Kävin lääkärissä (korva- nenä ja kurkkutautien erikoislääkäri) sen takia kun sairastan kuumeisen nuhan toisen perään ja sit aina väliin sitkeä poskiontelotulehdus. Ja jos sellainen ihme olisi että välillä muutama "terve" päivä, niin silti on pientä lämpöilyä ( 37,3- 37,7) ja sairas olo. Tulehdusarvot ovat koko ajan koholla, siksi kai se kehno ja heikko olo.
Paino on päässyt nousemaan näiden muutamien nuhavuosien aikana, ja siihenhän lääkäri heti kiinnitti huomion. Kysyi että mites tuota liikuntaa harrastat, ja minä sanoin että on jäänyt vähiin, kevyitä kävelylenkkejä olen vain uskaltanut. Satunnaisesti ja harvoin vain pääsen kuntosalille. Että kovat olisi halut kuntosalille päästä, mutta kun on koko ajan pientä lämpöä ja siihen päälle sit se nuha tai poskiontelon tulehdus, niin ei voi mennä.
Ja sitten tuli se uskomaton!!! Lääkäri sanoi, että minun yleiskunto on päässyt heikoksi ja että minun on siksi aloitettava kuntoilu (tämä onkin totta). Kuntosalille vaan, kun kunto kasvaa niin sitten kasvaa vastustuskykykin. Kysyin sit et mites kun on sitä lämpöä ja nuhaa, että siinähän se ongelmani onkin. Mutta kuulemma käytän kuumetta ja nuhaa vain tekosyynä siihen kun en viitsi lähteä kuntosalille. Eli treenaamaan vaan. Ja kysyin kuin mikäkin idiootti vielä varmistuksen, että kuntosalille tai juoksumatolle siltikin vaikka on 37,5 ja/tai nuha. Ja vastaus oli että KYLLÄ. Lämpöily tai nuha ei ole mikään syy jättää treenaamatta, vaan tärkeintä on treenata säännöllisesti.
Mutta kun minulle on aina opetettu, sanottu (lääkärit, ohjaajat ja personal trainerit) ja olen kirjoista ja fitness-alan lehdistä lukenut, että koskaan ei saa treenata kuumeessa tai kipeänä. Mutta tämä lääkäri sanoi että se on vain tekosyy jäädä kotiin laiskottelemaan. Mutta miksi ihmeessä tätä tekosyytä sitten toitotetaan joka tuutista? Ja entäs sitten se sydänlihastulehdus? Ja kyllähän sen tuntee jos puolikuntoisena salilla yrittää tehdä jotain, että mikään ei onnistu, pyörryttää ja tulee paha olo. Senhän tuntee jo lihaksissa milloin flunssa on tulossa. En tunne ketään joka treenaisi sairaana. Ja jos toisinaan joku on yrittänytkin niin tehdä, niin kyllä sille on aina menty salilla huomauttamaan asiasta.
Ja sitten lääkäri kertoi minulle kuntosaliharjoittelun perusteista (jotka takuulla hallitsen paremmin kuin tämä itse), ja kun sanoin että ei tarvitse näistä kertoa, tiedän kyllä aika paljon tästä asiasta (ja tämä ei ole turhaa itsekehua, siis TODELLA tiedän), niin sanoi vain aika vihaisesti että takuulla et tiedä. Että jos tietäisin, niin en treenaisi niin satunnaisesti, vaan säännöllisesti. Niinpä. Niinhän minä treenasinkin ennen tätä nuhakierrettä.
Tuli todella paha mieli lääkärikäynnistä. Siis todella paha. Sekin satutti, kun lääkäri sanoi että sinä käytät lämpöä ja nuhaa tekosyynä, kun et halua mennä salille, kun oikeasti minulla on kovat halut päästä punttisalille treenaamaan. Sanoinkin tämän, mutta ei tietenkään uskonut, aivan kuten ei uskonut sitäkään, että tiedän treenauksesta. Helvetti, olen tehnyt toisille ihmisille kuntosaliohjelmia, ja en sitten tiedä yhtään mitään asiasta.
En olisi uskonut että tällainen tapaus voisi sattua kenenkään kohdalle. En tahtonut uskoa korviani kun kuuntelin lääkärin ylimielistä paasausta. Miten lääkäri voi puhua noin potilaalleen? Ja entäs se neuvo?
Kun kerroin tästä käynnistä muille, sain kehoituksia tehdä lääkäristä valituksen. Onko kukaan koskaan tehnyt valitusta ja hyötyykö siitä vai saako siitä hankalan potilaan maineen? Taitaa olla niin, että lääkäreillä on oikeus sanoa mitä vaan ja olla kuuntelematta potilasta. Tai eihän tätä tarvitse uskoa.
No, oli eka ja vika kerta kun käyn sillä lääkärillä. Enkä taatusti uskalla näillä sanomisilla mennä kipeänä treenaamaan, mutta ihmettelen vaan sitä vakaumusta millä se tolkutti että pieni kuume ei haittaa eikä nuhakaan. Yksityiselle on nyt aika varattuna, mutta haluaisin silti kuulla, onko muille tullut samanlaisia ehdotuksia, siis treenaamisesta.
Ja ei sitten mitään soopaa siitä, että sillä oli vaan huono päivä. Kyllä niitä huonoja päiviä tulee muillekin ja muissa ammateissa, mutta ei sitä silti asiakkaille aleta tiuskimaan ja heitä huonosti kohtelemaan.
Paino on päässyt nousemaan näiden muutamien nuhavuosien aikana, ja siihenhän lääkäri heti kiinnitti huomion. Kysyi että mites tuota liikuntaa harrastat, ja minä sanoin että on jäänyt vähiin, kevyitä kävelylenkkejä olen vain uskaltanut. Satunnaisesti ja harvoin vain pääsen kuntosalille. Että kovat olisi halut kuntosalille päästä, mutta kun on koko ajan pientä lämpöä ja siihen päälle sit se nuha tai poskiontelon tulehdus, niin ei voi mennä.
Ja sitten tuli se uskomaton!!! Lääkäri sanoi, että minun yleiskunto on päässyt heikoksi ja että minun on siksi aloitettava kuntoilu (tämä onkin totta). Kuntosalille vaan, kun kunto kasvaa niin sitten kasvaa vastustuskykykin. Kysyin sit et mites kun on sitä lämpöä ja nuhaa, että siinähän se ongelmani onkin. Mutta kuulemma käytän kuumetta ja nuhaa vain tekosyynä siihen kun en viitsi lähteä kuntosalille. Eli treenaamaan vaan. Ja kysyin kuin mikäkin idiootti vielä varmistuksen, että kuntosalille tai juoksumatolle siltikin vaikka on 37,5 ja/tai nuha. Ja vastaus oli että KYLLÄ. Lämpöily tai nuha ei ole mikään syy jättää treenaamatta, vaan tärkeintä on treenata säännöllisesti.
Mutta kun minulle on aina opetettu, sanottu (lääkärit, ohjaajat ja personal trainerit) ja olen kirjoista ja fitness-alan lehdistä lukenut, että koskaan ei saa treenata kuumeessa tai kipeänä. Mutta tämä lääkäri sanoi että se on vain tekosyy jäädä kotiin laiskottelemaan. Mutta miksi ihmeessä tätä tekosyytä sitten toitotetaan joka tuutista? Ja entäs sitten se sydänlihastulehdus? Ja kyllähän sen tuntee jos puolikuntoisena salilla yrittää tehdä jotain, että mikään ei onnistu, pyörryttää ja tulee paha olo. Senhän tuntee jo lihaksissa milloin flunssa on tulossa. En tunne ketään joka treenaisi sairaana. Ja jos toisinaan joku on yrittänytkin niin tehdä, niin kyllä sille on aina menty salilla huomauttamaan asiasta.
Ja sitten lääkäri kertoi minulle kuntosaliharjoittelun perusteista (jotka takuulla hallitsen paremmin kuin tämä itse), ja kun sanoin että ei tarvitse näistä kertoa, tiedän kyllä aika paljon tästä asiasta (ja tämä ei ole turhaa itsekehua, siis TODELLA tiedän), niin sanoi vain aika vihaisesti että takuulla et tiedä. Että jos tietäisin, niin en treenaisi niin satunnaisesti, vaan säännöllisesti. Niinpä. Niinhän minä treenasinkin ennen tätä nuhakierrettä.
Tuli todella paha mieli lääkärikäynnistä. Siis todella paha. Sekin satutti, kun lääkäri sanoi että sinä käytät lämpöä ja nuhaa tekosyynä, kun et halua mennä salille, kun oikeasti minulla on kovat halut päästä punttisalille treenaamaan. Sanoinkin tämän, mutta ei tietenkään uskonut, aivan kuten ei uskonut sitäkään, että tiedän treenauksesta. Helvetti, olen tehnyt toisille ihmisille kuntosaliohjelmia, ja en sitten tiedä yhtään mitään asiasta.
En olisi uskonut että tällainen tapaus voisi sattua kenenkään kohdalle. En tahtonut uskoa korviani kun kuuntelin lääkärin ylimielistä paasausta. Miten lääkäri voi puhua noin potilaalleen? Ja entäs se neuvo?
Kun kerroin tästä käynnistä muille, sain kehoituksia tehdä lääkäristä valituksen. Onko kukaan koskaan tehnyt valitusta ja hyötyykö siitä vai saako siitä hankalan potilaan maineen? Taitaa olla niin, että lääkäreillä on oikeus sanoa mitä vaan ja olla kuuntelematta potilasta. Tai eihän tätä tarvitse uskoa.
No, oli eka ja vika kerta kun käyn sillä lääkärillä. Enkä taatusti uskalla näillä sanomisilla mennä kipeänä treenaamaan, mutta ihmettelen vaan sitä vakaumusta millä se tolkutti että pieni kuume ei haittaa eikä nuhakaan. Yksityiselle on nyt aika varattuna, mutta haluaisin silti kuulla, onko muille tullut samanlaisia ehdotuksia, siis treenaamisesta.
Ja ei sitten mitään soopaa siitä, että sillä oli vaan huono päivä. Kyllä niitä huonoja päiviä tulee muillekin ja muissa ammateissa, mutta ei sitä silti asiakkaille aleta tiuskimaan ja heitä huonosti kohtelemaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No ei sita kipeana kantsi treenata yhtaan. Ite olin yhtena talvena koko ajan kipeana ja treenasin ja tauti vain paheni (kuumetta, poskiontelotulehdusta, yms). Jotkut laakarit nyt vain ovat ylimielisia. Hyva etta varasit yksityisella ajan. toivottvasti paranet ja paaset treenamaan TERVEENA!
samoja ongelmia onteloiden kanssa, eli pientä lämpöä pitää kokoajan 37,1-37,5C.
Yksityisen lääkäriaseman korva-nenä ja kurkkutautien lääkäri sano mulle, että sitten vasta kun mittari näyttää lähemmäs 38C niin sitten ei saa urheilla. Lääkäreiden maailmassa kuume on vasta 38C ja lämpöily sitä alempana..näin ainakin joillain lääkäreillä..
Toinen asia on myös se, että on päiviä, jolloin tuntuu, että kroppa ei jaksa tai liikunta maistuu puulle, silloin on myös jossain asialehdessä lukenut, että silloi ei pitäisi urheilla, siitä ei ole mitään hyötyä jos väkisin puurtaa lenkillä tai salilla.
Tiedän miltä sinusta tuntuu, usko pois.
Elämä ja töissä käynti on sinänsä välillä jo rankkaa pienessä lämmössä ja röörit tukossa.
Lääkärit ovat suositelleet FES-leikkausta koska röörit tukkossa, niin poskiotelot kuin nenänvarsikin eikä ilma kulje.
Nasolinia, Zyrteciä, Duactia...vaihdellen ja välillä menee paremmin välillä taas ei.
Tiedän, että ainakin Nasolin ja Duact on tarkoitettu lyhyeen käyttöön, mutta sitä lääkäri vaan kirjoitti kun se on ainoa tällä hetkellä mikä pitää mun töissä, eli sen avulla jaksan.
Älä pahastu lääkäreiden tietämättömyyksistä, eivät he kaikkia tiedä, vaikka ovatkin lääkäreitä =D
Tsemppiä sulle!
Jos haluat kirjotella, niin mailaa: [email protected]
sen verran, että itse suosin enemmän ulkoilmassa tapahtuvaa liikuntaa, sillä se tuntuu paremmalta..siis röörit tykkäävät raikkaasta ja joskus kosteastakin kelistä.
Tämä on tietenkin yksilöllistä, joku sopii toiselle ja toiselle taas ei.
"Tiedän, että ainakin Nasolin ja Duact on tarkoitettu lyhyeen käyttöön, mutta sitä lääkäri vaan kirjoitti kun se on ainoa tällä hetkellä mikä pitää mun töissä, eli sen avulla jaksan. " älä helvetissä käytä sellasia lääkkeitä(esim.tuo nasolin)liian pitkään vaikka lääkäri määrää!! mulla oli muutamia vuosia sitten nenä koko ajan tukossa ja lääkäri vaan käski käyttää noita nasolineja sun muita vastaavia lääkkeitä monta kuukautta.
nyt kärsin siitä loppu ikäni, nenän limakalvot pilalla ja loppu ikäni joudun käyttämään reseptillä saatavia nenäsuihkeita. lopultakin kun lääkäri suostu laittamaan lähetteen erikoislääkärille(asuin pienellä paikkakunnalla ja pakkko saada lähete ennen ku pääsee minnekkää muualle.yksityiset liian kalliita)ja erikoislääkäri(nenä- ja korvatautien erikoislääkäri)tähysti nenän, ja ennne sitä puudutti, no piti mutta kolmannenkaan puuduteaine kerran jälkeen mikään muu ei puutunu ku huuli mihin sitä ainetta valu, piti hoitaa tähystys ilman puudutusta(ei ollu mikään kiva tunne). ja liiallinen nenäsuihkeiden(nasolin sun muut) käyttö aiheutti koko sotkun ja tässä sitä ollaan, pakko käyttää reseptilääkettä loppu ikäni..
ne nasolinit sun muut on haitaksi nenän limakalvoille liikaa käytettyinä. itse päätät mitä teet mutta tässä vaan omat kokemukset noista lääkkeistä lääkärin määrääminä.. nenä pilalla, henki ei kulje nenän kautta ilman reseptilääkettä.
kannattaa miettiä vielä noiden nasolinien käyttöä..
mun piti tehä valitus ja ties mitä hoitovirheen takia mutta se jäi kun isäni kuoli, eikä se kyllä olis se valitus auttanu enää mitää tässä nenäongelmassa. ja kaikki tuolla paikkakunnalla tietää millanen idiootti se on, ties mistä netistä tilannu lääkärinlupansa.. ja asian vierestä, sama lääkäri tutki kerran äitini polvet kun meni valittamaan poskiontelon tulehdusta.. googlesta ettiskeli mikähän olisi oongelmana..
sen verran minäkin, että nasolinia kannattaa käyttää todella lyhyt aikaisesti, koska se todella vaurioittaa nenän limakalvoja. Itsellänikin oli tuossa poskiontelon tulehdus ja vaikka tulehdus menikin ohitse olin silti vieläkin aivan tukossa. Lääkäri sanoi, että nasolinia ei kannata enään käyttää koska limakalvot ovat jo rauhallisen näköiset ja tulehdus on ohitse. Sitä vastoin sain nasonexia joka on kortisoni suihke ja auttaa turvotukseen nasolin taas päin vastoin supistaa nenän limakalvoja. Nasonex on tarkoitettu pitkä aikaiseen käyttöön, olen joskus saanut sitä kolmeksikin kuukaudeksi, koska sairastelin usein poskiontelon tulehduksia. Sen kuurin jälkeen kieltämättä olen sairastellut vähän harvemmin, vaikka en lääkäriä uskonutkaan, että siitä voisi olla apua.
Kun itse aikoinaan sairastelin useatta vuotta jokapäiväistä kuumeilua ja flunssaa, minullekin sanoi lääkäri, että eihän sinun kehosi kestä mitään, kun et käytä sitä mihinkään. Ennen sairastumistani kävin säännöllisesti lenkillä, ja olin todennut, että jos pienessäkin lämmössä lenkkeili, tuli vielä paljon kipeämmäksi.
Myöhemmin selvisi, että keuhkoni olivat tulehtuneet - ovat sitä edelleenkin. Asuin noihin aikoihin homeisessa kämpässä.
Kannattaa selvittää jatkuvan kuumeilun, tukkoisuuden tai vastaavan OIKEA syy, kunnolla.
Tuo homejuttu on totta useammassa tapauksessa kuin ihmiset uskovatkaan. Tai mikä sitten syy onkin, se on selvitettävä perusteellisesti.
Onko eläimiä, tiettyjä kasveja, paljon pölyä,hajusteita, Itse aikoinaan luulin meidän marsujen aiheuttavan allergista nuhaa, mutta se olikin yksi tietty hiuslakka.Lista on loputon !
Mutta kuumeessa kuntoilu ei ole hyväksi. Veljeni, joka on himojuoksija, harjoittelee säännöllisesti, juoksee vuosittain 1-2 maratonia, sai aikamoiset rytmihäiriöt sydämeensä lähdettyään juoksemaan puolikuntoisena. Häiriöitä jatkui viikon verran tuon lenkin jälkeen.
Mikä näitä nykyajan lääkäreitä vaivaa, ne puhuu usein ihan mitä sattuu. Varsinkin terveyskeskuksissa. Luotto on mennyt aika totaalisesti siihen porukkaan, yksi puhuu yhtä, toinen toista samasta asiasta. Itse pitää osata
vetää johtopäätöksiä ja jopa tietää jotain asioista, että sen porukan kanssa pärjää !