Niklas Herlin
Kansallinen tuki
Jos Euroopan unioni poistaa jollakin aikataululla Etelä-Suomen maataloudelta niin sanotun kansallisen 141-tuen, ongelma on ratkaistavissa äärimmäisen helposti. Tähän ratkaisumalliin tosin kukaan ei suostu, vaikka se onkin yksinkertainen.
Kansallinen 141-tuki maksetaan suomalaisista verorahoista, yhteisestä potista. Jos se katoaa, verotuskin kevenee. Jos suomalaiset todella haluaisivat, että maataloutta jatketaan eteläisessä Suomessa tai Suomessa ylipäätään, he voivat kukin rahoittaa sitä itse ostamalla suomalaista elintarviketta. Samaa suomalaista rahaa se on kuin maataloustukikin.
Tietysti suomalainen elintarvike on kalliimpaa kuin tehokkaammilla maatalousalueilla tuotettu elintarvike. Eikä suomalainen elintarvike ole edes kotimaista; kotimainen raaka-aine vaatii syntyäkseen tuontiraaka-ainetta lannoitteista alkaen.
Kotimaista elintarviketuotantoa voi siis tukea suoraan joko kukkarollaan tai verojen kautta. Vähän sama juttu kuin sairaanhoitajien palkoissa. Tehyläiset saivat toki yleisön sympatiat, mutta kukaan ei haluaisi kunnallisverotuksensa nousevan, vaikka kyse on saman asian kahdesta puolesta.
Keskimääräinen suomalainen syö vuodessa alle kilon lampaanlihaa. Allekirjoittanut, vähäruokainen ihminen syö vähintään kilon lammasta kuukaudessa. Yleensä lammas on peräisin Uudesta-Seelannista. Pyydän anteeksi tosiasiaa paitsi sen järjettömyyden takia, myös henkilökohtaisesti lampaita kasvattavilta ystäviltäni.
Kaikki haluaisivat hyvää, puhdasta, geenimanipuloimatonta, kotimaista elintarviketta paljon – ja mahdollisimman halvalla. Se yhtälö ei toimi. Jokainen voi myös halutessaan tukea kotimaista elintarviketuotantoa maksamalla ruoastaan enemmän kuin nyt. Ei taida sekään yhtälö toimia.
www.uusisuomi.fi
Kansallinen tuki
Jos Euroopan unioni poistaa jollakin aikataululla Etelä-Suomen maataloudelta niin sanotun kansallisen 141-tuen, ongelma on ratkaistavissa äärimmäisen helposti. Tähän ratkaisumalliin tosin kukaan ei suostu, vaikka se onkin yksinkertainen.
Kansallinen 141-tuki maksetaan suomalaisista verorahoista, yhteisestä potista. Jos se katoaa, verotuskin kevenee. Jos suomalaiset todella haluaisivat, että maataloutta jatketaan eteläisessä Suomessa tai Suomessa ylipäätään, he voivat kukin rahoittaa sitä itse ostamalla suomalaista elintarviketta. Samaa suomalaista rahaa se on kuin maataloustukikin.
Tietysti suomalainen elintarvike on kalliimpaa kuin tehokkaammilla maatalousalueilla tuotettu elintarvike. Eikä suomalainen elintarvike ole edes kotimaista; kotimainen raaka-aine vaatii syntyäkseen tuontiraaka-ainetta lannoitteista alkaen.
Kotimaista elintarviketuotantoa voi siis tukea suoraan joko kukkarollaan tai verojen kautta. Vähän sama juttu kuin sairaanhoitajien palkoissa. Tehyläiset saivat toki yleisön sympatiat, mutta kukaan ei haluaisi kunnallisverotuksensa nousevan, vaikka kyse on saman asian kahdesta puolesta.
Keskimääräinen suomalainen syö vuodessa alle kilon lampaanlihaa. Allekirjoittanut, vähäruokainen ihminen syö vähintään kilon lammasta kuukaudessa. Yleensä lammas on peräisin Uudesta-Seelannista. Pyydän anteeksi tosiasiaa paitsi sen järjettömyyden takia, myös henkilökohtaisesti lampaita kasvattavilta ystäviltäni.
Kaikki haluaisivat hyvää, puhdasta, geenimanipuloimatonta, kotimaista elintarviketta paljon – ja mahdollisimman halvalla. Se yhtälö ei toimi. Jokainen voi myös halutessaan tukea kotimaista elintarviketuotantoa maksamalla ruoastaan enemmän kuin nyt. Ei taida sekään yhtälö toimia.
www.uusisuomi.fi
Vastaukset 1
Vanhimmat
Osa suomalaisesta lihasta on Itä-Euroopasta tuotua ja puolalaista lihaa, sitä, mitä ei Venäjäkään osta.