Teen esimtelmää puhumisen vaikeudesta, se pitää pitää luokan edessä ja ajattelin kertoa tyhjentävästi, miksi joillekin on niin vaikea avata suutansa. En ole itse kovin tietoinen omista motiiveistani olla hiljaa, joten voisitteko kertoa omianne?
Puhumisen vaikeus.
asklhasdfljhd
42386
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oma puhumisen vaikeuteni johtaa varmasti sieltä kouluajoilta kun kiusattiin erittäin paljon. Oli sama mitä sanoin tai tein niin kiusattiin aina. Vähemmällä pääsi kun osasi olla vain hiljaa ja omissa oloissaan. Keskusteleminen kasvotusten vaatii harjoitusta ja jos sitä ei saa nuorena niin ei sitä kyllä enää opi näin vanhanakaan.
Olen ujo, joten pelkästään se riittää syyksi tuohon puhumisen vaikeuteen :) Mutta voi olla että siinä on taustalla jonkinlainen perfektionismi... varsinkin juuri esitelmiä pitäessä ihminen tietää, ettei saa jännitykseltään sanottua asioita niin kuin hän haluaisi ja olisi suunnitellut niiden sanojen suusta ulos tulevan, joten koko homma menee metsään.
Ja sitten juuri nämä yleisenä pidetyt syyt että "pelätään mitä ihmiset ajattelee" ja "jos kaikki alkaa nauraa". Voisit vaikka esitelmässäsi sanoa, että ne on kauhean yksipuolisia. Itseäni ne ainakin ärsyttää, koska varsinkaan se, että muut nauraa ei todellakaan häiritse minua :) Totta kai tämä on henk.kohtaista mutta...
Niin juu, ja sitten juuri esitelmien pidossa on se vaikeus, että alkaa jännittää sitä, että jännittää. Aikamoinen noidankehä, siis.
niin kertoisin - mä olen aina ollut hiljainen, enkä koskaan ole miettinyt syytä siihen. Voin vain arvailla ; ) mä joskus nolasin itseni kaupassa (13v) kun piti lihatiskiltä tilata jotain ja kauppias nauroi mulle. Sen jälkeen mun hiljaisuuteni paheni. En uskaltanut koulussa viitata kun pelkäsin, että mulle nauretaan. Olen päässyt siitä pelosta eroon jo aikoja sitten, mutta edelleenkin olen hiljainen. Kuuntelen mieluummin mitä muut puhuvat...
HEI!
Olin vilkas mukula, aloitin oppikoulun v. 52, ja se oli kauhea paikka - opettajat despootteja; lapsi ei saanut olla lapsi, ei kannustettu, ei ymmärretty, nelosia annettiin ja ehtoja. Kummasti hiljenin 8 vuoden aikana, sillä menestyäkseen piti olla hiljaa ja kiltti.
Eli auktoriteetin pelko on yksi puhumattomuuden syy - kai sitä on vieläkin.
Ikäero - vanhempi viisaampi?
Suuren yleisön edessä puhuminen - saattaa jännittää, eikä uskalla osallistua keskusteluun.
Tunnetila - liikuttuneisuus, kauhu, pelko, ym.
Ihmiset erilaisa - eräs ystäväni ei halua laajentaa reviiriään, kuten hän itse sanoo eli ei halua tutustua uusiin ihmisiin. Hän on kapeakatseinen, itseensä tyytyväinen ihminen. Sana hänellä kyllä on hallussaan.
Jotkut pitävät itseään yliälykkäänä, eivätkä halua alentua small talkiin.
Tässä tajunnanvirtaani, syitä voi keksiä kymmeniä.