vl-pariskunnasta, jolla on 14 lasta, 105 lastenlasta ja 16 lastenlastenlasta.
Mopin palstalla (Artikkelit ja julkilausumat) on siihen linkki, mutta sen lukeminen vaatii digilehden maksamisen.
Mopin mielestä se oli myönteinen juttu, mutta itselleni tuli siitä paha olo. Materialismia ja ahdistavaa yhteisöllisyyttä, sitä samaa mitä pakenin nuorena vaikka kävelylenkille, jos en muualle päässyt.
Lukiko joku tuon jutun, ja mitä mieltä olette siitä?
Mopin palstalla (Artikkelit ja julkilausumat) on siihen linkki, mutta sen lukeminen vaatii digilehden maksamisen.
Mopin mielestä se oli myönteinen juttu, mutta itselleni tuli siitä paha olo. Materialismia ja ahdistavaa yhteisöllisyyttä, sitä samaa mitä pakenin nuorena vaikka kävelylenkille, jos en muualle päässyt.
Lukiko joku tuon jutun, ja mitä mieltä olette siitä?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Minusta juttu oli suhteellisen myönteiseen sävyyn kirjoitettu. En ymmärrä miten tuossa jutussa kuvattu yhteisöllisyys (perhe ja uskonyhteisö) voisi olla ahdistavaa, mutta ihmisethän ovat tunnetusti erilaisia. Itseänikin vähän häiritsi se materialismin korostuminen, mutta lehtijutuissahan tuppaa aina joku tai jotkut asiat ylikorostumaan. Haastattelija voi kysymyksillään ohjata keskustelua tiettyyn suuntaan ja panna julkaistavaan juttuun/jättää pois mitä tahtoo. Mutta kaikenkaikkiaan minusta tuo oli ihan mukava juttu.
minullekin tuli ahdistava olo kun luin jutun.
Kermaa, joka ei näytä todelliselta.
Kenellä tavallisella vl-perheellä on vara pukeutua marimekkoon. Jos tuo olisi ollut marimekon mainos niin olisin ymmärtänyt kuvan.
Ei näytä todelliselta? Minusta se oli aidon oloinen kuvaus, saatoin jopa löytää paljon yhtäläisyyksiä omaan lähipiiriini.
"Kenellä tavallisella vl-perheellä on vara pukeutua marimekkoon."
Kylläpä taas oleellisiin asioihin kiinnitetään huomiota...
Meillä päin asuu paljon vl:ia ja he ovat tosi rikkaita, ajavat uusilla kalliilla autoilla, joita on vähintään kaksi pihassa plus pikku autoja ajokortin saaneille teineille ja työautoiksi. He asuvat omakotitaloissa. Lisäksi pukeudutaan vaan merkkivaatteisiin ja näyttää kaikille 10-14 lapsella olevan kalliita leluja ja vaatteita. Naapurin lapsia pilkataan merkittömistä vaatteista ja isän ruosteisesta tojotasta. Materiaaliuskonto se ennen kaikkea on koko vl. Jos joku sattuu olemaan köyhä, sellaista ei huomata. Pääsisikö sellainen lehtikuviin?
kääntyä vl:ksi.
Jos se on kateuden paikka.
Olet selkeästi kateellinen vl:ille.
Mitä siitä, vaikka monet vl-perheet ovatkin hyvin rikkaita ja ajallista omaisuutta on siunaantunut runsaasti. Meille myös on runsainmäärin Jumala siunannut rahallista omaisuutta.
Asumme kaksi ja puolikerroksisessa upeassa rinnetalossa. Talostamme löytyy olohuoneen lisäksi myös muita oleskelutiloja, uima-altaineen ja biljardipöytineen.
Olohuone on iso ja tilava. Siellä on flyygeli ja iso tunnelmallinen takka.
Talostamme löytyy myös kirjasto, johon kelpaa mennä lukemaan kirjoja.
Pihassamme on iso talli, johon mahtuu kaksi autoa kerralla. Sen lisäksi löytyy myös autokatos kahdelle autolle. Vanhemmilla on molemmilla autot. Isä ajaa uudella mersulla, äitillä on käytössä Chrysler Shebring. Pihastamme löytyy myös Toyota Celica, joka on vanhimman kotona asuvan pojan auto, sekä muutama uusi audi.
Mutta mitäs siitä. Nämä rahat on rehellisellä työllä ansaittuja. Isä on rahat ansainnut ja äitikin on nykyään töissä, koska nuorimmille lapsille on ollut varaa järjestää kunnollinen päivähoito. Talossamme on myös itseajava Husqwarnan ruohonleikkuri ja sisällä robotti-imuri pitää huolen siisteydestä. Myös Hyla-puhdistusjärjestelmä löytyy talostamme.
No niin. Tässä ei kuitenkaan pidä yleistää, että kaikki vanhoillislestadiolaiset olisivat rikkaita. Oi voi, kuule tiedän paljon vanhoillislestadiolaisia, joilla on hyvin tiukkaa. Kokoajan saa tarkkaan laskea rahojaan ja vaatteetkin joudutaan joko ostamaan kirpparilta, tai sitten saadaan lahjoituksia pelastusarmeijalta. Näitäkin perheitä vl:istä löytyy paljon.
Eli yhteenvetona, Kaikki Vl:t eivät ole rikkaita. On myös köyhiä Vl:perheitä. Tärkeintä on kuitenkin, että on onnellinen elämäänsä. Monet köyhät saattavat olla jopa tyytyväisempiä elämään, kuin rikkaat!
Että ajallinen omaisuus ei viimekädessä oo se tärkein juttu, vaan se, että on elävä usko sydämellä!
Jatkuva kakkavaipan haju ja meteli väsymys ja vl-elämä kaikkine ahdasmielisyyksineen ei todellakaan käy kateeksi. Eihän tuossa äskeisessä kateudesta puhuttu mitään ja siinä kerrottiin vaan kokemuksista. Minua hävettäisi olla vl, koska en ilkeäisi tuomita kaikkia muita helvettiin ja erottaa omia jäseniä uskonyhteisöstä milloin minkäkin höpösynnin perusteella.
Puhuin vain meidän alueen vl:ista. Tällä alueella asuu rikkaita muitakin, ihan uskonnosta riippumatta. Alueella asuu paljon vl:ia ja he ovat rikkaita. En puhunut kaikista maailman vl:ista vaan meidän alueen. Vl:ille vl on mammonauskonto. Ovat itse tuoneet asian esiin ja sanoneet siitä. Vai väitätkö, että he valehtelevat? Mitään maallista mammonaa ei meiltä puutu, vaikkemme vl:ia olekaan. Minun tapoihin ei vain kuulu vouhottaa rahoilla ja omaisuudella eikä kiusata köyhää naapuria, joka asuu seuraavassa korttelissa. Vl piilottaa omaa häpeää nimittelemällä toisia ihmisiä kateellisiksi. Olen huomannut sen ennenkin.
Puhut oikeastaan ihan asiaa. Ei kenenkään pitäisi vouhottaa omaisuudellaan saati sitten kiusata köyhiä naapureitaan.
Mutta sitä en noin vain sulata, kun sanot, että "Vl:ille vl on mammonauskonto". Suuri(n) osa vl:istä on uskoakseni ihan tavallisia ihmisiä, jotka toki arvostavat Jumalan antamaa ajallista siunausta, mutta osaavat kuitenkin asettaa sen oikeaan asemaansa. Se on vain maallista, mitään ei täältä lähde mukaamme.
Elikä ainakin niille vl:ille se on mammonauskonto jotka ovat asiasta sanoneet. Se kuulostaa jo amerikkalaiselta menestysteologialta. Pahinta mitä kuulin, oli kun sanoivat eräästä köyhemmästä perheestä, että köyhyys johtui siitä, että he olivat suruttomia.
Joo, kiitos tarkennuksesta. Uskon ja toivon, ettei tuo kuitenkaan ole kovin yleinen ajattelutapa vl:ien keskuudessa. Valitettavasti materialismi tarttuu aika helposti...
Mielestäni juttu oli oikein myönteinen ja mukavaan tyyliin kirjoitettu. Mitä nyt muutama klisee televisiosta ja säännöistä. Kuva oli oikein kaunis ja jutussa herttaisia lausahduksia mummon ja papan suusta.
Mitä materialistisuuteen tulee, niin en suuremmin sitä lukenut jutussa hehkutettavan. Viittauksia oli, mutta ehkä näin joulun ja lahjojen hankinnan aikaan se olikin yksi tarkoitettu aihe juttuun. Menkäähän kritisoijat itsekin Huutonettiin. Sieltä huokeaan hintaan saa sitä Marimekkoa. Tuttu paikka jutusta päätellen Huutonetti myös jutun perheen Sanna-äitille. Se on kuulkaa sitä valintaa, johon rahansa suuntaa, raitapaitoihin vai ulkomaan reissuihin ja viihteeseen.
"Se on kuulkaa sitä valintaa, johon rahansa suuntaa, raitapaitoihin vai ulkomaan reissuihin ja viihteeseen."
Tuo oli hyvin sanottu :)
Ei kaikilla ole rahaa suunnata sitä minnekään, ei edes sinne huutonettiin. Tunnen köyhiä perheitä ja autan heitä. Eivät he rahojaan työnnä viihteeseen tai kaljaan tai tupakkaan. Heidän vähät rahansa hädin tuskin riittää jokapäiväiseen leipään. Tällaisille perheille viedään lahjaksi ensisijaisesti ruokakassia ja lastenvaatteita, ei viihdetietokonepelejä tai ipodeja.
niin katsotaan onko mieluinen ja mikähän siinä korostuisi enempi
niihin pahimpiin saastuttajiin, koska pohjoisten seutujen asukas rasittaa luontoa huomattavasti enemmän kuin eteläisempien maitten ihminen. Hyödykkeiden tuottaminen ja hankkiminen tulee täällä luonnon kannalta paljon kalliimmaksi. Täällä pitäisi siis olla vain vähän ihmisiä ja elämän vaatimatonta.
Vl:illä on suuret perheet ja paljon turhaa mammonaa, mikä kaikki saastuttaa julmetusti.
Jumala on rankaisemassa ihmiskuntaa ahneudesta. Ei tiedetä vielä, kuinka suuria onnettomuuksia ilmastonmuutos tuo tullessaan, ja kuinka paljon sitä pystytään ehkäisemään.
mut kateus pitää ansaita.
herättää se, minkä on saanut ansaitsematta.
mammonaa palvotaan VL:ssa tänä päivänä. Aivan uskomatonta, mutta se on tärkeämpi kuin mitkään jumalat ja jeesukset. Ja ulospäin pitää näyttää että on millä mällätä...Just, onneksi pääsin eroon moisesta. Mutta totuuden nimissä täytyy sanoa, että minä odotan sitä päivää, jolloin VL muuttuu siksi kristillisyydeksi, mitä tunsin lapsena. Sitä levollisuutta, hyvää uskoa minä kaipaan, en tätä nykyistä, mikä on menettänyt otteensa juuri em. mammonalle ja muille epäjumalille. Uskon, että Jumalan aika vielä tulee.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Salainen osakassopimus jakaa vallan Terveysrahastossa/1135232639353
Oli oikein mukava lukea tuo juttu suuren perheen arjesta ja elämästä: oikein tuli kaipuu omaan lapsuuteen, siihen onnelliseen, joskin taloudellisessa mielessä vaatimattomaan aikaan. Materialismia tai ahdistavaa yhteisöllisyyttä ei ollut, kylläkin turvallista yhdessäoloa perheen ja uskonystävien kanssa.
Oli siellä tosiaan juttu. Vastaavia perheitä on muitakin. Joissakin niissä lapsia on kahdelta eri äidiltä, koska ensimmäinen on kuollut synnytykseen. Saatan tietää yhden, mutta en kerro.
Julkisuuteen kelpaavat vain kauniit tarinat. Näin joulun aikaan ei pidä ikävistä puolista puhua. Minun äiti ei kuollut synnytykseen. Mutta sitä jouduin pelkäämään joka kerta. Olin vanhin. Näin läheltä miten äiti väsyi. Hän oli aina raskaana j tosi sairas. Välillähän oli syvästi masentuntut aina synnytyksen jälkeen. Silloin aina näin hänen katseessan itsemurha-aikeita. Pelkäsin ja sydäntä kylmäsi milloin se tapahtuu. Minulla ei käytännössä ollut äitiä. Hänellä ei ollut koskaan aikaa minulle, vanhimmalle lapselleen. Jos hän kutsui minua nimeltä, tiesin että kyse oli jonkin velvollisuuteni, taloustyön, pyykin, tiskin, ruoanlaiton, navettahomman tms. hoitamisesta. Äitillä oli aina vauva hoidettavana, ja toisen vaipat vaihdettava. Minä hoidin muut lapset. Niin paljon kuin koululta ja navetalta kerkesin. Isä oli aina muualla töissä. Sellainen oli koko lapsus ja nuoruus.
Koko aikuisikäni olen käynyt terapiassa. Olen kaivannut itselleni äitiä. Terapiassa olen näistä asioista saanut puhua. Se auttaa vähän. Mutta terapeutti sanoi ettei niin suurta puutetta, kuin minulla on, voida korjata enää mitenkään. Voidaan antaa apua niin että kestän nämä haavat.
Oli ihan tältä vuosituhannelta tv:ssä dokumentti suurperheestä jossa äiti ihan pokkana kertoi laatineensa työvuorolistat lapsille, kuka tiskaa, kuka pesee pyykit, kuka imuroi ym. Ei tuo miltään kodilta ja perheeltä näyttänyt vaan joltain suurtalouskeittiöltä tai piikomiselta, aina hoidettavana tusina sisaruksia, vaipan vaihtoa, pyykkiä...
Voimia sinulle esikoistytär ja jatka terapiaa, jos koet, että siitä on sinulle apua. Minä sain olla pienemmästä perheestä, jossa oli tilaa äidin sylissä ja sain huomiota, joten uskon, että olet jäänyt niin isosta asiasta paitsi, kuten itse kirjoitit, eikä sitä millään terapialla korjata kokonaan koskaan. Hyvää joulua.