Mitä uskonto on?

Uskonto on sitä minkä itse tuntee omassa sisimmässään, esim. tunne ikuisuudesta kun katsoo auringonlaskua, hiljaisuus, jonka voi kuulla, sisäinen yhteys persoonattomaan olemiseen.

Ajattelemallahan uskon nimenomaan löytää. Ajatus on aposteriori, eikä apriori.
Ateismi perustuu sille, että ajatus on apriori. Koska epätäydellisyyslause todistaa, että ajatus ei voi olla apriori, ateismin täytyy itsensä kanssa ristiriidassa.
Ja ateismin ristiriitahan perustuu nimenomaan sille, että henkilö ei ateistina hyväksy ajatuksen aposteriori tilaa, eli muodollista ristiriitaa, jolloin ristiriita ilmenee sisäisessä logiikassa ja koko teoria tulee sisäisesti nollatuksi.

Eli ateismi on matemaattisesti mahdoton ajattelutapa ja tämän voi ymmärtää nimenomaan ajattelulla.
Tärkeää on, että pystyy Wittgensteinin sanoin "nousemaan" ajatusten "yläpuolelle".

Zaviola kirjoitti:

Ajattelemallahan uskon nimenomaan löytää. Ajatus on aposteriori, eikä apriori.
Ateismi perustuu sille, että ajatus on apriori. Koska epätäydellisyyslause todistaa, että ajatus ei voi olla apriori, ateismin täytyy itsensä kanssa ristiriidassa.
Ja ateismin ristiriitahan perustuu nimenomaan sille, että henkilö ei ateistina hyväksy ajatuksen aposteriori tilaa, eli muodollista ristiriitaa, jolloin ristiriita ilmenee sisäisessä logiikassa ja koko teoria tulee sisäisesti nollatuksi.

Eli ateismi on matemaattisesti mahdoton ajattelutapa ja tämän voi ymmärtää nimenomaan ajattelulla.
Tärkeää on, että pystyy Wittgensteinin sanoin "nousemaan" ajatusten "yläpuolelle".

Lue lisää

ei täs uskovaisena mihinkään nousta järjen yläpuolelle.. jumala on vaan loogisin ja järkevin syy maailmalle. ja mä myös tunnen kaikkee hämärää täällä, on niin uskomatonta.

miks on mitään olemassa?= kuullu jotain juttua et on aina ollu ja tulee aina olemaan.. onko siinä mitään järkeä? KAIKKI muu on järkevää ja loogista paitsi= AINA oleminen ja SYY .. miks just ne? niitä ei voi tutkia ihan helposti, tod näkösesti ainakin tohon AINA olemiseen vois olettaa liittyvän jotain järkevää sen kumoamiseksi..

mut tuo syy olemiseen.. eihän siihen saa mitään järkeä. huom kaikki muu on saatu helposti järkeviksi tähdistä prossuihin mustaaukon kautta rakkauteen.. eli hämärää on, nerokkaan suunnittelun kannalla olen ja tällä hetkellä juma loogisin.. tää touhu on ilman jumaakin jo niin uskomatonta välillä et ei ois juurikaan yllätys tuo "jokin isompi".. emtiä

häh?? kirjoitti:

ei täs uskovaisena mihinkään nousta järjen yläpuolelle.. jumala on vaan loogisin ja järkevin syy maailmalle. ja mä myös tunnen kaikkee hämärää täällä, on niin uskomatonta.

miks on mitään olemassa?= kuullu jotain juttua et on aina ollu ja tulee aina olemaan.. onko siinä mitään järkeä? KAIKKI muu on järkevää ja loogista paitsi= AINA oleminen ja SYY .. miks just ne? niitä ei voi tutkia ihan helposti, tod näkösesti ainakin tohon AINA olemiseen vois olettaa liittyvän jotain järkevää sen kumoamiseksi..

mut tuo syy olemiseen.. eihän siihen saa mitään järkeä. huom kaikki muu on saatu helposti järkeviksi tähdistä prossuihin mustaaukon kautta rakkauteen.. eli hämärää on, nerokkaan suunnittelun kannalla olen ja tällä hetkellä juma loogisin.. tää touhu on ilman jumaakin jo niin uskomatonta välillä et ei ois juurikaan yllätys tuo "jokin isompi".. emtiä

Lue lisää

"ei täs uskovaisena mihinkään nousta järjen yläpuolelle.. jumala on vaan loogisin ja järkevin syy maailmalle."

Mistäs sitä voit järjellä osoittaa, että se on loogisin syy, kun looginen tosiasia on, että sen logiikkaa ei voi osoittaa ja juuri siksi usko onkin ainoa mahdollisuus. Sitä tarkoitan järjen yläpuolelle nousemisella.


"miks on mitään olemassa?= kuullu jotain juttua et on aina ollu ja tulee aina olemaan.. onko siinä mitään järkeä?"

"AINA olemiseen vois olettaa liittyvän jotain järkevää sen kumoamiseksi.."

Siis puhutko ikuisuudesta, mitä Jumalakin edustaa? Ikuinen ja ajaton on se, mikä on maailmankaikkeuden ulkopuolella. Aika on maailmankaikkeuden sisäinen käsite ja aika liittyy havaitsemisen muotoon, mikä maailmankaikkeus oikeastaan on. Ajattelu on rakentunut tulkitsemaan ikuisessa olevaa tämän ajallisen havaitsemisen muodon "läpi" ja siksi varsinaista ajatonta ja ikuista ei ole mahdollista ajatella.


"tää touhu on ilman jumaakin jo niin uskomatonta välillä et ei ois juurikaan yllätys tuo "jokin isompi".. emtiä"

Wittgensteinin neuvo on, että "älä ajattele sitä, mitä et voi ajatella". Se, kun ajattelee ajattelematonta, on uskottomuutta. Usko on hyväksymistä.

koko aineelisella maailmalla paikallisina ja tilaa täyttävine kappaleineen, jotka ovat ajallisesti syysuhteessa topisiinsa että tällä kaikella ei ole aivoistamme riippumatonta olemassaoloa vaan että sen perusedellytykset ovat aivotoiminnoissamme, ja jossa sellainen olioiden objektiivinen järjestys on mahdollinen. vaikka tiettyjen aistimiini saapuvien aistimusten vaikutuksesta syntyy aivoissa havainto alkuperäisesti vaikuttavista olioista se ei oikeuta minua oletamaan että myös sinänsä aivoistani ja mielteestä riippumatta on olemassa sellaisia olioita kauttaaltaan niille kuluvin ominaisuuksin.

antigonisti kirjoitti:

koko aineelisella maailmalla paikallisina ja tilaa täyttävine kappaleineen, jotka ovat ajallisesti syysuhteessa topisiinsa että tällä kaikella ei ole aivoistamme riippumatonta olemassaoloa vaan että sen perusedellytykset ovat aivotoiminnoissamme, ja jossa sellainen olioiden objektiivinen järjestys on mahdollinen. vaikka tiettyjen aistimiini saapuvien aistimusten vaikutuksesta syntyy aivoissa havainto alkuperäisesti vaikuttavista olioista se ei oikeuta minua oletamaan että myös sinänsä aivoistani ja mielteestä riippumatta on olemassa sellaisia olioita kauttaaltaan niille kuluvin ominaisuuksin.

Lue lisää

"vaan että sen perusedellytykset ovat aivotoiminnoissamme, ja jossa sellainen olioiden objektiivinen järjestys on mahdollinen."

Varsin epäterve ajattelutapa. Väität siis, että maailma johtuu subjektista.
Freudin psykoanalyysissa tärkein tavoite on, että henkilö tajuaa, ettei näin ole. Yleensä terapiaprosessia haittaa suuresti potilaan tarrautuminen tämänkaltaisiin väittämiin, että maailma riippuu subjektista.
Freud puhuu defensseistä, joilla potilas pyrkii torjumaan todellisuuden ja näitä defenssejä käyttämällä hän luo itselleen illuusion siitä, että maailma riippuu hänestä, vaikka todellisuudessa kyse on siitä, että potilas muokkaa maailmansa mieleisekseen ja sulkee siitä epämiellyttävät asiat ulos, luoden itselleen maailman, missä hän on itse jumala, sillä tämä maailma riippuu hänestä ja pyrkien vetämään myös muut ihmiset kyseiseen fantasiamaailmaan mukaan käyttämällä manipulointia ja samaan toiset käyttäytymään haluamallaan tavalla. Tämä kaikkivoipaisuuden tunne aiheuttaa potilaalle suurta seksuaalista mielihyvää, sillä hänen kykynsä saada seksuaalista nautintoa on osittain estynyt ja purkautuu siksi fantasian kautta.
Länsimainen kapitalistinen, markkinataloudellinen ja popularistinen kulttuuri on rakentunut tällaisen ajattelutavan ihannoinnille.

Nietzscheläinen subjektiivinen moraali osoittaa itse itsensä sisältä käsin ristiriitaiseksi.

Zaviola kirjoitti:

"vaan että sen perusedellytykset ovat aivotoiminnoissamme, ja jossa sellainen olioiden objektiivinen järjestys on mahdollinen."

Varsin epäterve ajattelutapa. Väität siis, että maailma johtuu subjektista.
Freudin psykoanalyysissa tärkein tavoite on, että henkilö tajuaa, ettei näin ole. Yleensä terapiaprosessia haittaa suuresti potilaan tarrautuminen tämänkaltaisiin väittämiin, että maailma riippuu subjektista.
Freud puhuu defensseistä, joilla potilas pyrkii torjumaan todellisuuden ja näitä defenssejä käyttämällä hän luo itselleen illuusion siitä, että maailma riippuu hänestä, vaikka todellisuudessa kyse on siitä, että potilas muokkaa maailmansa mieleisekseen ja sulkee siitä epämiellyttävät asiat ulos, luoden itselleen maailman, missä hän on itse jumala, sillä tämä maailma riippuu hänestä ja pyrkien vetämään myös muut ihmiset kyseiseen fantasiamaailmaan mukaan käyttämällä manipulointia ja samaan toiset käyttäytymään haluamallaan tavalla. Tämä kaikkivoipaisuuden tunne aiheuttaa potilaalle suurta seksuaalista mielihyvää, sillä hänen kykynsä saada seksuaalista nautintoa on osittain estynyt ja purkautuu siksi fantasian kautta.
Länsimainen kapitalistinen, markkinataloudellinen ja popularistinen kulttuuri on rakentunut tällaisen ajattelutavan ihannoinnille.

Nietzscheläinen subjektiivinen moraali osoittaa itse itsensä sisältä käsin ristiriitaiseksi.

Lue lisää

Se ei o9le mikään väiteltäväksi asetettu paradoksi tai mahtikäsky vaan yksinkertaisin totuus jonka tiedoitseminen vaikeutuu vain siksi että se on suorastaan liiankin yksinkertainen eikä kaikilla ole harkintaa johtuakseen olioista tajuntamsa ensimmäisiin aineksiin, joka on filosofinen totuus, että tajunta, subjektiivinen on välitön ja annettu, kaikki muu on vasta sen edellyttämää niin muodoin siitä riippuvaista. Että objektiivinen maailma olisi olemassa vaikka ei olisi ainoatakaan tioedoitsevaa subjektia näyttää tosin ensi näkemältä varmalta koska niin voi abstraktisti ajatella mnutta jos haluamme todentaa tämän abstraktin ajatuksen johtaa sen havainnollisista mielteistä niin todellisuudessa huomnaamme sen tarkoittamamme vastakohdaksi, pelkäksi ilmiöksi objektiivista maailmaa katselevan tiedoitsevan subjektin älyssä, nin muodoin juuri siksi joka oli haluttu siulkea näköpiirin ulkopuolelle, objektiivisekka näet on olemassaolonsa vain subjektin mielteenä. Muiden tieyteiden empiiriselle katsantokalla on sopiva olettaa objektiivinen maailma ilman muuta olevaksi, mutta ei filosofialle jonka on pitäydyttävä ensimmäiseen ja alkuperäiseen, maailma on mielteeni.

antigonisti kirjoitti:

koko aineelisella maailmalla paikallisina ja tilaa täyttävine kappaleineen, jotka ovat ajallisesti syysuhteessa topisiinsa että tällä kaikella ei ole aivoistamme riippumatonta olemassaoloa vaan että sen perusedellytykset ovat aivotoiminnoissamme, ja jossa sellainen olioiden objektiivinen järjestys on mahdollinen. vaikka tiettyjen aistimiini saapuvien aistimusten vaikutuksesta syntyy aivoissa havainto alkuperäisesti vaikuttavista olioista se ei oikeuta minua oletamaan että myös sinänsä aivoistani ja mielteestä riippumatta on olemassa sellaisia olioita kauttaaltaan niille kuluvin ominaisuuksin.

Lue lisää

No juu, jos et usko että edes aivojesi ulkopuolella on yhtään mitään niin sitten se on jo ongelma. Oletko varma että Matrix on vain huumannut sinut? Minä en. Siis onhan se nyt paras (ainakin kuvitella) että emme ole vain Matrixin uumenissa.

Kyllä tämä maailma on olemassa. Mutta eihän me kaikkea tajuta, siis on olemassa sellainenkin johon ei ihmisäly (eikä kaukoputket) riitä.

nyt jo toinen kerta kirjoitti:

No juu, jos et usko että edes aivojesi ulkopuolella on yhtään mitään niin sitten se on jo ongelma. Oletko varma että Matrix on vain huumannut sinut? Minä en. Siis onhan se nyt paras (ainakin kuvitella) että emme ole vain Matrixin uumenissa.

Kyllä tämä maailma on olemassa. Mutta eihän me kaikkea tajuta, siis on olemassa sellainenkin johon ei ihmisäly (eikä kaukoputket) riitä.

Lue lisää

vastaus "antigonisti - salanimellä" olevalle kirjoittajalle

agonisti kirjoitti:

Se ei o9le mikään väiteltäväksi asetettu paradoksi tai mahtikäsky vaan yksinkertaisin totuus jonka tiedoitseminen vaikeutuu vain siksi että se on suorastaan liiankin yksinkertainen eikä kaikilla ole harkintaa johtuakseen olioista tajuntamsa ensimmäisiin aineksiin, joka on filosofinen totuus, että tajunta, subjektiivinen on välitön ja annettu, kaikki muu on vasta sen edellyttämää niin muodoin siitä riippuvaista. Että objektiivinen maailma olisi olemassa vaikka ei olisi ainoatakaan tioedoitsevaa subjektia näyttää tosin ensi näkemältä varmalta koska niin voi abstraktisti ajatella mnutta jos haluamme todentaa tämän abstraktin ajatuksen johtaa sen havainnollisista mielteistä niin todellisuudessa huomnaamme sen tarkoittamamme vastakohdaksi, pelkäksi ilmiöksi objektiivista maailmaa katselevan tiedoitsevan subjektin älyssä, nin muodoin juuri siksi joka oli haluttu siulkea näköpiirin ulkopuolelle, objektiivisekka näet on olemassaolonsa vain subjektin mielteenä. Muiden tieyteiden empiiriselle katsantokalla on sopiva olettaa objektiivinen maailma ilman muuta olevaksi, mutta ei filosofialle jonka on pitäydyttävä ensimmäiseen ja alkuperäiseen, maailma on mielteeni.

Lue lisää

"Muiden tieyteiden empiiriselle katsantokalla on sopiva olettaa objektiivinen maailma ilman muuta olevaksi, mutta ei filosofialle jonka on pitäydyttävä ensimmäiseen ja alkuperäiseen, maailma on mielteeni."

Siis sehän on matemaattinen tosiasia, ettei maailma voi riippua subjektista. Se on myös filosofinen fakta. Mielestäni filosofiaa ei voisi edes harrastaa, jos ajattelee maailman riippuvan subjekista, sillä eihän silloin edes tarvitsisi tehdä mitään, kun kaikki riippuu itsestä.

Kielletty maailma, missä henkilö kehittää persoonan, joka sisältää maailmasta persoonaa tukevat asiat, vääristäen todellisuuden, on subjektiivinen maailma.
Käytännön tasolla: henkilö väittää, että käveleminen on raskaampaa, kuin juokseminen. En jaksaisi sanoa hänelle mitään vastaan, koska hän ei kestä totuutta ja on valmis puolustamaan omaa totuuttaan hinnalla millä hyvänsä.

Kapitalismi perustuu "omien totuuksien" keskenään kilpailemiseen, eli on itsessään eräänlainen velvollisuus hulluuteen.

sama vielä kirjoitti:

vastaus "antigonisti - salanimellä" olevalle kirjoittajalle

Jalo on vaikeata totesi jo Schopenhauer, selittäessään idealistisen peruskatsomuksen mukaista käsitystä siitä että objektiivinen maailma on meistä riippuvainen mikä on välttämättömänä vastapainoa sille riippuvaisuudele johon me joudumme luonnokulun pakosta. maailma oli toisaalta vain mielteeni kun kuolemassa erkanen siitä, tehdessään objektiivise maailma meistä riippuvaiseksi eikä että subjekti olisi riipuivainen objektiivisesta maailmasta vaikka niin kuitenkin myös on. Subjektikin on riippuvainen objektista. Sillä yhtä väärä kuin alkeellise älyn väittämä, maailma objekti olisi sittenkin olemassa aikka ei olisi tiedoitsevaa subjektia on tämä; subjekti olisi sittenkin tiedoitseva vaikka ei olisikaan objektia. Tajunta ilman objektia ei näet ole mikään tajunta. Kun vuosisatoja oli kopeteltu voimia objektiivisessa filosofoimisessa keksittin että kaikesta siitä miköä tekee maailman niin arveluttavaksi on ensimmäisenä ja viimeisenä se että kaikesta empiirisestä todellisuudesta huolimatta se että maailma on vain yhden ainoan langan varassa joka on se tajunta jossa se kulloinkin esittäytyy riippumatta siitä kuuluvatko aivot sinulle vai minulle jolloin ei ole päästy koko subjektista objektin edellytyksenä on siis subjekti ja vielä sen tiedoitsemisen muodot jotka ovat riippuvaisia subjektista eikä objektista idealismi siis tekee objektivisen maailman meistä riippuvaiseksi esittäytyessään aivojemme kuvissa aivoilmiönä

antagonisti kirjoitti:

Jalo on vaikeata totesi jo Schopenhauer, selittäessään idealistisen peruskatsomuksen mukaista käsitystä siitä että objektiivinen maailma on meistä riippuvainen mikä on välttämättömänä vastapainoa sille riippuvaisuudele johon me joudumme luonnokulun pakosta. maailma oli toisaalta vain mielteeni kun kuolemassa erkanen siitä, tehdessään objektiivise maailma meistä riippuvaiseksi eikä että subjekti olisi riipuivainen objektiivisesta maailmasta vaikka niin kuitenkin myös on. Subjektikin on riippuvainen objektista. Sillä yhtä väärä kuin alkeellise älyn väittämä, maailma objekti olisi sittenkin olemassa aikka ei olisi tiedoitsevaa subjektia on tämä; subjekti olisi sittenkin tiedoitseva vaikka ei olisikaan objektia. Tajunta ilman objektia ei näet ole mikään tajunta. Kun vuosisatoja oli kopeteltu voimia objektiivisessa filosofoimisessa keksittin että kaikesta siitä miköä tekee maailman niin arveluttavaksi on ensimmäisenä ja viimeisenä se että kaikesta empiirisestä todellisuudesta huolimatta se että maailma on vain yhden ainoan langan varassa joka on se tajunta jossa se kulloinkin esittäytyy riippumatta siitä kuuluvatko aivot sinulle vai minulle jolloin ei ole päästy koko subjektista objektin edellytyksenä on siis subjekti ja vielä sen tiedoitsemisen muodot jotka ovat riippuvaisia subjektista eikä objektista idealismi siis tekee objektivisen maailman meistä riippuvaiseksi esittäytyessään aivojemme kuvissa aivoilmiönä

Lue lisää

Tahdoin sanoa että olemassaolon painopiste palautuu takaisin subjektii jolloin ei todisteta meidän riippuvaisuuttamme tästä unennäön kanssa samankaltaisesta objektiivisesta maailmasta vaan sen riippuvaisuutta meistä. Sillä se on valettu samassa muotissa joka on aivotoiminta äly

kriitillinen kirjoitti:

Tahdoin sanoa että olemassaolon painopiste palautuu takaisin subjektii jolloin ei todisteta meidän riippuvaisuuttamme tästä unennäön kanssa samankaltaisesta objektiivisesta maailmasta vaan sen riippuvaisuutta meistä. Sillä se on valettu samassa muotissa joka on aivotoiminta äly

Lue lisää

Tämä nk. keskustelu olemassaolon painopisteestä subjektiivisessä objektissa ei enään vastaa totuutta. Totuus on SELVÄSTI Raamatussa, ja siellä ei ole objekteja. Siellä asiat on selvästi sanottu. Esim. "Tee hyvää, älä pahaa". Ei siihen tarvitse painopisteen objektia. Näyttää tämä filosoofinen jotenkin vaikealta kun on tottunut selvään puheeseen, ja selvästi kirjoitettuun Sanaan.