Mutta mä rakastan sua

Miten voi olla, että monen vuoden jälkeen nään sut ihan eri valossa. Olit mulle pelkkä ystävä vielä vuosi sitten. Nyt kun katson sua, mun sydän jättää lyönnin välistä. En saa henkeä ja menen aivan lukkoon. Ajatuskin siitä, että puhuisin kanssasi saa mut kiihdyksiin. Ajatus siitä, että sä edes katsoisit mua... Saat mut unohtamaan mitä olin sanomassa. Kun oot mun vieressä, haluaisin vain että edes hipaiset, vaikka sitten vahingossa. Tunnen olevani taas 13 ja äärettömän ihastunut. Yritän varastaa katsetta, elettä ja hetkiä kahden. Mutta kun oon kaksin sun kanssa, menen paniikkiin enkä tiedä mitä tekisin.

En olis uskonu, että yks suudelma vois muuttaa jotain näin paljon. Monen vuoden ystävyys muuttui silmänräpäyksessä. Ja nyt mä en tiedä mitä mä tekisin. Monta kuukautta oon sua miettiny ja jahkaillu. Mitä se suudelma merkitsi. Kumpikin oltiin humalassa, mutta sun kosketus ja katse silloin aamulla kerto mulle enemmän kuin tuhat sanaa. Mun katse huusi sua suutelemaan uudelleen, mutta en tohtinu sitä sanoa. Mä pelkäsin silloin! En tienny mitä olisin ajatellu. Se oli niin ristiriitasta.

Voiko kaks ihmistä löytää toisensa monen vuoden jälkeen? Mä tiedän, että mä kaipaan sua. Haluaisin suudella sua ja haluaisin että sä vastaisit siihen. Tässä on vain liikaa pelissä, että uskaltaisin ottaa riskin.
En ole moneen vuoteen tuntenu tällasta. Oon ollu kai niin kyyninen. Tapailla muita miehiä, mutta ne ei vaan onnistunu. Nyt musta tuntuu, että mun on pakko selvittää tää että pääsen elämässä eteenpäin. Kerään vielä rohkeutta. Mua pelottaa, että sä torjut mut ja sen jälkeen ei enää ole paluuta entiseen.
2868
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Oonkohan mä unissani käyny kirjottamassa tän viestin tänne? Ilmeisesti kaks ihmistä voi löytää toisensa vuosienkin jälkeen. Aika samanlainen tilanne minullakin on meneillään. Sillä erotuksella, että tämä on minulle täysin ennenkokematonta, enkä tässä vaiheessa enää kamalasti pelkää ottaa riskejä, vaan tajuan sen, että on pakko uskaltaa, jos mielii saada haluamansa. Tiedän myös, mitä haluan ja että paluuta entiseen ei enää ole.

Äänestä
  • pakko purkautua jonnekin, kun edes kavereille puhuminen ei enää auta. Tai lähinnä ne on jo kyllästyny aiheeseen... :)
    Tuntuu, että olen niin ihastunut etten saa sanaa suustani, vaikka kuinka yrittäisin. Toivottavasti mäkin saisin samanlaista rohkeutta kuin sulla :) Paluuta entiseen ei tosiaankaan enää ole, mutta se tulee kyllä vaatimaan kaiken rohkeuden mitä musta löytyy, että uskallan sanoa jotain tunteistani tälle ko. miehelle. Olen yrittänyt kalastaa vinkkejä, että hänellä olisi samanlaisia tunteita, mutta merkit on niin ristiriitasia. Ehkä se on samanlainen kuin mä, pelottaa ottaa se ensimmäinen askel. Selvitän tämän ennen joulua... Se on nyt vaan pakko! :)
    Onnea sullekin :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


lili (n) kirjoitti:

Miten voi olla, että monen vuoden jälkeen nään sut ihan eri valossa. Olit mulle pelkkä ystävä vielä vuosi sitten. Nyt kun katson sua, mun sydän jättää lyönnin välistä. En saa henkeä ja menen aivan lukkoon. Ajatuskin siitä, että puhuisin kanssasi saa mut kiihdyksiin. Ajatus siitä, että sä edes katsoisit mua... Saat mut unohtamaan mitä olin sanomassa. Kun oot mun vieressä, haluaisin vain että edes hipaiset, vaikka sitten vahingossa. Tunnen olevani taas 13 ja äärettömän ihastunut. Yritän varastaa katsetta, elettä ja hetkiä kahden. Mutta kun oon kaksin sun kanssa, menen paniikkiin enkä tiedä mitä tekisin.

En olis uskonu, että yks suudelma vois muuttaa jotain näin paljon. Monen vuoden ystävyys muuttui silmänräpäyksessä. Ja nyt mä en tiedä mitä mä tekisin. Monta kuukautta oon sua miettiny ja jahkaillu. Mitä se suudelma merkitsi. Kumpikin oltiin humalassa, mutta sun kosketus ja katse silloin aamulla kerto mulle enemmän kuin tuhat sanaa. Mun katse huusi sua suutelemaan uudelleen, mutta en tohtinu sitä sanoa. Mä pelkäsin silloin! En tienny mitä olisin ajatellu. Se oli niin ristiriitasta.

Voiko kaks ihmistä löytää toisensa monen vuoden jälkeen? Mä tiedän, että mä kaipaan sua. Haluaisin suudella sua ja haluaisin että sä vastaisit siihen. Tässä on vain liikaa pelissä, että uskaltaisin ottaa riskin.
En ole moneen vuoteen tuntenu tällasta. Oon ollu kai niin kyyninen. Tapailla muita miehiä, mutta ne ei vaan onnistunu. Nyt musta tuntuu, että mun on pakko selvittää tää että pääsen elämässä eteenpäin. Kerään vielä rohkeutta. Mua pelottaa, että sä torjut mut ja sen jälkeen ei enää ole paluuta entiseen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu