Kaikesta pelottelusta ja pirujen seinälle maalailusta huolimatta osakekurssit näyttävät hiljalleen elpyvän entiselle korkealle tasolle.
Piensijoittajia ja amatöörisijoittajia on viime aikoina peloteltu suurella romahduksella. Subprime-pelottelu ja USA:n taantumapelottelu eivät näytä tehoavan niihin, joilla on suuri raha takanaan. Tässä joulun alusviikkoina he ovat saaneet halpaan hintaan osakkeita, joita pelokkaat kansalaiset hädissään ovat myyneet. Irtonaista rahaa tuntuu olevan yllin kyllin suursijoittajilla.
Piensijoittajia ja amatöörisijoittajia on viime aikoina peloteltu suurella romahduksella. Subprime-pelottelu ja USA:n taantumapelottelu eivät näytä tehoavan niihin, joilla on suuri raha takanaan. Tässä joulun alusviikkoina he ovat saaneet halpaan hintaan osakkeita, joita pelokkaat kansalaiset hädissään ovat myyneet. Irtonaista rahaa tuntuu olevan yllin kyllin suursijoittajilla.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jouluralli. Optimistiset mattimyöhäiset ostavat mielestään "halpoja" osakkeita ja kurssit nousevat.
Kun se kupla poksahtaa, on itku lähellä.
Aasian maiden talous on vankalla pohjalla. Itse juuri kotiuduin useasta itäisen Aasian maasta. Silmämääräisesti maiden talous on harpannut pitkän askeleen eteenpäin parin vuoden takaisesta.Autokanta tuliterää ja suuria investointeja meneillään. Tilastot puhuvat puolestaan myös.
Jaakko esitit Kiinan kuplan puhkaisemista. En usko oikein tuohon. Kiinan talouskasvu on tänä vuonna 11,5% ja ensi vuoden ennuste n. 10,5%. Inflaatioprosentti on tänä vuonna 4,7%, mikä aiheutuu lähes yksinomaan öljyn kallistumisesta ja eräiden ruoka-aineiden kovasta noususta (maailmanmarkkinahinnat).
Alhainen inflaatio on siitä huolimatta pystytty pitämään, vaikka talouskasvu on 2-3 kertaa kovempi kuin kehittyneissä talouksissa. Kannattaa muistaa, että USA:n inflaatio on 4,3% eli lähes sama kuin Kiinassa.
Aasian maiden pörssikurssit ovat kehittyneet viimeisen n. kuukauden aikana ripeästi:
Kiina + 7 %
HongKong + 6%
Korea +5%
Malesia +5%
Singapore +3%
Kiinaa lukuunottamatta nuo maat ovat lähes kaikkien Aasia-rahastojen kohdepörsseinä, samoin ns Kiina-rahastojen.
No ei varmaan ole vakaalla pohjalla.
Oletko tutkinut Shanghain ja Hong kongin pörssien osakkeiden kursseja? Huomaat varmaan että molemmissa pörsseissä on samojen yhtiöiden osakkeita. Ja se mikä niissä on erityisen häiritsevää, on niiden arvo.
Saman yhtiön osake on, jopa 50 - 100 % korkeammalla Shanghaissa kuin Hong kongissa.
Ja minusta tämä haiskahtaa kuplalta. En pysty millään uskomaan että talous olisi vakaalla pohjalla, jos tälläisiä arvo eroja esiintyy maan sisällä.
http://www.metacafe.com/watch/942796/chinese_army_parade/
Se Shanghain pörssi ei ole oikein pörssi ollenkaan. Siellä eivät länsimaiset sijoittajat voi käydä kauppaa ollenkaan (muutamia luvan saaneita suurpankkeja lukuunottamatta).
Shanghain pörssissä käyvät kiinalaiset itse kauppaa osakkeilla. On aivan yksi hailee romahtaako ne kurssit siellä vai nousevatko edelleen.
Aivan eri asia on HongKongin pörssi. Se on länsimaiset kriteerit täyttävä pörssi. Ne kiinalaisosakkeet, jotka päätyvät länsimaisille sijoittajille tai rahastoille tulevat juuri täältä HongKongin pörssistä. Nyttemmin myös yksityisille kiinalaisille henkilöille on annettu rajoitettu oikeus ostaa ja myydä osakkeita HongKongin pörssissä, aiemmin se oli kiellettyä.
Hong Kongin pörssin kiinalaisosakkeet ovat asiallisesti hinnoiteltuja, eikä niillä ole yhteyttä Shanghain pörssin arvostustasoihin.
Kiina-rahastoihin sijoittaneet voivat nukkua rauhassa yönsä. Kurssit tulevat edelleen nousemaan vastustamattomasti ylöspäin. Shanghai-uutisista ei tarvitse säikkyä.
Mitä professori Burton G. Malkiel, sanoo Kiinan pörsseistä!
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1280757
Jaakolle erityisesti!
Burton Malkiel on Princetonin yliopiston rahoituksen eläkkeellä oleva professori, ikä 75 vuotta. Kulkee vielä maailmalla luennoimassa.
Hänellä on aika yliampuvat mielipiteet ja hän on mielestään oikeassa, vaikka ei ole mielipiteillään rikastunut.
Esimerkkilausunto on vuodelta 1973 kirjastaan, jonka hän nyt haastattelussa toistaa "kovapalkkaiset salkunhoitajat eivät ole yhtään parempia löytämään hyviä osakkeita kuin tikkaa pörssisivulle silmät sidottuna heittävät apinat". Yksikään tapa poimia osakkeita ei takaa poikkeuksellista tuottoa. V.1973 kirjasta alkoi indeksirahastojen esiinmarssi.
Tuossa talouselämän haastattelussa hän vain ohimennen toteaa saman Kiinan pörsseistä, mikä käy ilmi keskusteluketjun aiemmista kannanotoista. Totean vielä uudelleen, että Shanghain pörssi ei ole oikea pörssi ollenkaan, sen voi unohtaa.
Parempi olisi lukea Talouselämän haastattelu Sampo Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Kimmo Laaksoselta.
www.talouselama.fi/doc.te?f_id=1185360
Häneltä kysytään suomalaissijoittajien reaktioista Kiina-rahastojen suhteen. "Hermoilua on ollut yllättävän vähän. Asiakkaat kyselevät asiasta, mutta me olemme pyrkineet tiedottamaan konttoreisaa Kiinan pörssien eroista. Jos manner-Kiinan pörsseissä kurssit laskevat viisi prosenttia, HongKongissa lasku on prosentin luokkaa."
Kannattaako Kiinaan sijoittaa?
"Pitkällä aikavälillä maa kasvaa vääjäämättä"
Kuinka suuri osuus kannattaa pitää Kiina-rahastoissa?
" Jokaisen henkilökohtainen valinta. Suurimman riskin sijoittaja ottaa, jos salkussa ei ole lainkaan kehittyvien markkinoiden kuten Kiinan osakkeita."
www.talouselama.fi/doc.te?f_id=1
Shanghain pörssin B-osakkeisiin on tänä vuonna voinut länsivaluutalla sijoittaa kuka tahansa niin kiinalaiset kuin ulkomaalaisetkin-myös Suomesta.
"Silti Shanghaissa asuvat ulkomaalaiset eivät koske Shanghain B-osakkeisiin", kertoo Vesa Kalenius, Svenska Handelsbankenin Shanghain konttorissa työskentelevä johtaja.
"En tunne ketään, joka olisi ostanut B-osakkeita. Länsimaalaiset sijoittavat kiinalaisiin yhtiöihin länsimaisten rahastojen kautta, vaikka asuvatkin täällä", sanoo Kalenius.
Pankkimies vertaa B-osakkeiden kehitystä noppapeliin. "Osakkeen hinnalla ei usein ole mitään tekemistä reaalimaailman kanssa. Kurssit liikkuvat huhujen mukaan.
Shanghain pörssin A-osakkeita voivat ostaa vain Kiinan kansantasavallan kansalaiset.
"Suomalaiset Kiina-rahastot sijoittavat ainoastaan HongKongissa noteerattihin kiinalaisyhtiöiden H-osakkeisiin, joita saavat pääasiassa ostaa vain ulkolaiset sijoittajat. Tyypillisessä rahastosalkussa on myös taiwanilaisten ja honhkongilaisten yhtiöiden osakkeita"
"HongKongin pörssi edellyttää yhtiöiltä kansainvälisen käytännön mukaista tilinpitoa ja ulkopuolista tilintarkastusta. Näin H-osakkeet ovat melko luotettavia"
"Rahastot sijoittavat Kiinan suurimpiin yrityksiin, kuten pankkeihin, öljy-yhtiöihin, teleoperaattoreihin ja metalliyrityksiin. Ne ovat likvidejä ja niistä pääsee tarvittaessa eroon".
Suuret pankit ovat nousseet kymmeniä prosentteja vuodessa.
Ja Kiina tulee rommaamaan. Mutta sen jälkeen alkaa taas nousu.
Kiina on jo ajat sitten tiensä valinnut. Taloudesta voisi käyttää nimitystä "ohjattu markkinatalous". Valuutta juan on tiukasti sidottu kansainvälisiin vaihdettaviin valuuttoihin. Kurssia ei ole juuri muutettu länsimaiden valituksista huolimatta.
Tuotantokustannukset ovat erittäin alhaiset erityisesti palkkakustannusten osalta. Ei voi olla mahdollista, että tämä kilpailukyky äkkiä romahtaisi ja talouden huikea kasvuvauhti pysähtyisi. Talous on kasvanut vuosi toisensa jälkeen 10-12% vuosivauhtia ja ensi vuodellekin on kasvuennuste 10,5%. Epäilen, että kasvu on vielä nopeampaa, kuten aikaisempinakin vuosina.
Maailman kulutustavaramarkkinoista Kiina hallitsee n. puolta ja se valtaa yhä uusia tuotantosektoreita.
Parhaillaan Kiina valtaa paperimarkkinoita ja automarkkinoita. Ensimmäinen matkustajalentokone koelentää ensi vuonna ja liikenteeseen se otetaan seuraavana vuonna.
Miten tämä voisi romahtaa. Kiinalaiset ovat ruudin keksijöitä jo tuhansia vuosia sitten. He ovat käsistään taitavia ja äärimmäisen ahkeria ja vähään tyytyviä. He ovat jo mullistaneet maailmantalouden ja toivon heille hyvää jatkoa.
Veikkoseni mitä tapahtuu Suomen kaltaiselle "hyvinvointivaltiolle" jos kaikki teollinen tuotanto ja sijoitetut eurot valuvat Suomesta Kiinaan?
Kysyt Jaakko, miten käy Suomen kaltaisten "hyvinvointivaltioiden". Siinäpä kysymys.
Ei se tämä Globalisaatio kovin hyvää tarjoa.
Eiköhän se ole niin, että oivaltamalla tilanteen haasteet pystyy selviämään kohtuullisesti. Kyllä tuotantopuoli Suomessa ja Euroopassa joutuu yhä suurempiin vaikeuksiin ja alasajot seuraavat toisiaan.
Suomalaisten pitäisi satsata aivan perkeleesti palvelusektoriin, koska niitä ei voi viedä ainakaan kaikkia täältä Euroopasta pois.
Hyvänä esimerkkinä on Nokian uusi strategia, missä se satsaa kännykkävalmistuksen ohessa entistä enemmän alansa palvelupuolelle, ohjelmistopuolelle y.m. Kännykän valmistus kokee muutaman vuoden kuluttua markkinoiden kyllästymisvaiheen ja siitä seuraavan taantumisen, mutta tämä alan palvelupuoli jatkaa kasvuaan.
Toinen hyvä esimerkki on Lapin talvimatkailun vetovoiman kasvu. Kyllähän se tuo pohjoiseen helpposti ansaittua rahaa.Arktinen eksotiikka puree vahvasti varsinkin brittiturismiin. Se kasvaa omalla painollaan, kun palvelun taso pidetään riittävän korkealla ja hinnat pilvissä. Halvat hinnat pilaisivat tämän bisneksen.