäröi muutama, väestöpohjaltaan vankka kunta, jotka muodostavat Cityn kanssa voimasuhteiltaan tasapainoisen yhteistyömekanismin. Turulla ei ole valmiuksia suoriin kuntaliitoksiin ja sirpaloituneella kuntaympäristöllä ei ole valmiuksia kuntaliitoksiin Turun kanssa, kun keskinäisissäkin tuntuu olevan kaikki järkevään kehitykseen liittymättömät tuskat.
Joskus tulevaisuudessa Suur-Helsingin ja Suur-Turun "raja" tulee olemaan Suur-Salon ja Paimion nykyraja. Salolaiset ilmaisivat integraatiosuuntansa selkeästi lobbaamalla menestyksellisesti Salo-Helsinki moottoritien rakentamispäätöksen, valmistuu ensi vuonna, 20 vuotta myöhässä, tai etuajassa, riippuen siitä kummalta puolelta Salo-Paimio -rajaa katsotaan.
On helppo ennustaa, että Tukholma-Pietari moottoritien Turku-Lohja -osuuden tarpeellisuusmotiiveista tullaan vielä tekemään gradu yms. poikineen.
Turun ympäristökunnat ensin yksiin kasoihin ja sitten joskus yhteen Turun kanssa. Siinä olisi jo Espoon kokoinen valtuusto kasassa.
Pelkkä iso ei ole riittävä peruste.
Paljon tärkeämpää on kuinka tehokkaasti toimitaan ja miten palvelut järjestetään.
On aivan liian yksinkertaista ajattelua, että iso kasa yhteen vaan ja kaikki hoituu. Iso kasa voi tehdä myös isoja virheitä ja niitä onkin jo sitten paljon vaikeampi korjata.
Kuntatalous on paikallista toimintaa, eikä mitään ulkomaankauppaa.
Paikallisista yrityksistä näkee erinomaisen hyvin, kuinka pienikin yritys voi voittaa kilpailussa moninkertaisesti suuremman ja toteuttaa saman palvelun tai työn huomattavasti edullisemmin.
Uskonkin että uusi Kaarina Piikkiö pesee tehokkuudessa Suur Turun menentullen ja pystyy järjestämään palvelut huomattavasti edullisemmin, jolloin verottaakkaan ei tarvitse ylettömästi.
Saatte pitää Suur Turkunne ja siirtykää kirjoittelemaan sinne Turun palstalle, jos löytäisitte sieltä vaikka vain yhdenkin hyvän asian, niin kehukaa sitä.
Hyvin on toiminut tähän asti, eivätkä ongelmat ole olleet kovin suuria.
Yleensä jos kunnilla on ollut ongelmia ovat tehneet itse vääriä päätöksiä ja syyttelevät sitten helposti toisia. Esim. velkaiset hiihtoputket, toimimattomat kompostorit ym. siihen sarjaan.
Tiedätkö muuten montako kaupunkia on Tukholman ympärillä ja voitko väittää etteivät toimisi ?
Tiesitkö että Suomi on suuri pinta-alaltaan ja esimerkiksi Tanska on vai 8 Rovaniemen kokoinen. Liikaa keskittämällä alkavat palvelut sijaita liian kaukana käyttäjistä, tällöin ainoastaan keskuskaupungin ytimessä asuvat saavat palveluita läheltä.
Pari ensimmäistä kirjoittelijaa ovat sairaita, he ovat sairastuneet Turun tautiin.
Tanska, Rovaniemi Turun- ja Porin lääni.
Tanska;
pa n. 43 ooo
as n. 5,3 milj.
kuntia 5
Roi;
pa n. 8 000
as n. 55 000
kuntia 1
T&P;
pa n. 23 000
as n. 800 000
kuntia n. 80
Tanskassa kuntauudistus toteutettiin keskushallinnon toimesta kun paikallistasolla ei tapahtunut mitään edistystä. Nyt Tanska ja tanskalaiset ovat oikein tyytyväisiä paikallishallintoonsa. Varmasti Tanskassakin on vielä joitakin katkeria siitä, että yleinen etu pääsi oman, saavutetun edun edelle.
Tanskalaiset kokevat siirtyneensä paikallishallinnon suhteen alamaisuudesta asiakkuuteen.
Nimimerkkiä "Veronmaksaja" ja muita reviiriltään poimuuttokehottajia ajatellen käytin yo.statistiikassa heille tuoreinta käsitystään maailmankaikkeudesta, Turun- ja Porin Lääniä.
Kuten olet varmaankin huomannut, Varsinais-Suomessa kuntia yhdistyy kovaa vauhtia ja juuri sieltä oikeasta päästä pienimmistä.
Tanskan malli on Tanskan malli ja sen sopivuudesta ei tiedetä vielä edes Tanskassa, mutta tosiaankin Tanska on hyvin pieni maa lyhyillä etäisyyksillä, ei sitä voi verrata Suomeen.
Se mikä sopii Tanskaan ei sovi Suomeen.
Tanskassa on muuten sitten melkoisesti myös ei tyytyväisiä, ettei vaan olisi yhtä paljon molempia, kun liitostouhuista on kovin vähän aikaa.
Esimerkiksi terveydenhuollon systeemit on Tanskassa jo olleet iät ajat erilaiset, kuin Suomessa. Kuntaliitoksilla ei näiden asioiden kanssa ole mitään tekemistä.
Meilläkin pitäisi tietysti siirtyä mielellään yleispohjoismaiseen tapaan, jossa potilas valitsee lääkärin, eikä lääkäri potilasta.
Kannatan lämpimästi esimerkiksi palveluseteleitä.
Tehokkuus on kuntataloudessa pääosissa ja sitä saadaan aivan muilla systeemeillä, kuin älyttömän suurilla tehottomilla kunnilla.
On totta, että Tanska ja Suomi eivät ole verrannollisia aluehallinnon suhteen, koska Tanskalla on huomattavasti mittavampi historia demokraattisena hyvinvointivaltiona kuin Suomella.
Suomessa aluehallinnon kokoa ja hyötysuhdetta on arvioitu kriittisesti vasta parikymmentä vuotta.
Aivan viime vuosina Suomessa on aktivoiduttu miettimään ja toteuttamaan kuntaliitoksia, pääasiassa kuitenkin kunnan konkurssiuhan vaihtoehtona. Surullista, eikö totta.
Älykkäimmät kunnallispäättäjät ovat tiedostaneet ja ymmärtäneet keskushallinnon keppi/porkkana -vaihtoehdot ja porkkana on tietysti kelvannut palkinnoksi yleisen edun mukaisesta valinnasta.
Keskushallinto joutuu vielä keppiäkin käyttämään, koska aluehallinnon kehitystä on vielä jarruttamassa runsaasti paikallispolitrukkeja, joille Keppi on tähänkin asti korvannut tarpeen huolestua aluetaloudellisesta kehityksestä vain vaalikarjan hyväksi.