En muista lapsuudesta mitään

Eli viime vuosina mua on alkanu epäilyttämään se, etten muista lapsuudestani juurikaan mitään vaan ainoastaan yksittäisiä ja täysin sattumanvaraisia tilanteita. Jos muistelen ala-aste- ja yläaste-aikoja en muista sieltäkään juuri mitään mutta jonkiin verran enemmän kuin lapsuudesta, oikeastaan menee niin että mitä kauemmaksi mennään taaksepäin sitä vähemmän muistan. Aina välillä ihmettelen kun vanhat koulukaverit muistelee jotain ala-asteaikaista juttua enkä muista mitään. Joskus tosin saatan muistaa jotain jos joku alkaa puhumaan siitä.

En tiedä liittyykö tämä asiaan mitenkään, mutta näen unia todella harvoin tai ainakaan en muista näkeväni niitä paljon. Ja silloin harvoin kun jonkun unen muistan, se on yleensä sekava ja epämiellyttävä. Unistani ylivoimaisesti suurin osa on jollain tavalla negatiivisia. Olen huomannut, että niinä kertoina kun nukun yli normaaliajan, esim. lomilla tai viikonloppuina, kun herään vasta keskipäivän jälkeen, niin muistan nähneeni unen. Mutta jos nukun kuten normaalisti eli herään joskus aamulla tai aamupäivästä niin yleensä en muista nähneeni unta. Voiko siis olla, että mulla on harvinaisen suuri unentarve, ja unethan nähdään vasta loppupäässä ja siksi en unia näe koska normaalisti ehdin aina herätä ennen niiden alkamista? Tässä tuli nyt paljon asiaa mutta hyvä jos joku jaksaa vastata... Eli onko nämä asiat normaaleja juttuja vai pitäskö huolestua...
62751
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

monet sanoo että jos on paljon sisaruksia niin ne muistavat vähemmän omasta lapsuudestaan.

Äänestä
  • Meitä oli 9 sisarusta. Kaikki heistä näkevät myös muistettavia unia.
    Uskon, että aktiivisilla ja luovilla ihmisillä olisi toimiva yhteys alitajuntaan.
    Itse en ole kumpaakaan, mutta jokaisen masennuskauteni takaa löytyy katko lapsuudenmaisemiin.

    Unielämä peilaa uniin poikkeuksetta jonkun mutalammikon tai soisen notkon.
    Joku päivätajunnan mieluisa tapahtuma aikanaan laukaisee depression.
    Tätä seuraa epätodellisen vahva mielikuva kotiseudun maisemasta.
    Se on niin sadunomaisen upea, että mielikuva toimii kuin käynti jollain loistoristeilyllä.

    Erikoista näissä "korjaavissa" näyissä, että ne tulevat valveilla-oloaikaan.
    Ne voivat kestää tuntikausia. Pistän nämä skitsoidisen persoonallisuuteni piikkin.

    Äänestä

  • eino bryy kirjoitti:

    Meitä oli 9 sisarusta. Kaikki heistä näkevät myös muistettavia unia.
    Uskon, että aktiivisilla ja luovilla ihmisillä olisi toimiva yhteys alitajuntaan.
    Itse en ole kumpaakaan, mutta jokaisen masennuskauteni takaa löytyy katko lapsuudenmaisemiin.

    Unielämä peilaa uniin poikkeuksetta jonkun mutalammikon tai soisen notkon.
    Joku päivätajunnan mieluisa tapahtuma aikanaan laukaisee depression.
    Tätä seuraa epätodellisen vahva mielikuva kotiseudun maisemasta.
    Se on niin sadunomaisen upea, että mielikuva toimii kuin käynti jollain loistoristeilyllä.

    Erikoista näissä "korjaavissa" näyissä, että ne tulevat valveilla-oloaikaan.
    Ne voivat kestää tuntikausia. Pistän nämä skitsoidisen persoonallisuuteni piikkin.

    kokemuksista kun on töissä puhuttu muistista, me joilla ei ole sisaruksia muistamme tarkasti monet pikku asiatkin, me olemme tuumineet että jos se on sen tähden kun kukaan ei ole häirinnyt meidän ajatusmaailmaa lapsuudessa kukaan ei ole keskeyttänyt leikkiä ja ennenkaikkea ei ole tarvinnut riidellä kenenkään kanssa. Mutta nämähän on vaan arvailuja ja meistä kukaan ei ole profs.

    Äänestä

  • vaan omista kirjoitti:

    kokemuksista kun on töissä puhuttu muistista, me joilla ei ole sisaruksia muistamme tarkasti monet pikku asiatkin, me olemme tuumineet että jos se on sen tähden kun kukaan ei ole häirinnyt meidän ajatusmaailmaa lapsuudessa kukaan ei ole keskeyttänyt leikkiä ja ennenkaikkea ei ole tarvinnut riidellä kenenkään kanssa. Mutta nämähän on vaan arvailuja ja meistä kukaan ei ole profs.

    Sinänsä aika mielenkiintoinen teoria joskin tuskin ihan noin yksinkertainen.

    Omassa lapsuudessani suurin haittatekijä oli oma äitini, jolla oli todella kärsivällisyyttä ja sietokykyä vaativa tapa keskeyttää yleensä kaikki asiat tehtävät joita tein. Yleensä hänen asiansa oli antaa joitain itsestään selviä ohjeita tai antaa neuvoja joista oli enemmän haittaa kuin hyötyä.

    Ikinä minulle ei ole selvinnyt miksi näin. Oliko hän niin yksinkertaisten tyhmä, vai oliko tarkoituksena aiheuttaa epäonnistuminen jolloin olisi taas hyvä tilaisuus mollata minua ja epää joitakin jo luvattuja asioita, en tiedä eikä oikeastaan kiinnostakkaan enään. Mutta keskittymiskykyyni ja muistin toimintaan väitän sillä olleen paljon heikentävää vaikutusta.

    Myöhemmin olen sanotaanko askel askeleelta opetellut molempia, joskin tuo muistihan alkaa nyt taas jo muotoutumaan, sellaiseksi -miten sitä nyt snotaan- vanhemman ja kokeneemman muistiksi, siis sellaiseksi, että asiat jotka muistan, valikoituvat niin, että ikävät unohtuu, mutta mieluisat pysyvät.

    Äänestä

Olen huomannut itselläni ihan saman jutun, en muista lapsuudesta juuri mitään ja muutenkin kaikki mennyt unohtuu todella helposti. Lapsuudesta on pieniä väläyksiä lähinnä näkömuistissa, esim. huoneeni Disney-tapetit. Muakin häiritsi tuo lapsuuden musta aukko aikoinaan todella paljon, varsinkin kun oli tarvetta etsiä syitä asioihin menneisyydestä. Kävin silloin hypnoterapeutillakin, mutta ei auttanut. Sanoi 3 kerran jälkeen, ettei onnistu saamaan minua hypnoosiin eikä kannata enää jatkaa. Omalta osaltani veikkaan, että lapsuuteni oli sen verran rankka, että oli "turvallisempaa" unohtaa asiat.

Mitään lääkkeitä en käytä, joten sekään ei voi selittää huonomuistisuuttani. Sen sijaan uskon, että jos ei keskity siihen mitä tekee eli ole tilanteessa läsnä, niin varmasti häviää kokemukset pois mielestä aika pian. Ei kai asialle mitään voi tehdä, joten sitten sitä on turha murehtia. Sitten vasta huolestun kun en muista enää ihan perusasioita, läheisten nimiä tms.

Itse näen unia aika paljon, laidasta laitaan. Vähän aikaa sitten näin paljon painajaisia ja uni oli hyvin katkonaista. Sen ne kuitenkin loppumaan kun kertakaikkiaan vaan päätin, että nyt saa riittää enkä katso enää yhtään painajaista ;) Tai sitten se oli vain sattumaa, että loppuivat sen jälkeen. Samalla tavalla olen kuitenkin onnistunut "päättämään" myös unien muistamisen. Jos oikeasti haluan muistaa seuraavana päivänä näkemäni unen niin varaan paperia ja kynän yöpöydälle ja päätän jo ennen nukkumaanmenoa, että herätessäni muistan unen. Jännä juttu, mutta se tuntuu tosiaan jäävän alitajuntaan silloin ja kun herään hitaasti niin usein muistan unen ja voin palata siihen vielä herättyänikin. Esim. tänä aamuna olin unessani tosi onnellinen ja kaikki oli hyvin eikä huvittanut sen vuoksi herätä todellisuuteen ollenkaan...

Äänestä

Meitä oli 11 sisarusta ja kyllä muistetaan kaikki konnankoukut ja leikit ym. mitä tehtiin. Maalaistalossa elämä oli aktiivista ja mielenkiintoista.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


huonomuistinen? kirjoitti:

Eli viime vuosina mua on alkanu epäilyttämään se, etten muista lapsuudestani juurikaan mitään vaan ainoastaan yksittäisiä ja täysin sattumanvaraisia tilanteita. Jos muistelen ala-aste- ja yläaste-aikoja en muista sieltäkään juuri mitään mutta jonkiin verran enemmän kuin lapsuudesta, oikeastaan menee niin että mitä kauemmaksi mennään taaksepäin sitä vähemmän muistan. Aina välillä ihmettelen kun vanhat koulukaverit muistelee jotain ala-asteaikaista juttua enkä muista mitään. Joskus tosin saatan muistaa jotain jos joku alkaa puhumaan siitä.

En tiedä liittyykö tämä asiaan mitenkään, mutta näen unia todella harvoin tai ainakaan en muista näkeväni niitä paljon. Ja silloin harvoin kun jonkun unen muistan, se on yleensä sekava ja epämiellyttävä. Unistani ylivoimaisesti suurin osa on jollain tavalla negatiivisia. Olen huomannut, että niinä kertoina kun nukun yli normaaliajan, esim. lomilla tai viikonloppuina, kun herään vasta keskipäivän jälkeen, niin muistan nähneeni unen. Mutta jos nukun kuten normaalisti eli herään joskus aamulla tai aamupäivästä niin yleensä en muista nähneeni unta. Voiko siis olla, että mulla on harvinaisen suuri unentarve, ja unethan nähdään vasta loppupäässä ja siksi en unia näe koska normaalisti ehdin aina herätä ennen niiden alkamista? Tässä tuli nyt paljon asiaa mutta hyvä jos joku jaksaa vastata... Eli onko nämä asiat normaaleja juttuja vai pitäskö huolestua...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu