Turun seutu ei ole kovinkaan vahva keskittymä vielä ja kärsii tavallaan nurkautumisestaan. Saaristosta on ihmiset loppu eikä kaupunkikeskittymä voi sieltä enää saada uutta verta. On myös kyseenalaista sanoa, että omilta kulmilta kynitty kasvu olisi kovinkaan todellista.
Otetaan nyt esimerkiksi Turun seutukunnan, jossa on asukkaita n. 300 000. Mitä on sen jälkeen? Ei juuri mitään koska Varsinais-Suomi on hyvin tyhjä Turun ja Salon seutukuntia lukuun ottamatta. Eikä sinne kukaan halua edes muuttaa. Miksi edes haluaisi? Salon seutukunnallakin menee hyvin vain , koska se on Turun ja Helsingin välissä.
Helsingin seudun kunnat ovat vahvoja, ei vain siksi, että ne sijaitsevat Suomen vahvimman kaupunkikeskuksen läheisyydessä, vaan myös siksi, että ne ovat sidottu siihen raitein ja tein. Helsingin vetovoima tuntuu aina Lahden seutukunnassa saakka. Vaikka turkulaiset eivät siitä mitään tiedäkään, niin Lahti kasvaa ja lujaa. Lahden keskusta on yksi Suomen kaupunkimaisimmista ja muutenkin Lahdessa on hyvin pk-seutumainen meininki.
Tämä esimerkki ei viitannut siihen, että Turku voisi lahden tapaan hyötyä Helsingistä. Se ei olisi mahdollista edes ELSA-oikoradan avulla, mutta positiivinen lataus sillä saattaisi olla. Sen sijaan halusin tuoda esille Turun seutukunnan kehittymättömyyden logistisesti. Turun vetovoima on liian keskittynyttä.
Lähijunien takaisin saaminen Turun seudulle olisi äärettömän tärkeää. Junat eivät pysähdy nykyään enää Salon jälkeen kuin vasta Kupittaalla. Tämä on heikentävä tekijä Turun seudun kunnille suhteessa samankokoisiin kuntiin Pk-seudulla, jossa useiden kymmenien kilometrien päästä voi päästä kaupungin keskustaan kätevästi junalla.
Monet voivat miettiä, että turhaa sellainen on kun autoillakin pääsee. Suomessa on kuitenkin mahdollista saada ajokortti vasta 18vuotiaana ja 16vuotiaana aloitetaan opiskelut suuremmissa ympyröissä. Kaikilla ei taas ole varaa autoon tai edes ajokorttiin. On myös muita ihmisryhmiä, jotka eivät voi tai halua autoa käyttää. Suomessa on siis paljon ihmisiä, jotka eivät voisi jäädä asumaan vaikka Auraan tai Paimioon. Pk-seudulla he voivat asua ihan missä tahansa, välimatkasta tai kaupungin koosta riippumatta. Eli joukkoliikenteellä on merkitystä maaseudun elinvoiman kanssa.
Turun seudulla tulisi siis aloittaa kova verkostoituminen ja raiteistuminen. Seutu on nyt vetovoimainen vain ihan Turun läheisyydessä. Sitä kauempana olevat kunnat kärsivät väestötappioita ja ovat rahavaikeuksissa. Kun imu näistä seutukuntaa ympäröivistä kunnista loppuu, loppuu niin ikään kosketus naapuri alueisiin, joissa olisi niitä potentiaalisimpia täysin tuoreita uusia asukkaita.
Kannattaa ajatella raiteita ikään kuin suonina, joka pumppaavat seudulle uutta verta ja menestystä. Jos ei ole suonia, alkaa seutu yskiä hapen puutteesta ja kasvu tyrehtyy. Levittämällä Turun vetovoimaa laajemmalle, ei tarkoita kuitenkaan sitä, että se olisi lähikunnilta pois, koska paremmat olosuhteet ja tarjonta luovat aivan uutta kysyntää, joka ei muuten seudulle eksyisi.
Parantamalla seudun yhteyksiä päästään myös lähemmäs muita seutukuntia ja rakentamaan niin sanottuja kehityskäytäviä. Meillä onkin jo olemassa seudun sisäisiä kehityskäytäviä, joita ovat esim. Naantalin, Raision, Turun, Kaarinan ja Piikkiön muodostama kaupunkisuora. Näitä voisi luoda lisää seuraavasti.
Saaristo ja Turun pohjoiset ulottuvuudet ovat väestököyhää ja kehittymätöntä aluetta. Turku on suunnitellut siltaa Kakskerran ja Kuusiton väliin, sekä tunnelia Hirvensalon ja sataman väliin, vaihtoehtona sillalle.
Tässä todella hyvä pitkänaikavälin kehitysehdotus. Tehdään tunneli niin leveäksi, että sieltä mahtuu raidepari kevyelle raideliikenteelle. Tehdään Kakskerran ja kuusiston sillasta tarpeeksi leveä samaiselle raideparille. Yhdistetään saaristo Turun keskustaan light-rail-konseptilla. Samalla vähennetään ruuhkia Turun keskustassa ja annetaan saaristolle paremmat kasvun mahdollisuudet.
Pohjoiseen vedetään toinen samallainen raide, sillä periaatteella, että samalla kun se pitenee kaavoitetaan maata uudelle asutukselle ja palveluille. Rakennuttaja pistetään maksamaan tonttihinnassa tietty määrä omasta raidepätkästään, näin saadaan kustannuksia katettua. Raiteen vierustoille rakennettaisiin aina sen verran suuria kokonaisuuksia, että jokaiselle voitaisiin taata mahdollisuus omaan asemaan.
Raidetta jatkettaisiin tällä periaatteella aina niin kauas, kun ylitetään kuntaraja pohjoisessa, vaikka esim. Auran kunnassa. Näin sidottaisiin myös pohjoinen ulottuvuus Turun kehitykseen ja saataisiin aikaan toinen pitkällä aikavälillä toinen kaupunkisuora Turun seutukuntaan. Eikä sen tarvitsisi jäädä siihen.
Jos näin rakennettaisiin, voisi Turun seutukunta olla 2050 aivan erilainen ja paljon vahvempi kuin nyt. Kiinnostava, verkostoinut ja kehittynyt. Imagokin voidaan parantaa vain olemalla uusiutuva ja menestyvä. Historialla ei kauas pötkitä, ellei kaupunkia kehitetä tosissaan ja tunteella. Otetaan Pk-seudulta mallia ja mennään ohi!
Otetaan nyt esimerkiksi Turun seutukunnan, jossa on asukkaita n. 300 000. Mitä on sen jälkeen? Ei juuri mitään koska Varsinais-Suomi on hyvin tyhjä Turun ja Salon seutukuntia lukuun ottamatta. Eikä sinne kukaan halua edes muuttaa. Miksi edes haluaisi? Salon seutukunnallakin menee hyvin vain , koska se on Turun ja Helsingin välissä.
Helsingin seudun kunnat ovat vahvoja, ei vain siksi, että ne sijaitsevat Suomen vahvimman kaupunkikeskuksen läheisyydessä, vaan myös siksi, että ne ovat sidottu siihen raitein ja tein. Helsingin vetovoima tuntuu aina Lahden seutukunnassa saakka. Vaikka turkulaiset eivät siitä mitään tiedäkään, niin Lahti kasvaa ja lujaa. Lahden keskusta on yksi Suomen kaupunkimaisimmista ja muutenkin Lahdessa on hyvin pk-seutumainen meininki.
Tämä esimerkki ei viitannut siihen, että Turku voisi lahden tapaan hyötyä Helsingistä. Se ei olisi mahdollista edes ELSA-oikoradan avulla, mutta positiivinen lataus sillä saattaisi olla. Sen sijaan halusin tuoda esille Turun seutukunnan kehittymättömyyden logistisesti. Turun vetovoima on liian keskittynyttä.
Lähijunien takaisin saaminen Turun seudulle olisi äärettömän tärkeää. Junat eivät pysähdy nykyään enää Salon jälkeen kuin vasta Kupittaalla. Tämä on heikentävä tekijä Turun seudun kunnille suhteessa samankokoisiin kuntiin Pk-seudulla, jossa useiden kymmenien kilometrien päästä voi päästä kaupungin keskustaan kätevästi junalla.
Monet voivat miettiä, että turhaa sellainen on kun autoillakin pääsee. Suomessa on kuitenkin mahdollista saada ajokortti vasta 18vuotiaana ja 16vuotiaana aloitetaan opiskelut suuremmissa ympyröissä. Kaikilla ei taas ole varaa autoon tai edes ajokorttiin. On myös muita ihmisryhmiä, jotka eivät voi tai halua autoa käyttää. Suomessa on siis paljon ihmisiä, jotka eivät voisi jäädä asumaan vaikka Auraan tai Paimioon. Pk-seudulla he voivat asua ihan missä tahansa, välimatkasta tai kaupungin koosta riippumatta. Eli joukkoliikenteellä on merkitystä maaseudun elinvoiman kanssa.
Turun seudulla tulisi siis aloittaa kova verkostoituminen ja raiteistuminen. Seutu on nyt vetovoimainen vain ihan Turun läheisyydessä. Sitä kauempana olevat kunnat kärsivät väestötappioita ja ovat rahavaikeuksissa. Kun imu näistä seutukuntaa ympäröivistä kunnista loppuu, loppuu niin ikään kosketus naapuri alueisiin, joissa olisi niitä potentiaalisimpia täysin tuoreita uusia asukkaita.
Kannattaa ajatella raiteita ikään kuin suonina, joka pumppaavat seudulle uutta verta ja menestystä. Jos ei ole suonia, alkaa seutu yskiä hapen puutteesta ja kasvu tyrehtyy. Levittämällä Turun vetovoimaa laajemmalle, ei tarkoita kuitenkaan sitä, että se olisi lähikunnilta pois, koska paremmat olosuhteet ja tarjonta luovat aivan uutta kysyntää, joka ei muuten seudulle eksyisi.
Parantamalla seudun yhteyksiä päästään myös lähemmäs muita seutukuntia ja rakentamaan niin sanottuja kehityskäytäviä. Meillä onkin jo olemassa seudun sisäisiä kehityskäytäviä, joita ovat esim. Naantalin, Raision, Turun, Kaarinan ja Piikkiön muodostama kaupunkisuora. Näitä voisi luoda lisää seuraavasti.
Saaristo ja Turun pohjoiset ulottuvuudet ovat väestököyhää ja kehittymätöntä aluetta. Turku on suunnitellut siltaa Kakskerran ja Kuusiton väliin, sekä tunnelia Hirvensalon ja sataman väliin, vaihtoehtona sillalle.
Tässä todella hyvä pitkänaikavälin kehitysehdotus. Tehdään tunneli niin leveäksi, että sieltä mahtuu raidepari kevyelle raideliikenteelle. Tehdään Kakskerran ja kuusiston sillasta tarpeeksi leveä samaiselle raideparille. Yhdistetään saaristo Turun keskustaan light-rail-konseptilla. Samalla vähennetään ruuhkia Turun keskustassa ja annetaan saaristolle paremmat kasvun mahdollisuudet.
Pohjoiseen vedetään toinen samallainen raide, sillä periaatteella, että samalla kun se pitenee kaavoitetaan maata uudelle asutukselle ja palveluille. Rakennuttaja pistetään maksamaan tonttihinnassa tietty määrä omasta raidepätkästään, näin saadaan kustannuksia katettua. Raiteen vierustoille rakennettaisiin aina sen verran suuria kokonaisuuksia, että jokaiselle voitaisiin taata mahdollisuus omaan asemaan.
Raidetta jatkettaisiin tällä periaatteella aina niin kauas, kun ylitetään kuntaraja pohjoisessa, vaikka esim. Auran kunnassa. Näin sidottaisiin myös pohjoinen ulottuvuus Turun kehitykseen ja saataisiin aikaan toinen pitkällä aikavälillä toinen kaupunkisuora Turun seutukuntaan. Eikä sen tarvitsisi jäädä siihen.
Jos näin rakennettaisiin, voisi Turun seutukunta olla 2050 aivan erilainen ja paljon vahvempi kuin nyt. Kiinnostava, verkostoinut ja kehittynyt. Imagokin voidaan parantaa vain olemalla uusiutuva ja menestyvä. Historialla ei kauas pötkitä, ellei kaupunkia kehitetä tosissaan ja tunteella. Otetaan Pk-seudulta mallia ja mennään ohi!
Vastaukset 32
Vanhimmat
Mikäs miljonääri se siellä visioi ? Mistäs 300 000 asukkaan köyhähkö alue tuollaiset rahat keräisi, pitäisi melkoisesti nykyisiä palveluita kurjistaa.
Kahta liikennemuotoa ei pidä missään nimessä rakentaa rinnakkain, on valittava maantie tai rautatie. Koska nyt maantiet on jo rakennettu, ei rautatiehen enää rahaa kannata hakata. Niillä rahoilla voidaan paljon halvemmalla hankkia linja-autoja ja kustantaa vaikka ilmainen joukkoliikenne jokaisen kotiovelle.
Pääkaupunkiseudulla on jo nyt moninkertainen väestö ja rakennetut yhteydet, meillä kaikki pitäisi rakentaa uudelleen ja väestönkin vähintään nelinkertaistua.
Monet miljoonakaupungit maailmassa pärjäävät aivan hyvin kokonaan ilman rautatietä, siis todellakin onko täällä nurkkakylässä varaa rakentaa kahdet väylät vierekkäin ja tukea niitä vielä lisäksi valtion ja kuntien rahoilla, kun ne kilpailevat keskenään verisesti.
50 miljoonalla €urolla saa jo 200 nykyaikaista linja-autoa ja ei kun heti ajoon, väylät jo valmiina. Rahasummakin on pienempi, kuin Turku törsää Euroopan kulttuuripääkaupunki hankkeeseen ja tietääköhän kukaan edes mikä on tämän vuotinen kulttuuripääkaupunki Euroopassa. Jotenkin tuntuu, että nyky Suomalaisilta on mennyt kokonaan suhteellisuuden taju ja Turussa ehkä pahiten.
Pikku hiljaa ja rahaa säästämättä. Pk-seutu ehtii siinä ajassa tekemään viisinkertaisesti tämän ehdotuksen verran asioita, ellei enemmänkin. Ehkä 10 kertaisesti. On sielä sellainen visionäärinen meno. Toivottavasti Turku ei enää 2050 ole 300000 asukkaan kituliaasti kehittyvä nurkkaseutu, Tampere meinaan tuskin on ja Oulu saattaa jopa olla, mutta ei kitulias.
Kaupunkiin enää mitään muuttoaaltoa ole, nyt on trendi maalle ja loma-asunnotkin muutetaan vakinaisiksi asunnoiksi.
Suuret ikäluokat muuttavat maaseudulle ja kesämökeilleen ja tuovat hyvät työeläkkeensä maaseudun kehittämiseen.
Mistä hitosta teille on tullut käsitys, että uudet eläkeläiset tahtoisivat asua metelissä ja pakokaasun käryssä.
Mikään kaupunkiseutu ei enää kasva merkittävästi, ellei maahanmuuttajia tuoda laivalasteittain.
Kaupungit vetävät edelleen. Turulla vaan ei ole tarjota mitään kiinnostavaa kaupunkilaiselle. Ei ole hyvää joukkoliikennettä, tilavia kerrostaloasuntoja tai korkeita näköaloja. Kaikki ihmiset eivät ole "punainen tupa ja perunamaa"-tyyppiä, kuten oletat. Ja koska Turulla ei enää mitään maaseutuvarantoja olekaan, niin Turun pitää houkutella uudet asukkaansa muista kaupungeista. Siihen Turun rahkeet eivät tällä hetkellä riitä ja siksi Turku ei kasva.
Ja itseasiassa raiteet ovat keino, jolla myös se mökkikansa voi elää elämäänsä palvelujen lähellä, kun Turun lähimaastosta alkaa tontit loppumaan.
Ensi alkuun yhteydet Ukiin ja Saloon päin ku sais kuntoon. Kyllä se siitä sitten lähtee!
Tuo on virhe luulo kaupunkiin muutetaan ainoastaan työn perässä.
Uudet hyväkuntoiset työeläkeläiset eivät työtä kaipaa, ainoastaan palveluja ja niitäkin on tultava sieltä kaupungista tänne tarjoamaan.
Minunkin tuttavani ovat monet talvet Espanjassa ja kesät täällä mökillä ja on paljon mukavampaa.
Kyllä ne on ne nuoret jolpit, kun siellä kaupungissa ryyppää ravintoloissa ja ajelevat joukkoliikenteellä.
Me täällä maalla ajetaan autolla, meillä on varaa, kun on koko ikä säästetty ja nyt ei enää säästetä.
Elellään tässä parikymmentä vuotta ja harrastetaan, saunotaan vaikka keskellä päivää jos huvittaa.
Mitähän varten aina Turussa vouhotatatte siitä kaupungin jatkuvasta kasvamisesta, eikö teillä ole jo nyt aivan riittävästi ihmisiä vieri vieressä, kuin sillipurkissa.
Eihän teille voi koskaan tulla varoja, kun aina vaan rakennatte ja otatte velkaa, minä en ainakaan ota enää ikinä velkaa, vaan nyt nautin elämästäni kiireettömästi.
Minulla on muuten kaikki palvelutkin hyvin lähellä, oikeastaan puolta tuntia enempää ei mene matka-aikaan menen minne tahansa.
Osaan myös käyttää internettiä, eikä minun tarvitse todellakaan asioida oikeastaan paljonkaan virastoissa. Toisin oli isälläni, joka joutui aina käymään paikanpäällä kunnantalossa, verotoimistossa ja ties missä.
Eikä minulla mitään punaista tupaa ole, eikä perunamaata, minulla on hirsihuvila, auto ja moottorivene, perunat ostan kaupasta ja samalla reisulla myös olutta.
Pian minulla alkaa olla täällä kavereitakin, kunhan pääsevät eläkkeelle muutaman vuoden sisällä, päästään päivisinkin kalaan ja muijat marjalle.
Ei kyllä ole mitään hinkua kaupungin hulinaan, siitä olen saanut tarpeeksi ja tämä internetti on kivaa ajanvietettä näin iltaisin.
Meidän saaressa on sähkö jo kaikilla ja autotie pihaan, mikäs täällä on asustellessa.
Uskon vahvasti että kaupunki ja suuruusvouhottajat on väärässä, kaupunkien väkiluku alkaa harveta, kun suuret ikäluokat poistuvat työelämästä.
Turussa asutaan kuule sangen väljästi ja tilavasti. Täällä on paljon omakotitaloja, aivan liiaksi asti, Tiedätkö yhtään kuinka kallista haja-asuttaminen on sekä Suomelle, että koko maapallolle.
Asukaa vain maalla, mutta maksakaa itse palveluidenne ylläpito! Ei kouralliselle ihmisiä yksinkertaisesti kannata järjestää samoja palveluita kuin kaupungissa.
Miten niin kouralliselle ihmisiä, meitä alkaa tänne kertymään jo melkoisesti ja lisää tulee kokoajan.
Tontit ovat täällä noin neljä kertaa halvempia, kuin siellä Turussa ja autolla tosiaankin tavoittaa puolessa tunnissa kaikki tarvittavat palvelut, enkä todellakaan tarvitse kaikkia palveluita edes kerran kuukaudessa, niin ei niitä tietenkään kannata tänne tuodakkaan.
Mikähän se sitten lopuksi maalla asumisessa on kalliimpaa. Olen asunut myös kaupungissa ja mielestäni siellä oli kaikki kalliimpaa, klapikuormasta lähtien.
Olen satavarma, että käännekohta kaupunkilaistumisesta alkaa nyt ja parhaat veronmaksajat alkavat muuttaa maalle ja Turun seutu on kerrankin etunenässä.
Tervetuloa vaan muutkin eläkeläiset tänne maalle, kyllä täällä on mukavaa, otetaan hirviporukkaankin, jos olet metsämiehiä.
Molempiin on jo kiskot, mutta kun ei ole matkustajia.
Ihmisiä pitäisi alueella olla vähintään miljoona, jotta edes jonkinlaista kannattavuutta saataisiin.
Matkustajavaunut ja veturit ovat kalliita, eikä niitä voi käyttää, kuin päivisin. Tavaraa taas voidaan ajaa ympäri vuorokauden ja ne liikkuvat turvallisesti kiskoilla kohtuullisilla nopeuksilla.
En voi käsittää ajatusta, että myrkkyjunat ja matkustajat kulkevat samoilla raiteilla yli 200 km/h tuntivauhtia.
Siis edelleen matkustajat linja-autoilla ja tavarat kiskoilla, molempia ei pidä sekoittaa keskenään, kuten nyt tehdään.
Rantaradalla ei edelleenkään kulje tavaran tavaraa. Ja miten voisi olla matkustajia, jos ei ole millä matkustaakaan. Kaikki on huuhaa arviointia, VR:n haluttomuutta jne.
Ei Turun seutu voi olla niin erilainen verrattuna muuhun maailmaan, ettei täällä muka ihmiset suostuisi kulkemaan junalla.
Sinä siis haluaisit pyhittää rantaradan myrkkyjunille? Mikä niissä busseissa niin viehättää. Ei sillä, etteikö ne minustakin ole mukavempia omalla tavallaan kuin junat, mutta tehokuus ja aika ovat tärkeitä tekijöitä
Tiedätkö ollenkaan kuinka paljon ihmisiä Turun ja Hesan välillä siirtyy päivittäin ja kuinka paljon matkustusaika työpäivässä merkitsee?
Et saa ikinä seutuliikenteestä busseilla yhtä tehokasta ja halpaa kuin junalla.
Rakenetele kuule pienoismalli itsellesi niin et ole aina keskustelemassa palstalla mahdottomista. Kerta kerran jälkeen ehdottelet unelmasi täyttämistä Turussa, ei, ei ja ei, me tarvitsemme ihan arkipäivisiin ja oleviin kohteisiin rahat tällä hetkellä.
Ilmeisesti Turku kasvaa heinää 2050. Menestyksen eteen on tehtävä ja panostettava. Kaupunkien on muututtava ja kasvettava tai kuoltava pois!
Niin muualla Suomessa tapahtuu! Jos kaikkeen on asenne, että me ei kyetä, ni ei kyllä tule mitään hyvää.
Kannattaisi hieman lähteä vaikka mainittua Lahtea katsomaan tai ihan minne vaan. Siellä ihmisillä on uskoa tulevaisuuteen ja muutokseen.
Ehkä turkulaisia mieliä voi muuttaa kun kaupunkiin täräytettäisiin muutama yli kaksikymmentä kerroksinen talo. Sellaisia alkaa pian kukkimaan meinaan muualla Suomessa hyvin tiheään, kun täällä kutsutaan 8 kerroksista tornitaloksi.
Ja tällä hetkellä toivottavasti ei tarkoita, että tämä hetki on vielä 2050. Aika huolestuttavaa.
http://www.hel.fi/wps/portal/HKL/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Helsingin kaupungin liikennelaitos/Uutiset/3T:n yöliikenne alkaa vuodenvaihteessa
http://www.hel.fi/wps/wcm/resources/file/ebc5ff48a6c881f/HELPO_raportti_nettiversio.pdf
http://www.hel.fi/wps/portal/HKL/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Helsingin kaupungin liikennelaitos/Ajankohtaista/Poikittaisliikennettä lisätään lähivuosina
Suomessa kunnan pyörittäminen on hankalaa, ellei kuulu pk-seudulle. 30%:n valtion tuella Turku saa kyllä kiristellä vyötä kaupunkia kehittäessään. Jotenkin olisi tosiaan hyvä jakaa kustannuksia pikaraitiotiestä tai muusta hyötyviä kiinteistön omistajia. Ulkomaillahan onkin jotain asuinalueita kehitetty juuri sillä tavalla, että ensin viedään kiskot ja sitten rakennetaan muu.
Aivan ja kun hurrikaanit tulevat ollaankin sumpussa, ei hyvä vaikka kiskot veisivätkin etelään..
Amerikka rakennettiin niin, että ensin tehtiin kiskot ja aseman ympäristöt asutettiin ensin.
Mutta sielläkin pääsääntöisesti autoillaan nykyisin.
Junilla kulkee enää tavaraa ja kiskotukset eivät ole mitenkään hääppöisiä.
Meilläkin tie jo menee miltei joka paikkaan, niin kiskoja ei tarvita.
Kauppalehti kertoi juuri, miten Turku elää muiden siivellä. Talouselämä mainitsi saman aiemmin "Turku on kuntatalouden kauhukuva".
Turku itse lopetti omat raitiotiensä, ei kukaan muu, oma vika.Pukkinen ilmoitti julkisuudessa, että ei kannata pikaraitiotietä.
Turku ei halua suunnitella pikaraitiotietä, eikä kehitä omaa liikennettään, pk-seudulla kunnat osallistuvat liikennehankkeisiin, muualla ei.
http://www.hel.fi/wps/portal/HKL/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Helsingin kaupungin liikennelaitos/Uutiset/3T:n yöliikenne alkaa vuodenvaihteessa
http://www.hel2.fi/HKL/aikataulut/3T.pdf
Ja tässä sitä ytyä vasta on:
http://www.hel.fi/wps/wcm/resources/file/ebc5ff48a6c881f/HELPO_raportti_nettiversio.pdf
Turku nousee kulttuuripääkaupunkihankkeen myötä.
Se on oikeansuuntaista PR.ää.
Edullisia vuokra-asuntoja tarvittaisiin Turkuun enemmän.
Keskusta-asuntojen vuokrat ovat jo kohtuuttomuuden ylärajalla.
Samoin tarvittaisiin edullisia parkkipaikkoja keskustaan.
Näin liikkeet saisivat ostajia.
Louhikin olisi käytössä täydellä kapasiteetilla, jos parkkimaksu
olisi 1 euro/ 3 tuntia. Siinä ajassa ehtisivät mailta tulevatkin käydä
kaikki ostospaikat läpi.
Kaupungin kannattaisi tukea parkkitaloja, jotta maksut saataisiin kohtuullisiksi.
Aloitus oli tosi järkevää tekstiä. Miten saataisiin päättäjiä liikkeelle,
ja nyt ensin lukemaan täältä palstalta monia hyviä huomioita, joilla
Turkua kehitetään onnistuneesti.
Älkää unohtako Aurajoen siltahankkeita. Ne, kaikki kolme, tuovat
suuren merkityksen kulttuurikaupunki Turkuun.
Hienoa, että joku ajattelee Lahden seudusta näin positiivisesti ja peräti tietää Lahden olevan olemassa, eikä hauku sitä ;) Lahti kun jää useimmiten mielestäni huomioimatta ja kaikki haukkuu sen aina lyttyyn :( Lahti ei oikeasti ole sen kummoisenpi kuin mikään muukaan Suomen kaupunki.
Turun seudun ongelmat ovat moninaisia, osaan niistä ei ole voitu vaikuttaa, osa on aiheutettu itse.
1) Teollisuuden rakennemuutos. Turusta on kadonnut suuri määrä teollisuutta ja tilalle ei ole tullut mitään. Telakan alasajo, tupakkatehdas, likööritehdas, meijeri ja paljon paljon muuta
2) Menetettyjä työpaikkoja ei ole onnistuttu korvaamaan, Biolaaksot yms ovat jääneet enemmän paperitiikereiksi ilman todellista sisältöä.
3) Seudun epäyhtenäisyys. Turun politiikka on harvinaisen likaista ja kytköksiä on moneen suuntaan. Poliittinen ilmapiiri on sairas ja juonitteleva, avointa keskustelua ei käydä.
4) Kaupunkirakenteen tuho. Turku on käytännöllisesti katsoen saneerannut itsensä pilalle. Kaunis keskikaupunki on tuhottu leveillä autoteillä (Olavi Laisaareen idea jo 50-luvulla) ja iso osa, itse asiassa suurin osa vanhaa rakennuskantaa on tuhottu. Turun kaupunkikuva ei ole huoliteltu tai houkutteleva.
5) Liikennesuunnittelu vääristyneisyys. Turkua suunnitellaan edelleen vain autokaupunkina. Raitioteistä on olemassa symbolinen päätös vuodelta 2009, tosin sen käytännön vaikutukset jäänevät hyvin vähäisiksi. Rahaa raitioteihin ei haluta laittaa, bussien kilpailutussopimukset ulottuvat jopa vuoteen 2020. Ei ole uskottavaa, että joukkoliikenne Turussa kehittyisi, sillä tämä vaatisi seudun kuntien saumatonta yhteistyötä ja halua. Sitä ei näytä löytyvän.
6) Em syistä johtuva väestörakenne. Turun väestörakenne on vääristynyt. Huono ilmapiiri niin politiikassa kuin liike-elämässäkin johtaa osaamisen ja veronmaksajien kaikkoamiseen. Turussa asuu paljon eläkeläisiä, työttömiä, maahanmuuttajia ja opiskelijoita. Varakas väki asuu ympäristökunnissa ja maksaa veronsa sinne.
7) Pitkät etäisyydet ja slummiutuminen. Turun huono joukkoliikenne itsessään jo edesauttaa slummiutumista. Kauas ja irtonaisiksi rakennetut lähiöt (vrt. Varissuo, Lauste...) ovat muuttuneet 70-80-luvun asuinalueista luotaantyöntäviksi saarekkeiksi. Maahanmuuttajien osuus on iso ja ns kulttuurien yhteentörmäys jokapäiväistä. Tämä kärjistää edelleen kierrettä.
YHTEENVETO
====================
8) Johdonmukaisen politiikan puute ja sen seuraukset: Yhteenvetona voidaan todeta, että Turku on jatkuvasti menettämässä asemiaan, ikävä kyllä. Helsingin määrätietoinen panostus laadukkaaseen asumiseen, raiteisiin ja autottomuuteen on cocktail, johon Turku ei voi vastata millään. Ei, selitykseksi ei kelpaa "valtion harjoittama Helsingin suosinta", sillä a) HSL-alueen kunnat rahoittavat joukkoliikenteensä itse ja b) kaavoitus on kuntien asia ja c) Turku saa absoluuttisesti enemmän valtionosuuksia kuin Helsinki (!) vaikka asukkaita on vain kolmannes Helsingin määrästä.
Kulttuuripääkaupunkivuosi on pian päätöksessään ja huolimatta sponsoroidusta lehtikirjoittelusta tulokset ovat jäämässä haitaripainia ja häthätää kyhättyä logomoa lukuunottamatta laihoiksi. On vaikea kuvitella, että kovin moni olisi kiinnostunut näkemään "kulttuuria" tai "arkkitehtuuria" ulkomailta asti, varsinkin kun suurin osa siitä, joka on joskus ollut näkemisen arvoista, on jo hävitetty.
Turulla ei ole enää panoksia päästä tästä savesta irti. Pakkoliitokset ympäristön kanssa tulevat aikanaan, mutta 20-30v liian myöhään. Runkolinjapuuhastelut ja haitaripainit eivät auta siinä tilanteessa, kun taloudelliset ja demografiset tosiseikat jyräävät. Saattaapi olla, että ne karjalaisevakot, joiden ikoneita ym arvokasta on tuhoutunut puutalojen ullakoilla taloja purettaessa, saattavat jopa hiukan pilkallisesti hymähtää sieltä pilvenreunalta.
No eipä Lahdessakaan asiat hyvin mene :) Että samassa veneessä ollaan Turku Suomen muut kaupunkiseudut paitsi, että Stadi kyllä kehittyy. Lahteen ei saada edes kehätietä, uus oikeustalo, matkakeskus ja lista jatkuu...Lahti taitaa olla valtion silmässä yks anusaukko :/ Kyllä menee miljardit Kreikoille ja Itä-Suomelle juu...STADIN PÄÄTTÄJÄT, MUUALLAKIN ON ELÄMÄÄ?!
Lahti ei tähän keskusteluun liity, sille lienee oma paikkansa. Stadin kehitykseen vaikuttaa eniten stadi itse, joka satsaa omista rahoistaan joukkoliikenteeseen ja kaavoituksella ei edistä autoilua. Turku voisi vaikka ottaa mallia, tosin se ei halua.
Hahhha, vituttaako kun Lahti tunkee Turun alueelle :D
Mitäs pahaa siinä autoilussa on kun siitä niin kamalasti vouhotetaan täällä ? Henkilöautolla liikkuminen kun on vapaata ilman aikatauluja ja tarvittaessa tavaraa kulkee mukana mukava määrä.
1,5 matkustajaa autossa ja päästöjä vähemmän kuin rautatiellä. Kimppakyyti on tulevaisuutta ja yhteistyö henkilöautoilijoilla.
Rautatie on kallis investointi, joka tutkimustenkin mukaan saastuttaa kumijalkaa enemmän. Homma perustuu turhaan massaan joka rautatiekalustossa on valtavan suuri, joka vaatii energiaa liikkuakseen. Läskiä on aivan liikaa verratessa matkustajien painoon, turhaa rautaa ei kannata energialla siirrellä.
Rautapyörällä ei voida myöskään ajaa kuin yhden prosentin nousuja ja ratoja joudutaan tasaamaan. Näin matka rataa pitkin tulee pidemmäksi ja taas matkaan kuluu energiaa enemmän.
Rautatiekaluston pyörän laipat haraavat vastaan energiaa kuluu hukkaan jne...
Kiskolikeenne vaatii siirtymäliikennettä pääsääntöisesti jollain toisella kulkuneuvolla ja suuria parkkialueita, ei vaikuta järkevältä.
Kumijalka on tullut jäädäkseen ja kehittyy: Hybridit, sähköautot, vetypolttoaine, polttokennotekniikka on saasteeton, enää ei kannata haikailla höyryveturi nostalgian perään.
Kunnat tarvitsevat rahaa paljon muuhun kuin turhaan päällekkäiseen investointiin vain muutamille käyttäjille.
Turku lähikuntineen pyhitettäköön kehittyvälle autoliikenteelle, joka ei ole aikatauluista kiinni. Tiet turvallisiksi ja liikenteen ohjaus kuntoon, niin kumijalalla on ilo ajella.
Aloittaja on joku Niuvanniemestä karannut pakkohoitoon tuomittu megalomaani. Tunge ne kiskot hanuriisi ja hyppää Aurajokeen niin maailma pelastuu.
Julkinen liikenne on halvinta hoitaa runkolinjojen osalta raiteilla. Tännekkin joku dösien puolustaja vahingossa linkitti sivun, jossa todettiin raitiovaunu kolmanneksen halvemmaksi kuin linja-auto. :D
Puhut omiasi, kiskoliikenteen investoinnit ovat erittäin kalliit kumipyöriin verrattuna. Runkobussit tarvitsevat vain vähän tiejärjestelyjä, kiskoliikenne kokonaan uudet kulkuväylät, jotka eivät edes mahdu kapeille kaduillemme. Veronmaksajilla ei pidä maksattaa muutamien kiskoliikenne hörhöjen toilailuja. Lisäksi tarvitaan huolto varikolla, uutta henkilökuntaa, huoltokalustoa kiskoja huoltamaan, sähköjärjestelyjä johtimineen jne...
Kallista tulisi ja maanalaisten rakenteiden huolto vaikeutuisi, sekä kallistuisi.
Nykyisin halutaan myös vapaata liikkumista ja se hoituu parhaiten omalla autolla omassa yksityisyydessä. Mikä parasta samalla kadulla voi ajaa runkobussilla ja henkilöautolla, sekä huoltoliikenteen kuljetuskalustolla, ei tarvita mitään väliaikaisia parkkialueita jne...
Kauppakassit ovat nykyisin myös niin täynnä tavaraa, ettei edes perheen äitejä voi pakottaa raahaamaan niitä raitiovaunuissa. Lisäksi suuri osa työtehtävistä vaatii omaa autoa, joten siitä ei voi kovinkaan moni luopua vapaaehtoisesti.
Jep, mutta pitkän päälle kiskoliikenne on halpaa! Bussi ei kykene kilpailemaan koskaan henkilöauton kanssa, mutta juna ja raitiovaunu kykenevät joissakin tapauksissa. Bussi on vain kuluerä, ei kannattavaa liikennöintiä.
Raideliikenteen, kuten kaiken muunkin julkisen liikenteen, rakentaminen tukien varaan on kestämätöntä. Joissakin tapauksissa on kuitenkin kannattavaa tukea alkuinvestointia, eli tässä tapauksessa on mahdollista saada valtion tukea Turun raitiovaunuhankkeelle (vrt. hallitusohjelma).
Lähiliikenteen aloittaminen Turusta Loimaalle, Saloon ja Uuteenkaupunkiin ei tarvitse rahallista tukea. Se vaatii kaavoituspäätöksiä niin, että liikennöinti on kannattavaa. Jos se ei kiinosta VR:ä, niin alalla on muitakin yhtiöitä.
Maamme kaipaisi nopeasti järkeä päätöksiin. Helsinki kuvittelee - ilmeisesti muistellen menneitä hyviä aikoja - että kaupungin pitäisi olla likimain Euroopan suurin, jotta sen painoarvo huomattaisiin!
Eipä uskoisi moista valistumattomuutta, suorastaan itseleuhkaa pöljyyttä, enää löytyvän muutoin niin kehittyneestä Suomesta?
Kiinteistöbisneksen voitontavoittelun takiako? Miksi kaiken pitäisi näinä aikoina sijaita Helsingissä? Kansallisoopperan takiako? Kysykääpä kumpi on viimeksi käynyt Kansallisoopperassa, hesalainen vaiko oululainen. Vastaus on takuuvarmasti: oululainen.
Valitettavasti nimimerkin "kehitystä kaivataan" kirjoitus ei oikein osu kohdilleen. Keskustelun teemana oli raideliikenne ja osittain myös kaupunkirakenne. Kumpaankin asiaan Turun kaupunki voi vaikuttaa itse, sillä kaavoitusmonopoli on kunnilla ja aivan kuten Helsinkikin, Turku voi perustaa raitiotiet. Mikäli poliittista tahtoa löytyy, ei liene ongelma perustaa siinä missä raitiotiet lakkautettiinkin ne.
Helsinkiläisten "leuhkuus " ei tähänkään asiaan liity millään tavalla, saatikka se, kuka oopperassa käy. Jatkakaa turkulaiset vaan sen autokaupunkinne rakentamista...