Suhteeni exään kariutui jo ennen vakiintumistaan. Sen jälkeen olen joutunut seuraamaan, miten exä pyrkii olemaan ylenpalttisen flirttaavissa tekemisissä kaikkien viehättävien naisten kanssa kun taas minä saan samanlaista kohtelua kuin eteisen nurkassa lojuva roskapussi ennen kuin se heitetään jäteastiaan. Usein olen ajatellut, että ex olisi vain tyytyväinen, jos kuolisin. Jos vaikka jouluna...
Ajattelin, että arvottomuuden tunteet laantuisivat vähitellen. Exän olen unohtanut, mutta vieläkin tunnen vain huonommuutta ja arvottomuutta. En pysty iloitsemaan mistään, koska ajattelen jatkuvasti miten surkea olen. Itken päivittäin. Minulla on tapana vahingoittaa itseäni. Viiltelen itseäni paljon ja syömäni ruuan käyn joskus oksentamassa, jos olen nähnyt exää viehättävässä seurassa.
Olin joskus exälle tärkeä. Hän on ainoa ihminen, joka koskaan on kohdellut minua niin hyvin. Myöhemmin se kaikki oli mennyttä, ja ex on jopa eräälle tuttavalleni erityisen painokkaasti kertonut, miten hän ei pidä minusta lainkaan. Ex pitää tästä mielestään kyvykkäästä tuttavastani paljon, ja he saavat olla usein yhdessä. Olen huomannut monta "sattumaa" joiden perusteella ex voisi olla ihsatunut tähän tuttavaani. Tuttavani myös käyttää hyväkseen sitä, että minulle tulee paha mieli exän erilaisesta suhtautumisesta meihin kahteen.
Usein arvottomuuden tunteet ovat niin vaikeita, että tahtoisin tappaa itseni vain siksi, että olen niin huono ja epäonnistunut ihminen.
En ole löyätnyt vielä ketään muuta. Ihastuin, mutta ihastukseni kohde on varattu, joten hänet täytyy unohtaa. En jaksa enää vain odottaa exän seuraajaa. Tunnen sydäntäkourivaa epätoivoa.
Ajattelin, että arvottomuuden tunteet laantuisivat vähitellen. Exän olen unohtanut, mutta vieläkin tunnen vain huonommuutta ja arvottomuutta. En pysty iloitsemaan mistään, koska ajattelen jatkuvasti miten surkea olen. Itken päivittäin. Minulla on tapana vahingoittaa itseäni. Viiltelen itseäni paljon ja syömäni ruuan käyn joskus oksentamassa, jos olen nähnyt exää viehättävässä seurassa.
Olin joskus exälle tärkeä. Hän on ainoa ihminen, joka koskaan on kohdellut minua niin hyvin. Myöhemmin se kaikki oli mennyttä, ja ex on jopa eräälle tuttavalleni erityisen painokkaasti kertonut, miten hän ei pidä minusta lainkaan. Ex pitää tästä mielestään kyvykkäästä tuttavastani paljon, ja he saavat olla usein yhdessä. Olen huomannut monta "sattumaa" joiden perusteella ex voisi olla ihsatunut tähän tuttavaani. Tuttavani myös käyttää hyväkseen sitä, että minulle tulee paha mieli exän erilaisesta suhtautumisesta meihin kahteen.
Usein arvottomuuden tunteet ovat niin vaikeita, että tahtoisin tappaa itseni vain siksi, että olen niin huono ja epäonnistunut ihminen.
En ole löyätnyt vielä ketään muuta. Ihastuin, mutta ihastukseni kohde on varattu, joten hänet täytyy unohtaa. En jaksa enää vain odottaa exän seuraajaa. Tunnen sydäntäkourivaa epätoivoa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuule, sinä olet tärkeä ihan itsenäsi ilman exääsi! Jos koko ajan tuntuu pahalta, mene hakemaan apua, sitä saa ja täytyy hakea, jos on paha mieli koko ajan. Sinulle löytyy vielä oma rakkaus, kunhan jaksat odottaa ja saat itsesi kasattua.
Miksi joudut seuraamaan exääsi? Etkö voi liikkua piireissä, joissa et törmäisi häneen? Etsi muualta seuraa ja suuntaa kulkusi sinne, missä hän ei liiku. Vähitellen pysyt unohtamaan hänet ja hänen flirttailunsa. Ei ole korrektia flirttailla entisen kumppanin nähden tarkoituksella!
Arvottomuuden tunteet ovat tuttuja Yv:llekin, Toivottavasti pääsisit eroon itsesi vahingoittamisesta.
Yksinäisyyteen kyllä voi sopeutua. Siihenkin voi kai sopeutua, että hyvät ihmiset ovat varattuja ja on jäänyt ihan yksin, koska mielestäni vain sekopäät ovat täällä jääneet yksin (koen niin itsekin). Itse tarvitsen tosin vielä siihen hyväksymiseen Efexoria ja mirtatsapiinia. Ehkä myöhemmin muita troppeja.
"Yksinäisyyteen kyllä voi sopeutua."
Ei voi. Itse asiassa siihen ei pidä sopeutua vaan se on tunne mistä pitää päästä eroon.
"Itse tarvitsen tosin vielä siihen hyväksymiseen Efexoria ja mirtatsapiinia. Ehkä myöhemmin muita troppeja."
Minä en tarvitse! Käytän lääkkeitä vain koska minun on pakko; minulla on sairaus johon en itse voi vaikuttaa. En kuitenkaan leveile jollain vitun myrkyillä.
No et ole!
Mun ex oli samanlainen kusipää, kohteli mua huonosti, suhteen jälkeen olen pahasti masentunut ja ahdistunut..
Minä vaaan -kirjoittaja ehkä muuttaisi mielipidettään, jos oikeasti tuntisimme. Olen nimittäin sitä mieltä, että ex on täysin oikeassa! Sinänsä on muuten luonnollista, että hän nyt pyrkii osoittamaan minulle arvottomuuteni, sillä tuskinpa exkään haluaa, että roikun hänessä seuraavat 5 vuotta??? Tuo arvottomuuden ja huonommuuden tajuaminen vain on niin raskasta. En osaa iloita mistään.
Olen yrittänyt vältellä häntä, ja koen sen tärkeäksi unohtamiseni ja toipumiseni tekijäksi, aivan kuten Suosta voi nousta totesi. Apua olen hakenut, mutten sitä ole saanut.
Ex on ainoa ihminen, joka koskaan on ollut minua kohtaan niin rakastava, silloin kun hän sitä oli. Täytyisi vain voida uskoa, että tulee vielä joku uusi rakkaus. Juuri nyt toivon seitti on käynyt niin ohueksi, ettei sitä tässä pimeydessä edes näe.
Sinua ja ajatuksesi koukeroita, väitän kuitenkin että käsityksesi itsestäsi ovat väristyneet syystä tai toisesta ja siksi ne eivät pidä paikkaansakaan.
Tarvitsisit todellakin apua. Exäsi on kuitenkin vain välikappale jolla ongelmasi tuli esiin. Ongelmasi ei siis jouhdu exästä, eikä hän niitä myöskään pysytyisi parantamaan. Suhteenne tulisi jokatapauksessa olemaan vain kauhun tasapainottelua ja räjähdysvaara olisi kokoajan olemassa.
Suosittelen todella sydämmestäni että ottaisit yhteyttä ammattiauttajaan ja kävisit tätä ongelmavyhtiä hänen kanssaan läpi. Olet kuitenkin älykäs joten sinulla on toipumiseen täydet mahdollisuudet. Olisi suunnatonta haaskausta että kaikki voimavarasi menisivät itsesi koossapitämiseen, kun sinusta on paljon muuhunkin.
Onnea ja menestystä vuodelle 2008!
En ole älykäs, lisäksi olen sosiaalisesti hyvin kömpelö ja arka. Olen myös hidas kaikessa. Tosin eniten harmittaa se, että olen surkea eräässä muussa asiassa, missä tahtoisin olla lahjakas.
vaipua synkkyyteen ei minun sanoillani ole mitään merkitystä sinulle.
Näkemyksesi alykkyydestäsi sosiaalisuudestasi tai mistä muista tahansa taidoistasi, on omasi. Totta on että sellaiset taidot kuin esimerkiksi sosiaaliset taidot vaihtelevat ja erityisesti depressiivisellä, ne voivat olla aivan oudosti kadoksissa. Tämäkin on asia jota eivät ns. tavikset yleensä ymmärrä ja valitettavan usein käyttävät sitä jopa pilkan aiheena.
Sekin ärsyttää, että monet exälle tärkeät ja tähän ihastuneet tuntevat vahingoniloa. Eräskin nuorinainen, joka saa olla exän kanssa paljon kahdestaan ja on ns. kultalusikka suussa syntyneen oloinen, katsoo minua aina niin, että haluaisin huutaa tälle päin naamaa "onko kivaa olla vahingoniloinen"??! Monet exään ihastuneet ovat vain tyytyväisiä kun tällainen, josta ei pidetä, ei ole exälle kuin palojätekasan arvonilmentymä.