Hei, kyselisin onko teillä kellään kouluikäisiä lapsia jotka sairastavat tai oireilevat että voisi olla kyseessä paniikkihäiriö tai ahdistuneisuushäiriö. Itselläni on 9 vuotias poika joka on ruennut oireilemaan jonkin verran.Olemme menossa psykologin luo juttusille ja sitä kautta lääkäriin jos on tarvetta. Olisin vain halunnut tietää että voiko tämän ikäinen lapsi saada lääkityksen ja jos voi niin jo valmiiksi mietityttää että jääkö siihen koko iäksi sitten riippuvaiseksi. Kertokaa minulle jos teillä sattuu olemaan vastaavaa tilannetta että miten teillä on toimittu ja selvitty, minkälaisia oireita lapsellanne on ollut? Olen vaan niin huolestunut tästä asiasta.
lapsen paniikkihäiriö
äityl
18
14571
Vastaukset
- mamimamimami
hei, miten lapsesi on oireillut? itelläni ei ole kokemusta lapsen paniikista, mutta itselläni on paniikkihäiriö =( mutta luokallani oli ala-asteella paniikkihäiriöstä kärsivä lapsi, joka itki aina kouluun tultua, oli aivan hysteerinen, eikä pystynyt käymään kunnolla koulua =( oli todella kamalaa. hän taisi olla noin. 10 vuotias. mutta lääkityksestä en tiedä. itse sain tänään paniikkikohtauksen, oli ihan hirvittävää =(
- on mahdollisuus
että jo lapsi voi saada sen. Oireet on sekavuus, ns ylikierrokset, väsyneisyys etc.. kannattaa kaydä ensin lääkärillä ne varmaan voi kirjoittaa lähetteen eteenpäin oikeaan paikkaan.
- sffffffff
itse sain ekat kohtaukset 6vuotiaana ja kärsin edelleen.eli jos ajattelet voiko se olla sitä ,niin voi olla ja voi olla muutakin.lääkärit ei ainakaan ole oikein osanneet auttaa.kai niitäkin erilaisia.
- sandyliiini
sffffffff kirjoitti:
itse sain ekat kohtaukset 6vuotiaana ja kärsin edelleen.eli jos ajattelet voiko se olla sitä ,niin voi olla ja voi olla muutakin.lääkärit ei ainakaan ole oikein osanneet auttaa.kai niitäkin erilaisia.
ite oon 11-v tyttö, ja kärsin paniikkihäiriöstä. käyn psykologilla puhumas ja ne on sanonu et riippuu vähän oireista voiko alottaa lääkitystä. ja sit mite kaua sitä on ollu. mun kohalla lääkitys ei ois tarpeen, joten pelkkä puhuminen riittää. sain paniikkihäiriön 8-vuotiaana äidin kuoleman jälkeen.. :(
- jaah..
sffffffff kirjoitti:
itse sain ekat kohtaukset 6vuotiaana ja kärsin edelleen.eli jos ajattelet voiko se olla sitä ,niin voi olla ja voi olla muutakin.lääkärit ei ainakaan ole oikein osanneet auttaa.kai niitäkin erilaisia.
Minkälaia oreita sinulla on ? Meillä tyttö hyperventiloi lähes jatkuvasti. Kaikenlaisia pelkoja. Miettiii mitä sairauksia hänellä voisi olla. Murehtii liikaa kaikkia asioita.
- huolestunut äiti
Heippa. Sama tilane meillä. Meillä 9 v. tytärtä ahdistaa ja hän hyperventiloi jatkuvasti. On arka ja miettii mitä sairausia mahdollisesti voisi olla . Olen kanssa miettinyt lääkityksen mahdollisuutta. Tilanne ei tunnu laukeavan millään.
- lapsen isä
Meidän tytöllä samoja oireita ja on tosi raskasta. Tänään kävi koluterveydenhoitajan luona äitinsä kanssa kyllä ahdistaa näin isän silmillä katsottuna. Tytär 10- vuotias ja elämä edessä... välillä ajattelen miten tästä jatketaan. Minä kyllä uskon, että lapselleni jokin apu löytyy ja perheemme selviää tästä haastavasta tilanteesta.
- Karin_aivopesula
Ahdistuneisuus ja paniikkihäiriö voivat esiintyä lapsillakin jos heidän ravitsemustottumuksensa ovat pahasti pielessä. Jos ravinto tuottaa runsaasti virtsahappoja, eivät kehon emäspuskurit ehkä riitä neutraloimaan niitä, ja ne aiheuttavat oireilua. Jos lapsi käyttää lisäksi kofeiinipitoisia tuotteita, ohjaavat munuaiset virtsahapot takaisin kehoon sen sijaan, että poistaisivat ne virtsaan. Koferiinin munuaisvaikutus aiheuttaa pysyvän vaurion jos tilanne jatkuu pitkään. Itse en voi syödä enää mitään muuta kuin hedelmiä ja kasviksia.
Täällä on ohjeet oireiden poistamiseksi muutamassa päivässä.
http://qmies.blogit.fi/mielenterveyden-tehohoito/- sdsfsdfsdf
joo näitä salaliittoteorioita perkele
Jos lapsi ei saa unta yöllä ja aamulla on monesti lämpöä, on yksi oire. Lapsi nähkääs valvoessaan yöllä ahdistuksissaan saa lämmön nousemaan. Syy kouluun menemisen pelko. Jos koulussa syödään ruokasalissa ja joutuu jonottamaan, niin ne ovat ainakin pelottavia tilanteita. Lapsi hermostuu vähän väliä ainakin vanhemmilleen. Ei halua kauppaan sovittamaan vaatteita.
Nyky maailmassa oppilashuollossa on palveluita, mitä kannattaa käyttää.
Terveyskeskus/nuorisopsykiatrian politlinikka on tie, jossa saa yhteyden ammattilaisiin. Jos näin on mahdollista menetellä, niin silloin saa vakiasiakkuuden, mikä helpottaa tulevaisuuden valintoja.
Moni ei suostu ottamaan lääkkeitä, koska sanovat, etteivät halua olla ilottomia.- 23neiti..
Itselläni puhkesi paniikkihäiriö elämäntilanteen ja ammatinvalinnan myötä. Olen SH ja psykiatrialla töissä ja yhtäkkiä se pääsi iskemään. En luovuta vaikka saankin työstäni "pelkoja", aion ne voittaa.
Tuohon lapseen sanoisin, että itselläni on ollut lapsena samanlaista vaivaa. Aina jokin paikka kipeänä ja sairaus pelkona. Näin jälkeen sanoisin omalla kohdallani olleen vikana läheisyyden ja keskustelun puutteen. Ota lapsen vaivat tosisaan, puhu ja kuuntele!! Voimia teille kaikille, ei voi olla vaikeampaa paikkaa kuin oman lapsen sairaus!! Toki tämän kanssa oppii elämään ja on mahdollisuus parantua!! Kevättä teille kaikille.. - pannari
23neiti.. kirjoitti:
Itselläni puhkesi paniikkihäiriö elämäntilanteen ja ammatinvalinnan myötä. Olen SH ja psykiatrialla töissä ja yhtäkkiä se pääsi iskemään. En luovuta vaikka saankin työstäni "pelkoja", aion ne voittaa.
Tuohon lapseen sanoisin, että itselläni on ollut lapsena samanlaista vaivaa. Aina jokin paikka kipeänä ja sairaus pelkona. Näin jälkeen sanoisin omalla kohdallani olleen vikana läheisyyden ja keskustelun puutteen. Ota lapsen vaivat tosisaan, puhu ja kuuntele!! Voimia teille kaikille, ei voi olla vaikeampaa paikkaa kuin oman lapsen sairaus!! Toki tämän kanssa oppii elämään ja on mahdollisuus parantua!! Kevättä teille kaikille..Hei 12 vuotias lapseni on lääkityksellä paniikki/koulupelko.. Nyt 3 viikkoa syönyt ja olo on hieman helpottunut, mutta vaikeaa on silti. Käy myös psykologilla säännöllisesti juttelemassa. ja Olemme myös prykiatrilla käyneet joka määräsin tämän lääkityksen.. vaikea on viedä kouluun jos lapsi on erittäin ahdistunut ja paniikissa.. itse hän ei kykene lähtemään aamuisin..
pannari kirjoitti:
Hei 12 vuotias lapseni on lääkityksellä paniikki/koulupelko.. Nyt 3 viikkoa syönyt ja olo on hieman helpottunut, mutta vaikeaa on silti. Käy myös psykologilla säännöllisesti juttelemassa. ja Olemme myös prykiatrilla käyneet joka määräsin tämän lääkityksen.. vaikea on viedä kouluun jos lapsi on erittäin ahdistunut ja paniikissa.. itse hän ei kykene lähtemään aamuisin..
Onko lapsesi erityisluokalla. Jos on, niin se pikkasen auttaa, koska pien ryhmässä on muitakin joilla on pelkoja. Tärkeää kouluun lähtemisen kannalta on hyvä yö uni. Jos esimerkiksi lapsi haluaa nukkua valot päällä, niin kysymyksessä on jonkinlainen pelko. Silloin kannattaa miettiä, esimerkiksi jotain nukahtamis lääkettä, tai antaa hänen nukkua samassa huoneessa teidän kanssa.
- Oppimimisv/ahdistus
pannari kirjoitti:
Hei 12 vuotias lapseni on lääkityksellä paniikki/koulupelko.. Nyt 3 viikkoa syönyt ja olo on hieman helpottunut, mutta vaikeaa on silti. Käy myös psykologilla säännöllisesti juttelemassa. ja Olemme myös prykiatrilla käyneet joka määräsin tämän lääkityksen.. vaikea on viedä kouluun jos lapsi on erittäin ahdistunut ja paniikissa.. itse hän ei kykene lähtemään aamuisin..
Meillä on nyt 12 vuotias poika, joka alkoi saada paniikkikohtauksia kaksi vuotta sitten kouluunlähtiessä.Haimme apua ensin perheneuvolasta, jossa tehtiin psykologiset tutkimukset.masennus ja ahdistus diagnoosi.Perheterapiaa,vanhempainohjausta,tilanne vaikeutui ja poika siirtyi sairaalakouluuun.Vasta sairaalakoulussa huomasivat,että oppimisessa on ongelmaa, jonka jälkeen neurologiset tutkimukset.Diagnoosi laaja-alainen hahmotushäiriö,toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden vaikeutta.Ahdistuneisuus ja kouluunlähtövaikeudet siis johtuivat oppimisvaikeuksista.
Psyk.poliklinikan lääkäri totesi,että on eletty harhassa diagnoosin suhteen. Toinen lääkitys menossa ahdistukseen, muta ei tunnut auttavan.Tammikuussa aloitettiin kongnitiivinen terapia ja neuropsyk kuntoutus mutta tilanne on edelleen hankala, vuosi sairaalakoulua ja edelleen kouluunlähtö ja opiskelu eivät suju.Alkaa usko loppumaan, toivoa on vielä, mutta oma jaksaminen alkaa olla vähissä. - eemeli76
Oppimimisv/ahdistus kirjoitti:
Meillä on nyt 12 vuotias poika, joka alkoi saada paniikkikohtauksia kaksi vuotta sitten kouluunlähtiessä.Haimme apua ensin perheneuvolasta, jossa tehtiin psykologiset tutkimukset.masennus ja ahdistus diagnoosi.Perheterapiaa,vanhempainohjausta,tilanne vaikeutui ja poika siirtyi sairaalakouluuun.Vasta sairaalakoulussa huomasivat,että oppimisessa on ongelmaa, jonka jälkeen neurologiset tutkimukset.Diagnoosi laaja-alainen hahmotushäiriö,toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden vaikeutta.Ahdistuneisuus ja kouluunlähtövaikeudet siis johtuivat oppimisvaikeuksista.
Psyk.poliklinikan lääkäri totesi,että on eletty harhassa diagnoosin suhteen. Toinen lääkitys menossa ahdistukseen, muta ei tunnut auttavan.Tammikuussa aloitettiin kongnitiivinen terapia ja neuropsyk kuntoutus mutta tilanne on edelleen hankala, vuosi sairaalakoulua ja edelleen kouluunlähtö ja opiskelu eivät suju.Alkaa usko loppumaan, toivoa on vielä, mutta oma jaksaminen alkaa olla vähissä.Meidän lapsi on 11v, takana kohta lähes kolme vuotta vaikeuksia kouluun menemisen kanssa. Ollaan ravattu kuraattorilla, terkkarilla, perheneuvolassa, lastenpsykiatrian polilla ja yksityisellä lastenpsykiatrilla. Viimein lapsemme pääsi lastenpsykiatriselle osastolle kuuden viikon tutkimusjaksolle ja tuolta sitten saatiin diagnoosi: paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Lääkitys aloitettiin jo osastolla ja nyt kouluun lähtö sujuu taas normaalisti ja lapsikin on muuttunut niin monin tavoin positiivisesti, että en vielä vähän aikaa sitten uskonut sen olevan enää koskaan mahdollista. Täytyy sanoa, että vaikka tuo osastojakso niin kamalalta kuulostaa ja tuntuukin, niin se kyllä kannattaa käyttää mikäli siihen on mahdollisuuksia. Osastolla henkilökunta on todella ammattitaitoista ja ongelmaa selvittää monta eri oman alansa ammattilaista.
Toivon kaikille yhtä valoisaa tulevaisuutta ja mukavaa kesän odotusta, kaikki kyllä selviää vakkei aina siltä tunnukaan. - Balooo
Vieläkö näin monen vuoden jälkeen joku teistä jo tähän kommentoineista löytyisi? En löytänyt uudempaakaan keskustelua ja todella tarvitsisin nyt kokemuksianne tueksi tilanteeseemme mikä on nyt 10 vuotiaan kanssa ihan vastaava kun teilläkin on ollut. Toivottavasti teillä jo asiat paremmin, mutta löytyisikö vertaistukea?
- neuvonvaan
joo aivan naurettavaa, 9 vuotias. käytä nyt päätäs äläkä syötä lapselle niitä puduttavia myrkkyjä, ovat pahempia kun alkoholi. Miettikää ennemkin syitä
- Noomiska
Itellä puhkesi noin 8-vuotiaana, ilman mitään kummallista elämänmuutosta. Sain kauhukohtauksia esim. koulussa...niihin liittyi huimaus, huono olo, kova pelko ettei oireet tarkoita vatsataudin tulemista...joskus kylmähiki, pakenemisen tarve ja epävarmuuus. Näistä sitten seurasi häpeää ja silmätikkuna olemista, josko uskonnollisesta kodistakin johtuen mutta muutenkin. Äiti ollut aika omistava ja ollut häneen sairas kiintymyssuhde puolin ja toisin pienestä pitäen. Usko on aivan eri asia kuin uskonnolisuus ja sen aistin kun sain kohtauksia myös jossain tilaisuuksissa tai seuroissa. Muistan kun joskuskin ennen kotiseuroja kävelin ahdistuksissa lastenhuoneen mattoa edes takaisin ja rukoilin ettei se kauhea olo tulisi taas siellä ja että kaikki pysyisi terveenä. (Tarkoitin lähinnä että ihmisten vatsat pysyisi terveenä, heh). Minulla oli muutenkin paljon pakko-oireita/neurooseja...jotka veivät aikaa ja energiaa. Muuten olin mielestäni perusterve ja kehityin normaalilla tavalla. Ala-asteen 2.lk keväällä en kyllä paljon pystynyt koulu käymään, kun lähdin karkuun aina kun kohtaus iski. 3. alkaen kävin kyllä koulua, mutta en oikein pystynyt syömään koulussa.
Meillä asui myös samanikäinen ja samaa sukupuolta oleva sijaiskotilapsi, joka hämmensi ehkä oloani että miten kuuluu suhtautua häneen ja vanhempiimme, kuitenkin hänellä myös oli omat vanhemmat kuvioissa jne. Otin vastaan hänen palautteita vanhempieni kasvatustaidoista...äiti ei osannut oikein kiintyä häneen edes terveellä tavalla.. Tällaista sekametelisoppaa oli elämäni ja täysi-ikäisyyden kynnyksellä aloin saamaan paniikkioireita uudella tavalla... Kohtaukset saattoivat tulla missä vain, kotonakin (asuin vielä vanhempieni luona)...Kauhea vatsataudin pelko, pakokauhu, ahdistus ja kuvotus monta tuntia ja tuntui kuin keho räjähtäisi. Kuitenkin kun löytyi itselle sopiva seurakuntayhteys ja aloin kasvaa luottamuksessa Jumalaan....tai oikestaan kun aloin kokemaan välillä Jumalan läsnäoloa häntä ylistäessä niin aloin saada apua oloon...Vuosiin mahtunut kyllä nyt monenlaisia vaiheita ja vieläkin on jälkimaininkeja jostain, mutta silti on parempi mieli jatkaa eteenpäin. Olen pystynyt olemaan jopa töissä päiväkodissa, vaikka yleisesti mielletään siellä olevan paljon sitä kammoksumaani tautia..joutunut joskus siivoamaan yrjöjäkin. Ja silti elossa ollaan ja eteenpäin mennään! Olen joutunut myös nokkakolariin, väkivallan uhriksi (yritettiin raiskata), lähimpien hylkäämäksi fobioiden yms. takia jne. Rohkaisuksi kaikille, että pelko on kuitenkin turha ja kaikella on tarkoitus elämässä...ja jokaisella korvaamaton ihmisarvo Luojansa edessä!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
20e Riskitön veto 20e talletuksella VB:lle
Pssst! Vinkki viis rotvallinreunalla eläjille. VB tarjoaa 20 euron riskittömän vedon ensitallettajille vedonlyöntiin.42437- 1161607
Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill361346Analyysiä: Kiuru-keissi oli ja meni - demarit hävisi tässäkin
Tapauksen tultua julki alkoi demarit ja muu vasemmisto selittään, että tämä oli poliittista väkivaltaa, siis ennen kuin1561181- 521095
- 1131082
- 571041
Suomessa on valittava 2 lucia neitoa...
Maahanmuuttajille oma lucia neito ja Suomalaisille oma SUOMALAINEN Lucia neito....sama juttu on tehtävä miss Suomi kisoi1051034Olet tärkeä
mutta tunnen jotain enemmän ja syvempää. Jos voisinkin kertoa sinulle... Olen lähinnä epätoivoinen ja surullinen.46909- 60882