Onko näissä isoissa perämoottoreissa enään mitään järkeä. Perämoottorin alkuperäinen idea oli helppo siirreltävyys, venneestä huoltoon, talvisäilytykseen tai toisen veneen perään. Mitkä näiden nykyisten murikoiden edut oikeastaan on.
- Ne asennetaan uutena veneeseen ja ovat sen jälkeen kiinteä osa venettä
- Veneen painopiste asettuu korkealle ja taakse
- Huollettavuus vähän niin ja näin kun moottori on veneen ulkopuolella
Ennen ajatus sisämoottorista oudoksutti nimenomaan huoltokuvioiden vuoksi mutta nyt kun sellaisen kanssa on ollut tekemisissä muutaman vuoden on ruvennut tuntumaan siltä että mitä järkeä on saman kokoisen moottorin ripustamisessa veneen ulkopuolelle. Eikö olisi järkevämpää jatkaa venettä ennemminkin puolella metrillä kuin päätyä ratkaisuun joka vaatii tälläisen ylisuuren perämoottorin.
Pienempien perämoottorien suosion kyllä ymmärrän, onhan moottorin vaihto uudempaan helppoa, mutta kun puhutaan monen sadan hevosvoiman bensakoneista kuuluisivat ne kaiken järjen mukaan veneen sisälle jo painopisteen vuoksi.
- Ne asennetaan uutena veneeseen ja ovat sen jälkeen kiinteä osa venettä
- Veneen painopiste asettuu korkealle ja taakse
- Huollettavuus vähän niin ja näin kun moottori on veneen ulkopuolella
Ennen ajatus sisämoottorista oudoksutti nimenomaan huoltokuvioiden vuoksi mutta nyt kun sellaisen kanssa on ollut tekemisissä muutaman vuoden on ruvennut tuntumaan siltä että mitä järkeä on saman kokoisen moottorin ripustamisessa veneen ulkopuolelle. Eikö olisi järkevämpää jatkaa venettä ennemminkin puolella metrillä kuin päätyä ratkaisuun joka vaatii tälläisen ylisuuren perämoottorin.
Pienempien perämoottorien suosion kyllä ymmärrän, onhan moottorin vaihto uudempaan helppoa, mutta kun puhutaan monen sadan hevosvoiman bensakoneista kuuluisivat ne kaiken järjen mukaan veneen sisälle jo painopisteen vuoksi.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Jokainen perätuuppari mitä ei saa miehissä nostettu perälaudasta vajaan on täysin järjetön.
Perämoottorin etu on se että kaikki on yhdessä paketissa - vetolaitteet sun muut.
Asennus on nopea ja helppo tehdä, ei tarvita merikytkimiä, vannasputkia jne jne, kuten sisämoottorissa. Ohjaus on helppo, ei tarvita ruoria ja koneistoa.
Sisäperämoottori on myöskin monimutkaisempi laite kuin perämoottori. Vetolaitteen huolto edellyttää lähes aina maihin nostoa.
Perämoottorin haittoja ovat jo mainitsemasi painopiste takana korkealla - perälaudan ulkopuolella, sekä osittain hankalampi huolto.
Kulutukseen en ota kantaa, 4-T moottorit kuluttanevat saman kuin vastaavantehoiset bensa sisämoottorit. Dieselit on eri juttu.
Etenkin Amerikkalaiset rakentavat suuriakin veneitä joissa moottorin tila on perälaudan ulkopuolella. Vene on sisältä siisti ja tilava kun ei ole moottoria sotkemassa, haisemassa eikä tilaa viemässä.
Makuasia sanoisin.
" Ohjaus on helppo, ei tarvita ruoria ja koneistoa"
Jäin kaipaamaan tarkennusta. Ei kai tuollaista hirviötä kahvasta ajeta vai miten niin ei tarvita ruoria ja koneistoa?
Perämoottorin etu on kieltämättä selvä ensiasennusvaiheessa, toisaalta sillä ei veneilijälle ole enään sen jälkeen merkitystä, ja toisaalta kaikki yhdessä voi kääntyä ylläpidettävyyttä vastaan. On helpompi jos moottori koostuu erillisistä komponenteista jotka ovat korjaus tai huolto toiminpiteitä varten irroitettavissa eil onko esim erillinen merikytkin haitta vai etu. Perävetolaitteet ovat kieltämättä osoittautuneet vikaherkiksi ja meneehän akseli useamman mutkan ja nivelen kautta kuin perämoottorissa ja toisaalta perämoottorivene on nostettava vedestä kaikkia isompia huoltotoiminpiteitä varten sisäperä vain vetolaitteen pettäessä. Akselivetoiset kieltämättä kyllä vaativat erillisen sinänäsä yksinkeraisen ruorikoneiston. Enpä tiedä tuosta sisämoottorien monimutkaisuudesta sinänsä jos vetolaitetta ei oteta huomioon, on joku elektronisesti ohjattu 300hv V8:nkin aika mutkikas vehje merikäyttöön, yksinkertaisemminkin (ja luotettavammin) sen olisi voinut tehdä.
Onhan monessa veneessä toki pilattu sisälaitamoottorin huollettavuus tunkemalla se ahtaaseen poteroon jonnekkin peräpenkin alle. Sisämoottori vaatii kyllä oman tilansa veneessä ja vaikkapa 6m perämoottoriveneeseen saadaan helposti 6.5m sisälaitamoottoriveneen tilat. Toisaalta kun moottoreissa aletaan puhumaan pikkuauton hintaluokasta ei veneen pidentämisen pitäisi olla kynnyskysymys varskin kun leveyttähän ei tarvitse lisätä ainakaan samassa suhteessa. Olisikohan isojen perämoottorien suosio paljolti kiinni siitä että se on helppo ratkaisu myyjälle ja valmistajalle.
Itse olin sisämoottoriin ja sen ylläpitoon vähän skeptinen mutta omat kokemukset sen huollosta ovat olleet kyllä positiivisia eikä se nyt ole erityisemmin haissut tai melunnutkaan, sen sijaan kylläkin osaltaan lämmittänyt.
Makuasiahan tämä taitaa kuitenkin viimmekädessä olla.
Jos ollaan tarkkoja niin ruori ja ruoripyörä on eri asia. Tietysti jos katsotaan wikipediasta yms. vastaavasta niin siellä ruori=ruoripyörä. Jos taas merenkulun ammattikirjallisuudesta niin asiat on toisin.
Perämoottorin ohjaus on edelleenkin helppo mitättömän miehen mielestä verrattuna sisämoottoriveneeseen.
Peräsinakseli, vannasputki, peräsinlapa jne ovat huoltoa vaativia ja vikaherkkiä laitteita sisämoottoriveneessä.
Perämoottori kääntyy oman pystyakselinsa varassa ja tarvitsee ainoastaan yksinkertaisen ruori - ohjausvaijerilaitteen.
Sisäperä on mielestäni hankalampi kuin perämoottori. Itselläni on ainoastaan 20 vuoden kokemus sisäperästä ja 40 vuoden kokemus perämoottorista (tehot sisäperä 230 hv - perämoottorit 115 hv, 20 hv ja 4 hv). Kyllä se sisäperä likaa pilssiä kuten kaikki veneen sisällä olevat moottorit, eli tiputtaa aina tipan kaksi öljyä vähintään öljynvaihdon yhteydessä. Myöskin polttoaine, minun tapauksessani diesel, aina vähän lemahtaa kun on vedenerottimista laksettu muutama tippa vahingossa pilssiin.
Sisäperämoottorin potkureita ei pysty vaihtamaan useimmissa veneissä laiturilta tai uimatasolta, perämoottorin potkuri on helppo vaihtaa kun moottori nousee reilusti ylös vedestä.
Sisäperämoottorin huolto menee vielä helposti, mutta ei enää merivesijärjestelmän välttämättä.
Suuremmissa veneissä moottori on yllättävä alhaalla ja merivesi on hanakasti tulossa sisään mikäli letkuja availlaan..
Makuasioita ja minulla on noita molempia kun eri käytössä sopivat erilailla paremmin mielestäni.
En toki sinua tarkoittanut vaan ihan itsestäni puhuin.
Edelleenkään en ymmärrä ohjausjärjestelmien eroa sisämoottorin ja persveivarin välillä. Minulla on vasta neljäkymmentävuotta kokemusta keskimoottorista ja kolmekymmentäviisi persveivareista, enkä ole havainnut koskaan mitään ongelmia keskimoottorin ohjauslaitteoissa. Aikoinaan minulla oli vaijeriohjauksella useampikin paatti ja nykyään kaapeliohjauksella varustettu kymppimetrinen uppoumarunko. Samat systeemit ovat olleet myös perämoottoreiden kanssa ja ainoat vaivat ovat olleet pakkasella perämoottorin kaapeliohjauksen jäätymis ongelmat.
Sisäperämoottoria en ole koskaan omistanut, enkä tule omistamaankaan mikäli järki edes hivenen pelaa.
Virallisen tarkasti se ruori on se peräsinläpyskä jota ruorirattaalla käännellään.
Kansankielessä vain ruoriksi on totuttu sanomaan sitä tapillista rattia.
Meillä on noin 6 metrinen vene, jota on valmistettu sekä perämoottori- että sisäperäversioina. Vene kulkee 90 heppaisella perämoottorilla käytännössä saman, mitä 120 heppaisella sisäperäkoneella. Perämoottori painaa vähemmän, mitä vastaavan suorituskyvyn antava sisäperäkone ja lisäksi perämoottorilla varustetussa mallissa on täyspitkä takapenkki, kun taas sisäperämallisssa konekoppa vie ison osan muutenkin ahtaista sisätiloista.
Noihin aikaisempiin erittäin hyviin vastauksiin vielä lisäten pari asiaa
Perämoottoria varten ei laiteta reikiä vesirajaan tai sen alapuolelle pakoputkien tai vetolaitteen tarpeisiin. Viime vuosina on myös muistaakseni joku vene uponnut kun moottoritilan tuuletuksen kautta on mennyt vettä sisään.
Ei myöskään ole ongelmaa märästä pakoputkesta.
Talvella perämoottori pysyy myös sulana kun perä on vedessä ja nostettaessa vene maalle valuu vesi pois.
Perämoottorit ovat myös bensakoneista ainoita joissa kehitys on venemoottoreissa mennyt eteenpäin. Sisämoottorivalmistajat ovat keskittyneet lähinnä Dieseleihin ja tehneet vain pieniä päivityksiä Bensakoneisiin. Tämä näkyy kulutuksessa käyntiäänessä jne.
Minulla on Mörkön 225 optimax -06
Paino 264 kg, hommataan saman hevosvoimamäärän omaava Mercruiser mallia -06 taitaa juuri ja juuri olla kutvosena(?) paino perävetolaitteella reipas 350 kg kasina painoa likemmäs 400kg. Kulutuksessa ei eroja, huolloissa ei merkittäviä eroja.Miksi siis ei ole järkeä omistaa perämoottoria. Doktor, kun mennään yli 100hv perämoottoreihin, perheveneissä on suotavaa olla hydrauliikkaohjaus, kisapulkkien vaijerit on eri juttu.
Entäs jos halutaan vaihtaa moottoria. Monet vaihtavat moottorin uudempaan/isompaan kuten autoa. Perämoottorin vaihtaa tuosta noin. Vaihdapas sisäperämoottori...
Samoin jos ostat käytetyt sisäperämoottoriveneen vuodelta pronssiset alushousut. Kyllähän se kone siinä kusee yleensä ennenkuin vene. Mitäs nyt, koneen vaihto liian hankalaa. No, ajetaan tuolla romulla sitten (tai ei osteta sitä venettä josta muuten pitäisi).
Perämoottori on ainoa moottori.
"Perämoottori on ainoa moottori."
Huumorin kukkahan se on se kaunehin kukka!
Öh, minulle on sinänsä ihan sama mistä kohtaa sitä ruuhta eteenpäin työnnetään, sillä lopputulema on yhtäläinen, mutta tähän täytyy kyllä ihmetellen puuttua.
Vaihdoin juuri keväällä oman moottorini (230 hv 5.8l bensakasi) tehdasuuteen. Homma meni seuraavasti:
- Konetilan kansi auki
- Kahden vaijerin klipsut auki
- Bensaletku irti
- Kaksi sähköliitintä irti
- Kaksi pakoklemmaria auki
- Kaksi täkkipulttia irti, toiset kaksi löysälle
- Nostetaan kone taljalla pois
Uudelle koneelle toistetaan samat vaiheet käänteisessä järjestyksessä. Ensikertalaisella meni hommaan reilu tunti, osaava varmaan tekisi alta puolessa ajassa. Ja tämä siis kasille jossa tuplana tavaraa, rivikone vielä yksinkertaisempi. Eri moottoreissa on tietysti omat sovitteensa jotka sopivat käytössä olevaan vetolaitteeseen. Jaajuuniin, tehdasuusi kone maksoi 4000€, apulaitteet oli jo omasta takaa.
Odotan mielenkiinnolla kuvaustasi saman operaation ratkaisevasta helppoudesta ja edukkuudesta vastaavan teholuokan persveivarin suhteen.
Entäpä jos prutkumies haluaisikin vaihtaa menovedeksi dieselin?
Diesel on moottorityyppi joka toimii moottoripolttoöljyllä, ei siis polttoaine.
Moottoripolttoöljyä sitten myydään joko korkeasti verotettuna jota sanotaan virheellisesti dieseliksi sekä matalasti verotettuna jota ennen sanottiin löpöksi.
Oisko kuitenkin se diesel tai dieselöljy helpompi sanoa kuten sanotaankin.
Eihän edellinen kirjoittaja puhunut moottorityypistä mitään, ainoastaan "menovedestä"
Saako muuten löpöstä jotenkin sen värin pois että pääsisi huijaamaan viranomaisia :) :)
Jos et tiennyt, niin bensa V-8:n vaihtaminen toiseen liikkeessä kustantaa sellaiset 500 euroa, siis asennuskulut. Itse teet tunnissa tuon 500 euron työn, ja hetken aikaa opeteltuasi puolessa tunnissa. Voisit alkaa veneyrittäjäksi. Jos osaisit markkinoida itseäsi täystyöllisyyden edestä, niin saisit firmaasi päivässä 8000 euron sisääntulon ja kuukaudessa noin 174 tuhatta. Voisit siis maksaa itsellesi silloin firmastasi käytännössä mitä tahansa kuukausipalkkaa tai olla nostamatta palkkaa ja nostaa vain pääomatuloja...
Eittämättä hyvä bisneskeissi. Enää vaan puuttuu ne 16 koneenvaihtoa tarvitsevaa per vuorokausi että bisnes lähtisi lentämään. Vaan jos nämä löytyvät niin heti laitan firman pystyyn. Vuoden päästä sitten jään eläkkeelle ja ostan saaduilla rahoilla Saddamin vanhan paatin joka näyttäisi olevan myynnissä. Ja ensimmäiseksi laitan siihen ulkolaitakoneet ihan vaan huollettavuuden ja helppouden takia. Täytyyhän nekin joskus kuitenkin vaihtaa :)
http://www.radaronline.com/exclusives/2007/12/cruise-into-the-sunset-saddamstyle.php
En tiedä oletko itse kyseistä hommaa koskaan tehnyt, mutta mainittu operaatio ei todellakaan ole tuon vaikeampi. Toki jos sen tuntilaskutuksena tekee, niin ei ko yrittäjä siitä ainoastaan tuota pelkkää aikaa laskuta vaan "vaihto-operaation". Varsinaiseen pelkkään vanha ulos-uusi sisään toimenpiteeseen ei kuitenkaan tuon kauempaa mene.
Montakohan sisäkoneen vaihtoa veneeseen koko suomessa tehdään vuodessa. Ehkä muutama kuukaudessa?
Ei tuo tonni tunnissa vielä vuodessa huvijahdin kanssa eläkkeelle veisi. Laskusta voisit aluksi vähentää pakollisen ALV:in 22%, YEL:in 20%, sotut yms. Jäljelle jääneestä sitten yrityksen verot pois päältä ja viimein raha firmasta pois nostettaessa sipaistaan joko palkka- tai pääomavero (öbaut 30%) turhaan lompakkoa täyttämästä. Ja ne apumiehetkin haluavat varmaan jotain sivukuluineen. Eli palkkansa x 1.8. Ja jotain laskuja, lyhennyksiä, korkoja ja kulujakin saattaa olla maksettavana.
Siksi se operaatio kustantaa 500. Jokainen voi laskea mitä siitä jää yrittäjälle käteen. Mutta maksajalla pitäisi olla hyvä mieli, saahan nyt joku taas fattasta viinarahansa.
Näköjään tiedät yritystoiminnan kulut minua paremmin. Siksi en noita kuluja laittanutkaan tänne, kun olisin joutunut niitä varmistelemaan.
Tuo 500 euroa per V-8 koneen vaihto toiseen oli vain heitto. Olen työskennellyt puolessa kymmenessä veneyrityksessä kautta Suomen, ja kukaan noista liikkeistä _ei_ ottaisi työkseen V-8 -koneen vaihtoa mistään järkevästä hinnasta (koska sellainen työ sotkisi normaali bisneksen). Perämoottorin vaihdon mikä tahansa liike kyllä olisi tehnyt oikeastaan riippumatta ajankohdasta...so? Luppoaikana Tammi-Helmikuussa joku voisi tehdäkin (V-8 vaihdon), mutta epäilen hinnan olevan silti se 500 euroa. Tuollainen työ kaikkinensa kuitenkin on yhden henkilön päivätyö (tai kahden henkilön puolipäivätyö tai...).
Ja venealalla tosiaan on sitä luppoaikaa tiettyinä aikoina vuodessa. Täytyy työntekijöiden palkat maksaa silloinkin. Siksi(kin) työkustanteet tuntuvat aina välillä joistain asiakkaista kovilta. Ja ei, ei nämä venealan palkat / katteet oikeasti kovia ole. Tämän voi jokainen kaivella julkisista tiedoista esille. Alalla on muutamia raharikkaita, muttei suhteessa todellakaan yhtä paljon kuin vaikkapa metallintyöstöalalla...tai rakennusalalla, tai...
Mikäli olen ymmärtänyt, on eri valmistajilla erilaiset perävetolaitteet. Ja vaikka moottorit ilmeisesti kaikki tulevat General Motorsilta, ovat niiden apulaitteet erilaisia ja eri paikoissa ja mahtavatkohan moottorin kiinnityspaikatkaan olla samassa kohdassa edes veekaseissa puhumattakaan nelosista kaseihin verrattuna.
Eli jos 25 vuoden jälkeen haluaa vaihtaa sisäperämoottorin uuteen, joudutaan monesti erilaisiin lisätöihin. Esimerkissäsi vaihdoit ilmeisesti pelkän kohtalaisen tuoreen voimapaketin toiseen samanlaiseen.
Toinen juttu on, miksi 1000 tuntia ajettu v-8 pitää vaihtaa. Onko marinointi epäonnistunut kun perusmoottorit käsittääkseni ovat ikuisia.
Verataillaanpa kahta rapiat 6m DC:tä, toisessa Mercruiser 4,3 220hv, toisessa Y F150.
Voidaan todeta:
- Kiihtyvyys perämooottorilla ainakin 30kn asti parempi
- Kulutus matkanopeuksilla 0,8-0,9 perä vs 1,1-1,3 malmikasa
- Huippunopues sama
- Melutaso etenkin alle 30 kn nopueksilla perseellä paljon alempi
Käytännössä ero on valtava 50- luvun autonmoottorin ja 2000- luvulla suunnitellun merimoottorin vaälillä: Sisäperässä pumppaat kaasua että mylly lähtee päälle, perämoottori käynnistyy kuten nykyaikainen auto. Vapaalla perämoottoria et tunne etkä kuule, useissa koneissa 2000-luvun tyyliin tasapainotusakselit vrt. Hondan silkkiset auton moottorit. Sisäperse ravistaa venettä ja rumpsuttaa. Painon säästön ja uudenaikaisen moottorinonhajauselektroniikan, sekä offset kampiakselin tai kompressorin tai VTEC:n avulla lähtökiihdutyskin sitten on rivakampi näillä 1,7-3l 150hv koneilla kuin 4,3l 220hv malmikasalla. Perämoottori vastaa herkemmin ja täsmällisemmin kaasuun, eli manööveraus on helpompaa. En lähtisi aikamatkalle kymmenien vuosien taa muuta kuin rahan puutteesta. Sisäperiä on ollut, dieselinä ottaisin.
Värin saa helpostikin pois (hajoaa UV-valossa), mutta testeissä näkyvä merkkiaine (euromarker) onkin sitten käytännössä aika lailla mahdotonta poistaa....
Kyllä, vaihdettaessa sisäperä toiseen ja jos veneenomaistaja itse tekee vaihdon, niin hän on yleensä tarkan markan mies, ja ostaa halvimman mutta erimerkkisen koneen tilalle. Silloin joudutaan uusimaan käytännössä kaikki läpiviennit, mahdollisesti perälauta kannattaa laminoida umpeen ja sahata uusi aukko vetolaitteelle (tai sitten selvitään vaan peitelevyllä) ja moottorin kiinnitykset varmaankin menee uusiksi. Vetolaitekin kun yleensä vaatii päivitystä samalla jos moottorikin on onnistuttu ajamaan loppuun.
1000 tuntia ajettua V-8:aa ei tarvitse vaihtaa ellei siitä koneesta ole otettu yli 500 hevosvoimaa. Kyse oikeastaan on vain kuormitusasteesta kuinka paljon moottori kestää. Tuollaisesta perus V-8:sta kun voidaan ottaa tehoa oikeastaan mitä tahansa välillä 200 hv - 1000 hv.
Et sitten rihdannut kilpeä ja moottoria toisiinsa? Syö meinaan pikkasen nopeasti kilven laakerit sulla.
Ei tarvi rihdata jos ei vetaria tai kilpeä irrota ja takajalkojen säätö on sama (varmaan vaihettu vanhat jalat uuteen koneeseen). Se kilpi ja moottori yhtyy toisiinsa meinaan täsmälleen yhdessä asennossa. Näin ainakin omssissa joka tuo litratilavuuden perusteella oli.
Rihtaus on muuten oikeasti terminä esim peltikyljen oikaisua, vaikka sitä tarkoittamasi operaation nimenä yleisesti käytetäänkin.
Puhut täysin asiaa. Itse olen kokenut molempien viat. Perämoottori paljon helpompi korjata ( vähemmän irroitettavia osia) sisäperässä liikaa heikkoja kohtia tiivisteet, palkeet ja muut vettä tihruttavat osat. Tosin tarkoitan em. koneissa niitä vanhempia vm. en uusia.
on ja ei
- itse pidin ennen järjettöminä yli 50 hv peräprutkuja.
- oli mulla ittellä käytössä sisäperä, painava epäkäytännöllinen ja aina vikaa ja huoltoa, öljynvaihtoa, vei bensaa, myin sen pois.
- samalla ostin ison avoveneen.
- siihen ostin käytetyn 140 hv suzukin, vanha malli 2t, 1990 L alusta.
----- ja ajatukseni muuttuivat. Tämä on tehokas, ei painava, ei tarvi juuri huoltoa.
toimii ja kulkee hyvin. Mukava käyttää.
- kulkee pintakaasulla hyvin.
Vene ja kone sopii yhteen.
Sopii tällaiselle kalamiehelle hyvin.
Ja bensaakin vie vähemmän kun sisäperä...
En kaipaa sisäperää ollenkaan, en myöskään kaipaa pieniä huudatettavia perämoottoreita.