minkä ikäisenä kieltolauseet alkavat mennä perille? tulee hulluksi kun eivät usko mitään :( ikää tytöllä ja pojalla vuosi ja 10 kk
Milloin uskoo EI sanaa???
erqwerwqrw
122135
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Heippa!
Meillä on kaksos tyttö ja poika nyt 2v 2kk kohta, ja eivät usko vieläkään sitä EI sanaa.
En tiedä nyt sitten meneekö se milloin perille, vaiko eikö. Onhan se aika rankkaa, kun eivät usko mitään kieltoja ja tekeevät pahaa minkä kerkeävät. Musta ainakin tuntuu siltä et tän ikäisille lapsille se "pahanteko" on vähä niinkun leikkiäkin järkeä odotellessa...
Jaksamisia ja Hyvää Joulua!
riippuu tilanteesta, aina ei usko toisaalta tunnen aikuisia jotka ei usko....suomalainen ei usko mitaan mita ei nae
tyttö ja poika,25,v eikä vieläkään kuule sanaa ei.tytöllä menee hyvin,asuu muualla ja on äitikin,poika asuu kotona,ei mee töihin,koulu kesken,nukkuu päivät,valvoo yöt.että hauskaa jouluavaan.
Joo, samanalaista olen kuullut muualtakin; minkäs teet - kaipa vanhemmat uskoo ja toivoo että lapsi/lapset ryhdistäytyy.
Ei millään luulisi tuon ikäisten jaksavan lepsuilla päätoimisesti.
Luulisi oikeasti että sekin rasittaisi ja ainainen rahapula??
Hei!
Sinun lapsesi on jo siinä iässä että ymmärtävät todennäiköisesti jo kaiken puheeen. Ja varmasti tietävät mitä ei sana tarkoittaa. Mutta pienen lapsen maailma on täysi ei sanoja ja kieltoja, eri yhteyksissä.
Neuvoisin sinua kokeilemaan:
-vaikka jäähy paikkaa, esim. tuoli, jossa lapsi istuu vähän aikaa, samalla voit kerto minkä takia lapsi ei saa sitä tehdä
-tai jos lapsi reagoi voimakkaasti siihen sanaan, niin kertomaan heti lyhyesti miten pitää toimia/ käyttäytyä esim. ei jousta, kävellään.
Mä olen hoitanut lapsi jo useamman vuoden ja tiedän että keinot joskus loppuu. Ja mulla itselläni kummipoika, joka on 2,5v.
Se sai keväällä tosi voimakkaita raivo kohtauksia ei sanasta, silloin vaan ensiksi rauhotuttiin sylissä tai lattialla, kiinni pitäen (hän siis potki ja löi tosi kovaa), sen jälkeen käytiin läpi mitä tapahtui ja mikä suututti, sekä pyydettiin anteeksi. Täällä sain kesän aikana kohtaukset loppumaan ja niiden takaa paljastui oikein riepas ja ihana poika. :)
Voimia sinne ja yritä pärjäillä!
Lapsihan alkaa ymmärtää ei sanan alle vuosikkaana mutta unohtaa sen saman tien jos vaikka innostuu asiasta. Noin pienet (alle 2-vuotiaat) ei ymmärrä aikaa, siis en kyllä suosittelisi niitä "jäähypenkkejä" vaikka engl. ohjelmissa niitä käytetäänkin. Sanotaan että aikuisen pitäisi istua vieressä ettei lapsi koe turvattomutta ja tosiaan lapsihan ei ymmärrä vielä aikakäsitystä.
Itse olen työskennellyt mm. lastensuojelussa 15 vuotta levottomien lasten ja myös päivähoidossa ja olen kyllä sitä mieltä että mitä pienempi lapsi sitä vähemmän ei -sanaa. Parempi ehkä on niin että opettelee 1-2 asiaa ensin ettei saa tehdä ja sitten lisää pikkuhiljaa---lapsethan ovat juuri alle 2-v. "tutkimusretkeilijöitä" ja varmasti heitä ei ole luotu istumaan portailla jäähyllä.
Joskus on mysö hyvä siirtää huomio muualle ja löytää niitä positiivisia asioita, jos lapsi alkaa mennä "EI" kohtaan siirttää saman tien huomio muualle.
Olen joskus lukenut että jos lapsen elämä on liian rajoitettua ja ei-kohtaa joka paikka, voi se aiheuttaa levottomuutta. Lapsi tarvitsee "aitaa jota ylittää", siis sitä extreamea-- meidän aikuisten kärsivällisyyden määrällä.
Itsellä vuoden ikäinen, joka on löytänyt äidin kukat, kaukosäätimet, roskat, television nappulat, kaikki eteisen kengät--MIKÄ MAAILMA HÄNELLE ON AVAUTUNUTKAAN!!!
Onnea ja olen sitä mieltä että kaikkien lasten kohdalla ei valitettavasti se tiukkuus aina toimi--mutta en tällä tarkoita etteikö rajoja tulisi olla vaan että ne rajat tulee löytää jokaisen lapsen kohdalla erikseen!!
Ihana runo on "sellainen minä olen jona sinä minut näet, sellainen minusta tulee johon sinä minut ohjaat"
Olen 10kk ikäisten kaksostyttöjen mummu. Tytöt ovat ymmärtäneet ei-sanan n.8kk ikäisestä alkaen. Tosin sitä ei viljelty aluksi koko aikaa vaan "kriittimmät" kohteet olivat ensin kiellossa. Nyt sujuu jo hyvin ja kerran kielto riittää, mutta se on napakka ja tietävät jo äänensävystä että kielletty juttu on menossa.
Mutta lapset ovat yksilöitä. Tyttäreni vie joskus "jäähylle" kun ei jaksa paasata moneen kertaan ja se on osoittautunut ihan hyväksi keinoksi.
Ei tuossa iässä voi vaatia että ymmärtävät; mutta voin lohduttaa sinua:
ehkä jo 20 vuoden päästä uskovat..
Ootte te lepsuja vanhempia, kun ette saa noin yksinkertaista asiaa opetettua niille kullannupuillenne.
Ei-sanan käsittää jo koiranpentukin. Ja käsittää kyllä ihmislapsikin, jos se ei todella tarkoittaa, että ei.
Olkaa johdonmukaisia.
ei selvästikkään ole itselläsi lapsia.
Mun tuplani tulevat ihan pian täysi-ikäiseksi, kyllä olen ylpeä. Tähän mennessä voin sanoa ettei se EI sana ole mennyt vieläkään perille. Aina löytyy Pilliltä ja Pullalta vastaus ja äiti on kuin ilkeä Monni joka turhaa sähisee... :) Mutta päivääkään en vaihtaisi pois, kaikki nämä kommeluksien vuodet ovat olleet ihmeen ihania, vaikka toki rasittavia.
Tsemppiä kaikkien tuplien vanhemmille, muistakaa halia ja pusutella pikkuisia "minä itse" muksujanne, kasvaminen on niiin nopeaa.
On sellasta joukkovoimaa, nyt 4,5 v. pojat uskoo vain , jos uhkaa viedä jotakin pois (peliajat, jäätelön) ja tottelee vain, kun se palvelee heidän omaa etuaan. Ihania, mut kuitenkin edelliset yksittäin syntyneet on alkaat aikaisemmin totella...