Sain vanhan Kespes -kattilan asennettua ja eilen laitoin tulet pesään. Kaikki toimii suht hyvin. Siilo vielä tekemättä.
Saakohan tuon palamaan yhtä puhtaasti (edes lähes) kuin esim Arimax -alapaloa? Tällä hetkellä savua lykkää piipusta aika lailla, valkoista ja haisee noelle. Jotain parannusta pitäisi keksiä, ennenkuin naapurit hermostuu...
Kattila on kytketty öljykattilan rinnalle. Olisiko mitään konstia millä saisi puhaltimen pysähtymään kun puut loppuu? Lämpöhän ei silti lopu, koska sitä tulee tarvittaessa öljykattilasta => termostaatti ei riitä puhaltimen sammuttamiseen. Öljykattilan termostaatti on säädetty 55C:een ja Kespesin 65C:een.
Saakohan tuon palamaan yhtä puhtaasti (edes lähes) kuin esim Arimax -alapaloa? Tällä hetkellä savua lykkää piipusta aika lailla, valkoista ja haisee noelle. Jotain parannusta pitäisi keksiä, ennenkuin naapurit hermostuu...
Kattila on kytketty öljykattilan rinnalle. Olisiko mitään konstia millä saisi puhaltimen pysähtymään kun puut loppuu? Lämpöhän ei silti lopu, koska sitä tulee tarvittaessa öljykattilasta => termostaatti ei riitä puhaltimen sammuttamiseen. Öljykattilan termostaatti on säädetty 55C:een ja Kespesin 65C:een.
Vastaukset 47
Vanhimmat
tutun kespes 25 kattilaa olen välillä hoitanut ja kattilan toimintaa seurannut, niin kyllä se kohtalaisen puhtaasti palaa kun on säädöt kohdallaan. Kun puhallin on päällä ja palo on vakiintunut, niin ei piipusta pitäisi juuri savua tulla. Kun puhallin lähtee pyörimään/sammuu niin silloin näkyvää savua tulee jonkin aikaa piipusta.
Ainakin ilmaputken ensiö/toisioilmareikiä voi joutua muuttamaa jos ei pala kunnolla. Myös arinaa voi joutua laskemaan tai nostamaan ylemmäs.
Ja yksi tärkeä juttu, eli pidä kattilaveden lämpö mahdollisimman korkeana(80-90 c), niin palaa paremmin eikä kerää nokea kylmille pinnoille.
Kiitos hyvästä informaatiosta. Toivoa siis ei kannata vielä menettää. Kävin tänään säätämässä termostaatin 85 C:een (kiinni 85C:ssa ja aukeaa 90C:ssa). Mielestäni savutus tosiaan hieman väheni.
Voisitko vielä vähän valottaa tuota puhallusputken reikien muuttamista: Niiden suuntausta ei vissiin saa muutettua vai saako? Yritin kallistaa puhallinta (putki kallistuu mukana), mutta ei auttanut savutukseen. Yritin vetää vähän ulos kattilasta -ei auttanut sekään. Arinan muuttaminen ei oikein houkuttele, on niin siinä sen verran hommaa. Katsoin kyllä Saetkaen kuvat arinan kallistamisesta. Kai sitä pitää kokeilla siinä vaiheessa jos muu ei auta...
Toivottavasti ratkaisu löytyy ennen kuin naapurit hermostuvat...;-). Ihan näin paljon savua ei tarvis tulla, muuten järjestelmä ja kattila tuntuu tosi hyviltä. Huomenna on tarkoitus saada 80cm lisää pituutta siiloon. Sen jälkeen riittää varmaan täydelläkin teholla poltettavaa yön yli (varastopesä n.240litraa).
Tarkoitin puhallusputken reikien muuttamisella lähinnä ilmareikien suurentamista esim. poraamalla. Yleensä puukattiloissa saa savutusta vähennettyä lisäämällä toisioilmaa, eli kaasut saavat riittävän määrän happea palaakseen loppuun. Kespesissä tämä tarkoittaa toisioilmareikien suurentamista, eli ne reiät jotka puhaltaa jotakuinkin alaspäin, ensiöilmahan puhalletaan sitä puukasaa vasten...
Tämä kattila on vm 2001. Ilmaputki on pyöreä ja reikärivi oli mielestäni ainoastaan puita kohti. Huomenna pitää tarkistaa asia ja ehkä sitten porata reikiä putken alapuolelle.
Siilo on nyt käytössä ja totesin, että pitää eristää, muuten turvallisuusriski. pintalämpötila yli 100C.
Savukaasut sen sijaan eivät nouse kovin kuumiksi (en ole vielä kylläkään mitannut). EI siis kovin täydellistä palamista.
Kyllä siinä ilmaputkessa pitäisi reikiä olla kahdessa rivissä, jos ei ole niin poraushommiin joutuu ;-) Katso saetkaen sivuilta piirrosta ilmaputkesta, niin ehkä selviää paremmin minkälainen sen pitäisi olla..
Olihan niitä reikiä sittenkin 2 rivissä. alaspäin on 2kpl 12mm reikiä ja 6kpl 10mm reikiä. pitää vissiin yrittää ensin tukkia osa, jos ei auta niin sitten pitää tehdä lisää/ suurentaa...
Mietin vielä josko huono veto ei anna palaa täysillä. Piippu on kyllä 7m pitkä, mutta savuukaasuyhde tekee ylimääräisen kiekuran.
Joo ne samalla rivillä olevat ilmareiät onkin vissiin erikokoisia ainakin ns. tehtaanlaisissa putkissa. Eli puhaltimen päässä on nuo isommat reiät ja pienempi koko putken päässä.
Oletko mittaillut savukaasun lämpöjä? Jos lämpö on matala, niin kattila ei toimi silloin täydellä teholla ja palaminen voi olla huonoa.
Ja sitä puhallinta/ilmaputkeakin kannattaa käännellä eri suuntiin.
Mun mielestä näissä saisi olla kaksi ilmaputkea ja puhallinta, niin olisi polttoilma helpompi säätää. Ensiöilmaputki vois olla sielä puukasan takana ja toisioilma tämän nykyisen ilmaputken paikalla...
Savukaasujen mittausyritys tyrehtyi siihen, etten saanut mittaria irti Arimaxin putkesta (en viitsinyt alkaa väkisin runnomaan). Täytyy löytää jostain oma mittari Kespesille. Mistähän kannattaisi kysellä?
Niin on reijät puhaltimen päässä suuremmat. Ajattelin jo, että edellinen isäntä on ne suurentanut, mutta onkin siis tehtaan jäljiltä. Yrittelin tukkia osaa toisioilmareijistä villalla, savutus vaan yltyi (ainakin siltä tuntui), naapuri parat. Seuraavaksi yritin tukkia ensiöreikiä ja ehkä hiukan auttoi. Pitäsiköhän seuraavaksi tosiaan ottaa porakone käyttöön ja suurentaa toisioreikiä?? Niitä ei ainakaan liikaa tunnu olevan...
Putken pää muuten oli punahehkussa kun vedin sen pois pesästä heti polttojakson jälkeen. Kuumanahan se palaa, oisko sittenkin kaikki tehot käytössä?
Lvi-liikkeissä on ainakin myynnissä noita savukaasun lämpömittareita.
tuo savutus vaikuttaisi tosiaan siltä että toisioilmaa ei ole riittävästi, mutta mulla ei ole mitään tietoa, että kuinka paljon niitä reikiä pitäisi sitten suurentaa.
Kuten tuossa joku ehdotti että ota yhteyttä valmistajaan, niin sitä samaa suosittelen minäkin. Sieltä luulisi löytyvän ratkaisu ongelmaan.
Ja pitäiskö sanoa, että valitettavasti...
25v on kattila ollut. Hyvin vähän poltettu, koska ei ole ollut koskaan mikään "lämmittäjäystävällinen". Monta talvea on siis ollut lämmittämättä (vain öljykattilaa lämmitetty). En viitsi kattilaa enempää haukkua, kun on selvästikin edellinen sukupolvi tehnyt tyhmyyksiä asennettaessakin. On siinä kyllä rakenteellisia "ominaisuuksia", joita voisi vioiksikin kutsua. Kätevä ja kovahermoinen kaveri voi jatkaa sitä tuotekehitystä ja ehkä saada siitä kohtuullisesti toimivan lämmönlähteen.
Meillä kattila on kytketty ilman energiavaraajaa lämmitysjärjestelmään (aikoinaan markkinoitiin, että tämä kattila ei sitä tarvitse). Voin kertoa, että kyllä se energiavaraaja olisi paikallaan! Kattilan saa jotenkin säädettyä täydelle teholle, mutta kun termari sammuttaa puhalluksen ja kattila jää ylläpitokytemään, niin savukaasut on kaikkea muuta kuin puhtaat. Hiillos vaatisi happea, että kytisi puhtaammin, mutta jos lisää happea, niin kattila meinaa alkaa kiehumaan. Lopputuloksena on paksu karsta ja terva konvektio- ja tulipinnoilla. Tuo ylläpitokyteminen syö aika paljon kattilan kokonaishyötysuhdetta. Ei ole ihme jos puuta kuluu.
Tulipesä kannattaa vuorata mahdollisimman pitkälle konvektiokanavan alkuun asti tulitiilillä. Niin pitkälle, kuin liekki yltää palaessaan ei saisi olla paljasta kattilapintaa liekin nuoltavana. Meillä on puhallinputkessa ensiöilmareiät varastopesään päin ja toisioilmareiät tuhka-arinan suuntaan. Putkea pystyy kiertämään. Lisäksi toisioilmaa saa hieman lisättyä vielä nuohousluukusta. Varsinainen arinahan on tiiltä. Täydelle teholle saa säädettyä ihan kohtuulliseksi savukaasut. Savukaasulämpötila on n. 300 - 350 astetta.
Tuo puiden lisäys onkin sitten ihan mahdoton tehtävä. Meillä on huono veto piipussa ja vaikka kuinka kyttäisi pesän hiillokselle, niin vettä valuu silmistä ja enempi alkaa muistuttaa savulohta lisäysyrityksen jäkeen...
Meillä on kattilassa toinen säädettävä termostaatti, joka katkaisee varsinaiselta termostaatin virran kun lämpötilan alaraja on saavutettu. Puhallin ei enää puhalla kattilaa kylmäksi. Fiksumpi tapa olisi olla tunnistin savukavassa.
Aion kyllä rakentaa tuon kattilan uusiksi noudattelemaan aalla alkavan toisenmerkkisen kattilan rakennetta. Saattaa jopa muuttua luonnonvetoiseksi. Ja varaaja tulee varmasti.
Joudunko vielä tekemään saman päätelmän. Toiset on kuitenkin saanut toimimaan kunnolla, en vielä kyllä luovuta kun kattilan asennushommiinkin on mennyt jo aika reilusti tunteja.
Minun pannussa ei puhallinputkea voi kääntää, ellei sitten käännä koko puhallinta. Puhaltimen kestävyyden kannalta varmasti parasta olisi olla kääntämättä...
Omaa taloa lämmitän Arimax ap kattilalla ja varaaja on 2800 litraa. Savukaasut on tosi puhtaat. Lämmitystyötä enempi kun Kespesissä kun joutuuu usein sytytttelemään/ valvomaan palamista ja säätelemään peltejä. Toki hieman siistimpää, ei niin vahvaa savunhajua.
Kannattaa soittaa kattilanvalmistajalle ja kysyä ohjeita, neuvovat mielellään säätöasioissa...
Kiitos vinkistä. Jos R.A:n ohjeilla en saa toimimaan , niin sitten on soitettava tehtaalle. Vaan ovatkohan halukkaita neuvomaan vanhan kattilan ostajaa...
Tuo idea varaajattomasta kytkennästä on kuollut.
Kespeskin toimii täydellä teholla kohtuullisesti. Toisin sanoen vaatii varaajan kaverikseen. Lisäksi jos on vielä pitkä ja hyvävetoinen piippu, niin varastopesän täytöskin voi olla siedettävää hommaa. Joka tapauksessa on mahdollisuus saada pelittävä paketti, mikäli innostusta riittää näpertelyyn.
Jostain olin lukevinani, että jos johonkin paikkaan pienen reiän poraa, jotta lepoaikanakin saa pannu hieman palamisilmaa, niin ei tuota tervaongelma haittaisi, mikä on systeemin pahin akileenkantapää. Selvä asia on, että ainakin havupuulla(erikoisesti mänty), niin kattila pelaa hieman kuin tervamiilu, kun se käytännössä kytee, kun ei saa palamisilmaa.
Kespesissä on puhaltimen imupuolella itseaukeava ilmaläppä josta voi rajoitinruuveilla säätää erikseen kytyilman ja varsinaisen palamisilman.
Poraushommia ei tietääkseni tarvitse tehdä.
Mutta tästä kytyilmasta voi olla montaa mieltä.
Mun mielestä sitä ei liiemmin tarvita. pieni kyty kattilassa säilyy pitkän aikaa vaikka ei ulkopuolista ilmaa annettaisikaan.
Palorintaman korkeudella on myöskin ratkaiseva merkitys. Eli jos tiiliarina on liian alhaalla ja lyhyt, niin tavaraa on silloin liikaa kerralla kytemässä eikä ilmamäärä riitä polttamaan kunnolla...
Varmaan totta tuo arinan korkeus. Mietityttää vaan, että miten ihmeessä arinan saa ladottua uudelleen kun ei etuseinässä ole mittään luukkua. Joutuu tuhkaluukusta kurkottelemaan tai täyttöaukosta?
Tässä pannussa ilmeisesti aiemmin poltettu pääasiassa haketta (varastopesän nurkissa oli isot kuonakerrokset, joita sai tosissaan hakata irti, aluksi ajattelin, että kivihiiltä, mutta ilmeisesti kuitenkin hakejäämiä...), joten saattaa olla, että arinaa pitäisi saada korotettua.
näköjään puulla arina tulisikin olla matalammalla kuin hakkeella. http://groups.msn.com/poistuvatarvike/kespes15kwkattila.msnw?action=ShowPhoto&PhotoID=49
Puhdas palaminen edellyttää paloilmaa. Meillä ei voi kytemisvaiheessa edes syöttää ilmaa tulipesään, koska kattila lämmöt nousee tällä kulutuksella liian ylös.
Onneksi ei ole naapureita ihan vieressä. Tosin tuossa kytypolttossa ei ole hyötysuhteenkaan näkökulmasta mitään järkeä. Olin aikoinaan luennolla, jossa Matti Kares asian osuvasti ilmaisi: "vaikka puu häviää pesästä, niin ei se tarkoita sitä, että se palaa". Tai palaa mitä palaa ja loput menee taivaan tuuliin.
Kaikennäköisiä reikiä on tullut tehtyä, sekä säädettyä toisioilmaa sinne ja tänne. Olen sitä mieltä, että puukattilaa pitää polttaa nimellisteholla, jolloin hyötysuhde on paras ja energiaa ladataan varaajaan. Itselläni odottaa ensi kesää ja kytkemistä kaksi 3000l:n varaajaa.
Kattilan valmistaja antoi sellaisen ohjeen, että arinan ja ilmaputken väli pitäisi olla 80-100mm kun poltetaan klapeja. Itse valoin 2-osaiset arinalevyt tulenkestävästä valumassasta niitävarten tehdyillä muoteilla. Eli pari tulitiiltä alle ja arinalevyt näiden päälle. Kyllä sitä pikikakkua klapejakin poltettaessa sinne varastopesän takakulmiin syntyy. Itse poltan varastopesän noin viikonvälein tyhjäksi ja irroitan pikikakut nurkista. Jos tätä ei tee, klapin kiilautuvat ja jäävät kantamaan.
Minä tein rautalangasta sellaisen rajoittimen siihen ilmaläppään siten että puhaltimen käydessä läppä aukeaa täysin auki. Puhallin työntää täysillä happea liekkiin.
Puhaltimen pysähtyessä läppä menee melkein kiinni jottei kattila ala kiehumaan mutta kuitenkin jää sen verran auki (5 millin rako) että hieman saa ilmaa hiillos ja savukaasut häipyy hormista jottei aiheudu räjähdysvaaraa.
...kokonaan ilmaläpän, mutta sekään ei ainakaan pienentänyt savutusta.
Porasin myös 5kpl 10mm toisioilmareikiä entisten lisäksi (aluksi 5mm, sitten 7mm ja lopuksi 10mm). Savutus pieneni, muttei vieläkään loppunut (koko seutu ei enää ole savupilvessä). Kiinnostaisikin tietää, että kuinka savuttomaksi kattila on yleensäkin mahdollista saada? Saako toimimaan niin, ettei näy kun lämpöväreilyä piipun päässä kun tuli on pesässä?
Seuraava vaihe on siirtää kattilaa 70cm lähemmäs piippua vedon parantamiseksi. Piikkaustyön sain jo tehtyä, vielä pitäsi siirtää kattila. Jospa se ratkaisisi lopulta ongelman.
Mitä olen seurannut esim. Arimax 60:n savutusta, joka lataa varaajaa, niin tuskin kannattaa ihan savuttomaan palamiseen pyrkiä. Kyllä sieltä piipun päästä nyt hiemansaa tulla vaaleaharmaata sauhua. Tuossa lähistöllä on yksi varajaton Laka käytössä ja sieltäkin näyttää sauhua tulevan jossain määrin.
Sen verran voin sanoa että että meidän vuolukiviuuni savuttaa enemmän kuin kespes samanlaisilla puilla.
Onhan kespesillä ja arimaxilla omat hormit ettei mene samaan reikään savut?
Meillä menee savukaasuyhde suorana tiilihormiin. Sen verran hyvä veto että tulitikulla sytyttäminen ei onnistu kun veto sammuttaa sen kun tikkua työntää luukusta sisään. Jopa piipunhattu ei vaikuta vetoon.
Olen tyytyväinen kespesiin kun sen tavoille oppii;)
Kattilat ovat kokonaan eri rakennuksissa. Jos saisin Kespesin yhtä puhtaasti palamaan kuin vuolukiviuunin niin olisin tyytyväinen. Naapureita on aika lähellä, siksi en kehtaa savuttaa (kai se pieni ympäristörikos olisi muutenkin). Tänään yritän saada kattilaa siirretyksi. Savukaasuyhteelle jäisi pituutta n. 40cm.
Täytyy kyllä myöntää, että Arimax savutti myös alussa, kun hain siihen säätöjä. Nyt palaa niin puhtaasti, ettei tosiaan näy savua. Ainakaan näillä ilmoilla ei ulkoa päin erota onko pannussa tulet vai ei (sytytysvaihetta (n.10min) lukuunottamatta). Savukaasut pidän ohjeen mukaisesti 250 - 300 asteessa. Kun palaa täysillä niin vetoa saa pienentää 3 pykälää, ettei savukaasut karkaa liian kuumiksi (muuten 400 C helposti). Piippu on pitkä, 12m.
Minustakin muuten Kespes vaikuttaa kelpo kattilalta. Tosin tein puut saman kaavan mukaan kuin Arimaxiin. Pikku Kespesiin ovat liian järeitä, holvaa helposti.
Eihän se miulla ole puhallinputken ja arinan välissä kuin 10mm! Tässähän saattaa ollakin syy siihen, että kattila tuntuu palavan vajaalla teholla. Pitää vissiin sammuttaa ja latoa uudelleen arina josko auttaisi. Eihän siihen putken alle sitten mahdu tosiaan tiiltä lappeelleen.
Olisko edellinen omistaja poltellut jotain hienoa haketta tai pellettiä kattilassa, kun oli noin pieni rako siellä arinan ja ilmaputken välillä ;-)
Kannattaa kokeilla tuota välin suurentamista, sittenhän sen näkee kuinka onnistui..
Kiitos paljon kommenteista, jotka ovat auttaneet säätämään kattilaa. Laskin arinaa n.70mm. Nyt siis putken ja arinan väli on n. 80-90mm. Ensisytyttämällä savua tuli taas piipun täydeltä, toivottavasti huomenna päivänvalossa ja kuumalla pannulla ei enää niin paksut päästöt...
Yksi kysymys vielä vaivaa: Mihin asentoon tulipelti kuuluisi? Kun sain kattilan pihaan niin se oli tietenkin tuhkatilassa. Nyt kun arinaa on laskettu niin ei enää oikein mitenkään tunnu sopivan puhallusputken päälle, johon sitä aimmein sovittelin. Pelti on siis irtonainen, ei sellainen kuin tässä kuvassa http://groups.msn.com/poistuvatarvike/kespes15kwkattila.msnw?action=ShowPhoto&PhotoID=62
Klapeja poltettaessa ei tarvita tulipeltiä. Taitettua peltilevyä tarvitaan kun poltetaan haketta tai muuta hienompaa tavaraa. Itse porasin ilmaputkeen ensimmäisen talven jälkeen kolme reikää alaviistoon tuhkapesään päin. Tämä auttoi mielestäni jonkinverran savutukseen. Ainakin kattilan tulipinnat pysyvät pitempään puhtaana.
Arinan laskun jälkeen savutus on paljon paremmin kurissa. Tuskin enää häiritsee naapureita. Vielä mietityttää se, onkohan palaminen riittävän voimakasta. Liekki on kovin lyhyt, jos sitä on ensinkään. Hiillos tietenkin kyllä hehkuu voimakkaasti puhaltimen käydessä.
Kattila on helppo hoitaa. Jos antaa palaa tyhjäksi ennen puun lisäämistä pääsee melko vähällä savun nieleskelyllä. Tarkoitus on vielä tehdä imuri täyttöaukon (siilon etuseinässä) päälle. Se imisi savut ilmanvaihtohormiin luukkua aukoessa.
SUURI KIITOS kaikille hyvistä vinkeistä! Hienoa, että tällä palstalla on näin monta asiantuntijaa/ asiasta kiinnostunutta.
Puulämmitys on nykyaikaa, öljylämmitys historiaa!
on liekki lienee n. 30 - 40cm pitkä. Kuuma on pesässä. Laitoin kerran roskia joukkoon ja siellä oli lasinpalasia. Sulivat pohjalle möykyksi. Sulamispiste onkin vain 700 astetta. Pitäis keksiä mitä laittais, että sulais 900 asteessa (tietäisi liekin lämpötilan riittäväksi).
Itse kokeilen pakkasten tultua paineilma-ejektoria piipussa. Tein vanhasta paineilmapistoolista ejektoriputken, jonka sijoitan keskelle piipun sisäputkea n. 2m. korkeuteen.
Savukaasun lämmöstä näkee suurinpiirtein kuinka voimakasta palaminen on. En tiedä kespesin astemääriä, mutta yleensä puukattilassa "tavoitteena" on noin 200-300 c.
Kun porailit lisää niitä ilmareikiä, niin nyt arinamuutoksen jälkeen liekki voi saada liikaa toisioilmaa ja ensiöilmaa menee puukasaan liian vähän. Tietysti tuonkin pystyy varmaan kokeilemaan tukkimalla ilmareikiä...
Minkäkokoista taloa muuten lämmität tuolla kattilalla ja paljonko kuluttaa puuta päivässä?
...vieläkään meikäläisellä pelaa niinkuin pitää. Mikä ihme tässä mättää, ettei saa riittävän kovalla palamaan. Hihat palaa ennenkuin kattila toimii..:-(
Kuparin sulamispiste on muuten reilu 1 000 °C, tuohonhan melkeen pitäisi päästä hyvällä palamisella...
Messingillä jotain 900 °C.
...hankkimatta. Olisi tietty tärkeä tässä säätövaiheessa. Savukaasuyhteen lämpötila on ainakin alle 100 °C:a. Kun sille pirskottaa vettä, se ei kiehahda vaan haihtuu pikkuhiljaa.
2 vanhaa rakennusta lämmitettävänä (rakennettu 60 -luvulla, täystiili,eristettä seinissä vain 80mm) neliöitä on yhteensä 320, joista nyt vain puolet käytössä. Lisäksi 100 m2 kellarissa, näillä ilmoilla kellari pysyy n. 15 °C:ssa. Puuta menee näillä säädöilla tällä hetkellä n. 350 litraa vuorokaudessa(varastopesä n.240litraa). Puhallin käy puolet ajasta.
Kespesin tarkoitin lisälämmittäjäksi ja myöhemmin on tarkoitus saada stokeri systeemi Öljykattilan kylkeen öljypolttimen tilalle (saattaa kyllä mennä muutama vuosi ennenkuin saa aikaiseksi).
Tukin jo tekemäni reijät, ei tuntunut parantavan tilannetta. Kokeilin myös kuristaa ilmaläpällä, ei sekään tuntunut parantavan tilannetta. Aika kovaa tuntuu puhaltavan päin puita. Ehkä siksi ei pääse palamaan liekillä? Kokeilut jatkuu ja ehdotuksia kokeillaan käytännössä.
.. perusteella tuntuisi ainakin, että ei kattilasi ainakaan alitehoinen ole ;-)
Jos sait savutuksen kuriin, niin eikö palaminen pitäisi silloin olla kohtalaisen hyvää.
Kannattaa tietysti hommata tuo mittari ja katsoa savukaasun lämpötila, kun kattilassa tulet.
Minkäkokoista klapia muuten poltat tuossa?
Liian isot on puut. Tein samalla mitalla kuin Arimaxiin. Pituus n.50cm ja paksuus jopa 25cm. Paksuudesta on selvää haittaa. Meinaa väkisin holvata. Siilohan on vain n.50*30 cm. Seuraavaksi kun puita on tehtävä teen paljon pienempiä.
Tilaan aina rekkalastillisen puuta kerralla (viimeksi taisi olla n.45 kiinto m3)ja kirveen kanssa pilkkeiksi. Sekapuuta, pääasiassa kuusta (Järeää), leppää on myös aika paljon. Lahoa tulee kaupan päälle jonkun verran.
Eilen kauhistelin taas savutusta, mutta johtui ilmeisesti juuri tuosta holvaamisesta. En ole kovin tarkkaan ehtinyt seuraamaan savutusta kun on ollut niin pimeää, eikä valoisaan aikaan aina ole paikalla. Kattila on kyllä kokoajan tulilla, eikä öljyä ole mennyt, ainakaan paljoa.
Tuollaiseen pienitehoiseen kattilaan puutkin saa olla pieniä. Vähemmän holvaamisen lisäksi luultavasti saat myös palamisen säädettyä paremmin kohdalleen.
Isoissa pölkyissä on vähän palavaa pintaa, eikä ilma aina tunkeudu kovin hyvin hiillokseen.
Mulla on vähän samaa vaivaa tuossa yläpolttoisessa kattilassa. Isoilla puilla ei saa kaikkia tehoja irti,lisäksi palaminen on lähinnä kituuttamista, vaikka ilmaa antaisi reippaamminkin.
Millaisella hyötysuhteella toi kespes toimii?
Millaisella hyötysuhteella kespes toimii
puut pesästä jonnekin katoaa...
Veikkaisin, että tehokäynnillä (puhallin päällä) hyötysuhde on kohtalaisen hyvä. Savukaasut n. 300 asteiset. Mutta ylläpitotulen (tai kytemisen) aika on varmaan melko heikko hyötysuhde.
Olen itsekin nyt vahvasti sitä mieltä, että puut eivät oikein hyvin sovellu pikkukattilaan. Savutusta en saa pienennettyä ennen kuin saan puut pienemmiksi.
Kespesin hyötysuhdetta ei varmaan saa selvitettyä, vaihtelee varmasti paljon riippuen siitä mitä poltetaan ja millä säädöillä.
Lakan edustaja väitti, että heidän jatkuvapaloisella kattilalla pääsee parempaan kokonaishyötysuhteeseen kuin alapalolla varaajan kanssa. Olisko kokonaishyötysuhde silloin 70%:n paikkeilla? Ei kai Kespes sen kummempi ole...
Laskelmat on laskettu siihen malliin että kaikki varjaasta muualle kuin lämmitykseen häipyvä lämpö on hukkaenergiaa ja muutenkin kun on vähennetty kaikki mahdollinen on päästy lukemaan 39.9 todelliseksi hyötysuhteeksi varaajan kanssa, joka on kyllä täyttä tuubaa!! Kun taas vastaavasti ilmanvaraajaa toimivassa lakan kattilassa oli keskimääräinen hyötysuhde hieman yli 40% ja maksimit n.80%
itse pidän pilkekattilassa kyllä tärkeimpänä ominaisuutena helppokäyttöisyyttä. Mahdollisuus poltaa isoa puuta on tärkeä (liian moneen kattilaan menee vaan 35-40cm puut), samoin iso varastopesä. Kespes voittaa kyllä lämmitystyön helppoudessa Arimaxin. Kummastakin on nyt kokemusta.
Hyvä hyötysuhde=puhtaat kaasut, joka tietenkin on tärkeä asia, varsinkin taajamakäytössä. Muuten mielestäni hyötysuhde on lähinnä kuriositeetti. Muutama kuutio enemmän puuta ei vuositasolla kovin paljon merkkaa. Mielipiteitä on tietysti monia...
On eroa puiden kulutuksessa vuositasolla verratuna arimaxiin? mikä arimax sulla oli?
Niin ja noista hyötysuhdelaskelmista sen verran että kespes 15 KW toimii suuremmalla kuormituksella kuin lakan 22 KW kattila joten siinä on varmaankin parempi hyötysuhde sen puolesta.
...Vielä osaa sanoa mitään kun Kespes ollut käytössä vasta vajaan kuukauden. Lisäksi kattilat lämmittää eri rakennuksia. Itse asun -59 valmistuneessa talossa, jossa n.250 m2 lämmintä tilaa ja 100 m2 puolilämmin kellari. Puuta menee vähän alle 40 pinokuutiota/v.
Kattila on Arimax 60, varaaja 2800 litraa.
Tuntuisi tosiaan että pienitehoinen kattila ja suuri varastopesä on hyvä yhdistelmä lämmitystyön kannalta (kattila saa puhaltaa pitkään täysillä ja sytytyskertoja vähemmän). Jos on joku varalämmitys systeemi (esim sähkö tai öljy) niin silloin kattila voi olla hyvin pienempitehoinen kuin huipputehontarve.