Muutama viimeaikainen syy: 141-tappio, puutullien tulo ja rekka-jonot (joita ei Vanhasen 1. hallituskaan pystynyt pienetämään tai poistamaan).
Metsäteollisuuden suurena omistajana hallitus ei edes yrittänyt pysäyttää esim. Kemijärven tehtaan alasajoa. Suuri omistaja halutessaan voi vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen järjestämistä ja siellä yrittää pysäyttää toimivan johdon päätökset tai muuttaa niitä.
EU:n mallioppilaana oleminen on saanut kansalaiset ennätys EU-vastaisiksi ja tämä varmasti näkyy myös koko hallituksen kannatuksessa myös. Jatkuvat EU-tappiot tai kuten niitä hallitus kutsuu "torjuntavoitot" eivät kelpaa kansalle. Muut maat koplaa ja saa mitä haluaa, mutta Suomi nöyrtyy ensimmäisenä ja on valmis hyväksymään mitä hyvänsä kunhan Saksa ja Ranska ovat siihen tyytyväisiä. Edellä mainitut valtiot välittää paskat Suomesta ja tuskin edes tuntevat valtiota muuten kuin korkeintaan nimeltä. Se mikä toimii Ranskassa ei välttämättä toimi Suomessa, mutta sitähän ei ranskalaiset myönnä, vaikka sen rautalangasta heille vääntäisi!
Polttoaine- ja energiaverot nousevat vuonna 2008 lukien. Tämä tietää sitä, että kaikki kuluttajahinnat nousevat myös. Kyseisten verojen nousu siirtyy suoraan kuluttajien maksettaviksi. Lisääkö tämä hallituksen kannatusta?
Porvareille ei kelvannut halpa tupo, vaan he halusivat liittokierroksen, jotta omat tavoitteensa, esim. paikallinen sopiminen tulee käytännöksi Suomessa. Ehkä näin kävikin, mutta millä hinnalla! Palkankorotuksista aiheutuvat kustannukset siirtyvät suoraan kuluttajahintoihin ja kunnallisveroihin. Eurolla siis saa yhä vähemmän tuotteita ja palveluita. Tämäkin vähentää hallituksen suosiota varmasti.
Voin vain kuvitella, kun Suomen päättäjät antavat periksi päästökaupassa ja päästörajoituksissa suurten EU-valtioiden hyödyksi. Tuskin Suomi uskaltaa asettua poikkiteloin tässäkään asiassa, kun ei ole omaa etuaan ajanut ennenkään. Muut koplaa, mutta Suomi ei ja siitä syystä muut saavat tahtonsa läpi, mutta Suomi ei. Tätä ei herramme ole vielä ymmärtäneet. Mitään ei pieni valtio, jonka äänimäärä parlamentissa on mitättömän pieni, saa jos ei uhkaile, kiristä ja vittuile.
Näyttää siltä, että kaikki on globalisaation ja EU:n päätettävissä. Kumpikaan organisaatio ei välitä pienestä maasta paskan vertaa. Pääasiana on suurten pääomasijoittajien voitot ja suurten jäsenmaiden kansalliset edut. Niiden edessä on kaikkien nöyrryttävä tai itkettävä ja nöyrryttävä.
Noususuhdanteet tuovat hyvää ja laskusuhdanteet pahaa, mutta kumpaakaan ei Suomen hallitus pysty vaikuttamaan mitenkään.
Metsäteollisuuden suurena omistajana hallitus ei edes yrittänyt pysäyttää esim. Kemijärven tehtaan alasajoa. Suuri omistaja halutessaan voi vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen järjestämistä ja siellä yrittää pysäyttää toimivan johdon päätökset tai muuttaa niitä.
EU:n mallioppilaana oleminen on saanut kansalaiset ennätys EU-vastaisiksi ja tämä varmasti näkyy myös koko hallituksen kannatuksessa myös. Jatkuvat EU-tappiot tai kuten niitä hallitus kutsuu "torjuntavoitot" eivät kelpaa kansalle. Muut maat koplaa ja saa mitä haluaa, mutta Suomi nöyrtyy ensimmäisenä ja on valmis hyväksymään mitä hyvänsä kunhan Saksa ja Ranska ovat siihen tyytyväisiä. Edellä mainitut valtiot välittää paskat Suomesta ja tuskin edes tuntevat valtiota muuten kuin korkeintaan nimeltä. Se mikä toimii Ranskassa ei välttämättä toimi Suomessa, mutta sitähän ei ranskalaiset myönnä, vaikka sen rautalangasta heille vääntäisi!
Polttoaine- ja energiaverot nousevat vuonna 2008 lukien. Tämä tietää sitä, että kaikki kuluttajahinnat nousevat myös. Kyseisten verojen nousu siirtyy suoraan kuluttajien maksettaviksi. Lisääkö tämä hallituksen kannatusta?
Porvareille ei kelvannut halpa tupo, vaan he halusivat liittokierroksen, jotta omat tavoitteensa, esim. paikallinen sopiminen tulee käytännöksi Suomessa. Ehkä näin kävikin, mutta millä hinnalla! Palkankorotuksista aiheutuvat kustannukset siirtyvät suoraan kuluttajahintoihin ja kunnallisveroihin. Eurolla siis saa yhä vähemmän tuotteita ja palveluita. Tämäkin vähentää hallituksen suosiota varmasti.
Voin vain kuvitella, kun Suomen päättäjät antavat periksi päästökaupassa ja päästörajoituksissa suurten EU-valtioiden hyödyksi. Tuskin Suomi uskaltaa asettua poikkiteloin tässäkään asiassa, kun ei ole omaa etuaan ajanut ennenkään. Muut koplaa, mutta Suomi ei ja siitä syystä muut saavat tahtonsa läpi, mutta Suomi ei. Tätä ei herramme ole vielä ymmärtäneet. Mitään ei pieni valtio, jonka äänimäärä parlamentissa on mitättömän pieni, saa jos ei uhkaile, kiristä ja vittuile.
Näyttää siltä, että kaikki on globalisaation ja EU:n päätettävissä. Kumpikaan organisaatio ei välitä pienestä maasta paskan vertaa. Pääasiana on suurten pääomasijoittajien voitot ja suurten jäsenmaiden kansalliset edut. Niiden edessä on kaikkien nöyrryttävä tai itkettävä ja nöyrryttävä.
Noususuhdanteet tuovat hyvää ja laskusuhdanteet pahaa, mutta kumpaakaan ei Suomen hallitus pysty vaikuttamaan mitenkään.
Vastaukset 10
Vanhimmat
valehtele, 141-voitto, puutullit kesken, rekka-jonot, parkkimaksu.
Ei kannata hehkutella 141 voitosta kun se voidaan kumota väärinperustein hankitusta tuesta sillä se ei tarkoitettu huonoon hoitoon kuolleiden eläimien korvauksiin.
141-tuki lakkaa muistaakseni 2013. Monet muut jäsenvaltiot neuvotellessaan EU:n kanssa jäsenyydestä vaativat sopimukseen kirjattavan vaatimuksensa olevan pysyviä. Miten toimi Suomi? Luuli, että EU tulkitsee sopimuksia yksittäisen pienen jäsenvaltion eduksi, vaikka todellisuus on raadollisempi kuin utopiat! Torjuntavoittona voidaan pitää sitä, ettei tukea lakkautettu heti.
Puutullineuvottelut päättyivät Venäjän kannanottoon, että se ei aio luopua niistä!
Rekkajonojen suurin ongelma on Venäjän tulli. Toiseksi suurin ongelman on Keskustan johtaman hallituksen munattomuus, kun eivät uskalla sulkea rajaa. Aina, kun yksi rekka pääsee Venäjälle, niin yksi rekka saa tulla Suomeen. Näin ei Suomesta muodostu venäläisten kuljetusyritysten parkkipaikkaa. Ilmeisesti venäläisten etu on mitä nopeammin he saavat ostamansa tuotteet maahan. Tämä varmasti nopeuttaa Venäjän tullin toimintaa. Miksi suomalaiset maksaisivat rekkaparkit, teiden levennykset ja muuttamiset moottoriteiksi tai rautatien rakentamisen satamista raja-asemille?
rekkajono-ongelman ratkaisuun?
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Sdp sai enemmän kiitosta kuin viime kesänä/1135232789928
Helsinín Sanomien mielipidekyselyssä nykyisen hallituksen suosio on alempi kuin edellisen hallituksen kertaakaan sen nelivuotiskautena, todetaan jutussa. Samoin Vanhasen suosio on alempi kuin kertaakaan aikaisemmin, todetaan edelleen.
Kysely on tehty samalla laajalla otannalla kuin aikaisemmatkin, joten sen tulokset ovat vertailukelpoisuudessaan luotettavat.
Suomalaiset osaavat sittenkin ajatella. Rohkaisevaa!
Voisiko se Vanhasen suosio muuta, kuin hiipua? Hän on väritön ja harmaa ja eikä pysty rintojaan nostelemaan poiliittisilla saavutuksillaan. Yksityiselämäänsä julkisuuteen tuomalla hän pystyi äänestäjiä vallankin naisia hämäämään, mutta tämä ei enää mene läpi. Vanhasen on vaikea nyt tuoda yksityisasioitaan lööppeihin. Vanhasella taitaakin olla se viimeinen virheliike poliittisella uralla, kun hänen itsensä julkisena henkilönä pitää oikein käräjäoikeuden kautta hakea ysityisyydensuojaansa päätöstä. Yksi asia on varmaa, ilman lööppijulkisuutta Vanhasen on vaikeata sinnitellä omana itsenään ja politiisilla teoillaan.
pääministeri. Jos suosio siitä asemasta laskee piirun verran niin sehän tarkoittaa vain sitä, että hän on lähestymässä kaikkien aikojen toiseksi suosituimman pääministerin tasoa.:)
Aivan satavarmasti kaikkien aikojen suosituin pääministeri meillä on ollut Risto Ryti, joka eritäin suuresta vastebthtoisuudestaan huolimatta saatiin lopulta houkutelluksi (presidentti Kallion vetoomus lopulta auttoi) pääministeriksi 1.12.1939, välittömästi talvisodan sytyttyä. Hänen suosionsa oli 100% kaikkien muiden paitsi äärikommunistiemme keskuudessa, ja ne äärikommunistit olivat linnassa.
Varmasti Vanhasta suositumpia on menneiden aikojen pääministereissä montakin, mutta silloin ei vain mielipidemittauksia tehty, kun oli niin paljon tärkeämpää tekemistä, että sellaiselle hömpälle ei ollut aikaa eikä haluakaan. Esim. Kallio 1922, Tanner 1926, Paasikivi 1944 ja mahdollisesti Koivisto ja Sorsakin jossakin vaiheessa. Mielipidemittaushömppä alkoi vasta 1990-luvulla.
Vanhasen ja hallituksen suosio on joka tapauksessa kääntynyt laskuun, ja näköpiirissä ei ole mitään sellaista, joka suunnan muuttasi. Suuntaa vauhdittavia tekijöitä on jo näkyvissä paljonkin. Kyllä hallitus silti saattaa sinnitellä nelivuotiskautensa loppuun, mutta vaikka minkälaisen vedon löisin siitä, että seuraavan hallituksen puoluekokoonpano on toinen.
Tässäpä oli totuutta aimo annos kepumafian aivopesemälle kansalle, jonka historian tiedoissa on ammottava aukko väittäessään, että Vanhanen on kaikkien aikojen suosituin.