Heippa, eli otsikossahan tuo tulikin: olen tähtäämässä vuoden 2009 pääsykokeeseen (Oulu) ja toivoisin ehdotuksia siitä, kuinka minun kannattaisi toimia. Vastauksista olen kiitollinen, mutta toivoisin asiallisia vastauksia enkä katkeroituneiden pyrkyrien huokailuja! Postasin jo tuonne pääsykoefoorumille kun huomasin tämän vasta myöhemmin.
Kirjoitin vuonna 2003, katselin siinä vähän elämää, opiskelin itselleni ammatin tekniikan alalta ja nyt olen työelämässä (raskas teollisuus). Minulla on taskussa peruspaperit - äikästä l, eximiat perusruotsista, enkusta ja reaalista (maantietoa & biologiaa), magna toisesta pitkästä kielestä ja matikkaapa en sitten kirjoittanutkaan. En ole matematiikkavammainen, lukioaikoihin sattui vain olemaan muuta aikaa vievää tekemistä. Asennoituminen työntekoon ja opiskeluun on kuitenkin nyt työelämässä vietetyn ajan ja muun aikuistumisen takia enemmän kuin kohdallaan. Miksi lääkis eikä jokin muu paikka? Haluan haastetta, monipuolisen ammatin, jossa saa käyttää päätään ja auttaa ihmisiä.
Miten kannattaa edetä? Olen alkanut ensi töikseni kerrata kemiaa ja laskea parin ensimmäisen kurssin laskuja. Galenosta olen silmäillyt ja vanhoja pääsykokeita, eivätkä ne miltään rakettitieteeltä vaikuta - ihmisethän sinne ovat ennenkin menneet. Tarkoituksena on mennä nyt kevättalvella iltalukioon ja käydä siellä kevät ja seuraava vuosi pohjiksi fysiikkaa, kemiaa ja matikkaa - biologian arvelen voivani kerrata itsekseni. Fysiikka ja matikka ovat niitä, jotka vaativat luullakseni eniten istumalihaksia ja ottautumista, sillä nuo jäivät koulussa aika vähälle huomiolle. Olen motivoitunut enkä toivottoman tyhmä, valmis tekemään loputtomiin töitä tässä ajassa ja uskon että minun on mahdollista puolessatoista vuodessa päästä sisään. Miten minun kannattaa noita lukiokursseja ottaa? Muita neuvoja?
Kirjoitin vuonna 2003, katselin siinä vähän elämää, opiskelin itselleni ammatin tekniikan alalta ja nyt olen työelämässä (raskas teollisuus). Minulla on taskussa peruspaperit - äikästä l, eximiat perusruotsista, enkusta ja reaalista (maantietoa & biologiaa), magna toisesta pitkästä kielestä ja matikkaapa en sitten kirjoittanutkaan. En ole matematiikkavammainen, lukioaikoihin sattui vain olemaan muuta aikaa vievää tekemistä. Asennoituminen työntekoon ja opiskeluun on kuitenkin nyt työelämässä vietetyn ajan ja muun aikuistumisen takia enemmän kuin kohdallaan. Miksi lääkis eikä jokin muu paikka? Haluan haastetta, monipuolisen ammatin, jossa saa käyttää päätään ja auttaa ihmisiä.
Miten kannattaa edetä? Olen alkanut ensi töikseni kerrata kemiaa ja laskea parin ensimmäisen kurssin laskuja. Galenosta olen silmäillyt ja vanhoja pääsykokeita, eivätkä ne miltään rakettitieteeltä vaikuta - ihmisethän sinne ovat ennenkin menneet. Tarkoituksena on mennä nyt kevättalvella iltalukioon ja käydä siellä kevät ja seuraava vuosi pohjiksi fysiikkaa, kemiaa ja matikkaa - biologian arvelen voivani kerrata itsekseni. Fysiikka ja matikka ovat niitä, jotka vaativat luullakseni eniten istumalihaksia ja ottautumista, sillä nuo jäivät koulussa aika vähälle huomiolle. Olen motivoitunut enkä toivottoman tyhmä, valmis tekemään loputtomiin töitä tässä ajassa ja uskon että minun on mahdollista puolessatoista vuodessa päästä sisään. Miten minun kannattaa noita lukiokursseja ottaa? Muita neuvoja?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.