Minne lämpö karkaa? Asumme 1927 rakennettussa kolmikerroksisessa kivitalossa (150m2) jossa ei ole eristeitä. Lämpötila ei kuitenkaan putoa täällä Keski-Euroopassa pakkasen puolelle kuin ehkä 10 kertaa vuodessa. Lämmitämme taloa 6kk vuodessa. Talon lämmitys vie kuitenkin juuri tuon eristämättömyyden vuoksi 3500 litraa öljyä vuodessa, joista 90% tuon 6kk:n aikana. Lämmitys on päällä 5 tuntia aamuisin ja 5 tuntia iltaisin, jolloin talo lämpiää 15 asteesta 18 asteeseen. Poltin on 20 vuotta vanha Viessmann.
Yläpohja: Ylin kerros eli kolmas kerros on kylmillään olevaa eristämätöntä asuintilaa, joka on suljettu ovella alemmista asuinkerroksista. Käsittääkseni ilma eristää ja siten auttaa. Jos ulkona on 0 astetta, ylimmässä kerroksessa on joku 6 astetta ja asuintiloissa 18 astetta. Tarkoituksena on kuitenkin muuttaa ylin kerros asuintilaksi, eristämällä katto ja seinät matalaenergiatalon u-arvoja vastaavaksi (eli 0.09/katto & 0.16/seinät). Eli taloon tulee todella lämmin karvalakki, joka eristää noin 20% talon ulkopinta-alasta. Vaikuttaako öljynkulutukseen vaikka lämmitettävä pinta-ala nousee 150m2:stä 200m2:öön?
Alapohja: Eristämätön, lämmittämätön kellari, jossa on mm. pannuhuone etc. Jos ulkona on 0 astetta, kellarissa on aina joku 12 astetta (öljypolttimen vaikutuksesta) ja asuintiloissa 18 astetta. Kannattaako eristää kellarin katto jos kerran on jo itse kellari maan ja asuintilojen välissä?
Seinät: 50-60cm paksua kiveä jotka muurattu kahteen riviin siten että ei muodostu kylmää siltaa ulkoa sisälle. Ei eristeitä, eikä voi eristää ulkoa päin koska suojeltu kohde. Taloa on myös hankala eristää sisältä päin koska taidokkaat ornamentit tuohoutuisi. Niitä on kaikkialla paitsi ylimmässä kerroksessa. Mutta seinien eristys ei kait ole yhtä tärkeää kuin katon ja lattian eristys. Yksi neljästä ulkoseinästä rajoittuu kylmään talliin. Jos ulkona on 0 astetta, tallissa on aina joku 6 astetta ja asuintiloissa 18 astetta
Eli jos asuintiloilla on normaalisti 6kpl kylmiä pintoja jotka rajoittuu ulkoilmaan: 4 seinää, katto ja lattia niin noista 6:sta meidän kohdalla vain 3 pintaa rajoittuu ulkoilmaan koska meillä on kellari, ullakko ja talli asuintilojen ja ulkoilman välissä.
Ulko-ovi (tammea, 10cm paksu, 140kg) ja ikkunat (u-arvo 1.1) ovat uudet, viime vuonna hankittu. Niiden hankinta ei vaikutttanut öljyn kulutukseen! Talossa on tosin tasaisempi lämpö.
Minne lämpö karkaa? Mitä voin tehdä pienentääkseni öljynkulutusta? Mitä tekisitte minuna?
Lopuksi lisätieto: valtio subventoi lämpöpumpun, aurinkopaneelien, pellettipolttimen ja muita uusiutuvia luonnonvaroja käyttävien vempaimien hankintaa korvaamalla 40% niiden ostohinnasta. Lisäksi valtio maksaa LVI-suunnitelmat, jos ne tähtäävät parempaan energiatalouteen sekä korvaa kaikki eristeet.
Yläpohja: Ylin kerros eli kolmas kerros on kylmillään olevaa eristämätöntä asuintilaa, joka on suljettu ovella alemmista asuinkerroksista. Käsittääkseni ilma eristää ja siten auttaa. Jos ulkona on 0 astetta, ylimmässä kerroksessa on joku 6 astetta ja asuintiloissa 18 astetta. Tarkoituksena on kuitenkin muuttaa ylin kerros asuintilaksi, eristämällä katto ja seinät matalaenergiatalon u-arvoja vastaavaksi (eli 0.09/katto & 0.16/seinät). Eli taloon tulee todella lämmin karvalakki, joka eristää noin 20% talon ulkopinta-alasta. Vaikuttaako öljynkulutukseen vaikka lämmitettävä pinta-ala nousee 150m2:stä 200m2:öön?
Alapohja: Eristämätön, lämmittämätön kellari, jossa on mm. pannuhuone etc. Jos ulkona on 0 astetta, kellarissa on aina joku 12 astetta (öljypolttimen vaikutuksesta) ja asuintiloissa 18 astetta. Kannattaako eristää kellarin katto jos kerran on jo itse kellari maan ja asuintilojen välissä?
Seinät: 50-60cm paksua kiveä jotka muurattu kahteen riviin siten että ei muodostu kylmää siltaa ulkoa sisälle. Ei eristeitä, eikä voi eristää ulkoa päin koska suojeltu kohde. Taloa on myös hankala eristää sisältä päin koska taidokkaat ornamentit tuohoutuisi. Niitä on kaikkialla paitsi ylimmässä kerroksessa. Mutta seinien eristys ei kait ole yhtä tärkeää kuin katon ja lattian eristys. Yksi neljästä ulkoseinästä rajoittuu kylmään talliin. Jos ulkona on 0 astetta, tallissa on aina joku 6 astetta ja asuintiloissa 18 astetta
Eli jos asuintiloilla on normaalisti 6kpl kylmiä pintoja jotka rajoittuu ulkoilmaan: 4 seinää, katto ja lattia niin noista 6:sta meidän kohdalla vain 3 pintaa rajoittuu ulkoilmaan koska meillä on kellari, ullakko ja talli asuintilojen ja ulkoilman välissä.
Ulko-ovi (tammea, 10cm paksu, 140kg) ja ikkunat (u-arvo 1.1) ovat uudet, viime vuonna hankittu. Niiden hankinta ei vaikutttanut öljyn kulutukseen! Talossa on tosin tasaisempi lämpö.
Minne lämpö karkaa? Mitä voin tehdä pienentääkseni öljynkulutusta? Mitä tekisitte minuna?
Lopuksi lisätieto: valtio subventoi lämpöpumpun, aurinkopaneelien, pellettipolttimen ja muita uusiutuvia luonnonvaroja käyttävien vempaimien hankintaa korvaamalla 40% niiden ostohinnasta. Lisäksi valtio maksaa LVI-suunnitelmat, jos ne tähtäävät parempaan energiatalouteen sekä korvaa kaikki eristeet.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Asennuta aurinkopaneelit katolle. Valtio avittaa 40% kustannuksista!
Jos ja kun rakennat sen yläkerran mainitsemallasi tavalla kuntoon, otaksun lämmönkulutuksen pienevän , vaikka asuinpinta-ala kasvaa.
Jos sisäpuolen lämpöeristäminen ei ole mahdollista, ei kai tuolle paljon muuta ole tehtävissä.
Onko talossa lämmön talteenotto ilmanvaihdossa?
Itse eristäisin sen kellarin ulkoseinät sisäpuolelta.
Oletko harkinnut lämpökuvausta, jolla pahimmat vuotokohdat selviäisivät?
Kai siihenkin saa avustusta?
yläkerran eristys tosiaan ei varmaan lisää kulutusta. halvempi lämmitysmuoto mm. aurinko jokka saa siten jo käyttövedenkin suurimmaksi osaksi aikaa ja pannun polttimen huolto ammattilaisella sekä täys putsaus ja mittaus auttaa(mm. savukaasujen lämpö , vesiosien sisäpuolinen kalkki yms. =lämpö ei siirry
"Itse eristäisin sen kellarin ulkoseinät sisäpuolelta."
Eikös ne ulkoseinät ole helpompi eristää samalta puolelta missä ne ovat,vai ikkunastako pitää kurkotella ulkopuolelle?
"Poltin on 20 vuotta vanha Viessmann."
Ja kattila on yhtä vanha??
Eikä säätöautomatiikka ole lainkaan?
Vaihda ensin uuteen kattllaan missä on automatiikka niin öljynkulutus tippuu selvästi!
(Suomessa maksaa itsensä takaisin noin 3:a vuodessa)
Etelä/ Keski-Euroopassa on tapana valaa lämpöjohdot betoniin eristämättä ne ensin, onko se tehty vaiko näkyvissä??= iso lämmönhukka= lämpökuvaus?
Ilmalämpöpumppu tuottaa jonkinverran edullisempaa lämpöä (Paikallinen hinnoittelu?), kannatta harkita jos sähkösulakkeet kestää
Yläpohja kannattaa ehdottomasti eristää, ja asenna samalla Suomessa valmistettuja ulko/ parveke-ovia ja ikkunoita....
(Noi kaksilasiset "lämpöikkunat" missä on ALU-profiili kelpaa kesämökkiin)
Onko talossa lämmön talteenotto ilmanvaihdossa?
Vastaus: Ei ole ilmanvaihtoa mutta talo on eristämätön eli sitä ei tarvi.
Itse eristäisin sen kellarin ulkoseinät sisäpuolelta.
Vastaus: Mietin.
Oletko harkinnut lämpökuvausta, jolla pahimmat vuotokohdat selviäisivät? Kai siihenkin saa avustusta?
Vastaus: Hyvä ajatus.
yläkerran eristys tosiaan ei varmaan lisää kulutusta. halvempi lämmitysmuoto mm. aurinko jokka saa siten jo käyttövedenkin suurimmaksi osaksi
Vastaus: Aurinko paistaa läpi talven eli saattaa riittää.
aikaa ja pannun polttimen huolto ammattilaisella sekä täys putsaus ja mittaus auttaa(mm. savukaasujen lämpö , vesiosien sisäpuolinen kalkki yms. =lämpö ei siirry
Vastaus: Viimksi huolettu 2004, jonka jälkeen poltettu 10.000 litraa öljyä. Soitan huoltomiehen heti pyhien jälkeen.
Ja kattila on yhtä vanha?? Eikä säätöautomatiikka ole lainkaan? Vaihda ensin uuteen kattllaan missä on automatiikka niin öljynkulutus tippuu selvästi! (Suomessa maksaa itsensä takaisin noin 3:a vuodessa)
Vastaus: En haluaisi investoida laitteisiin jotka käyttää uusitumattomia energiavaroja. Ajan myllyn loppuun ja vaihdan lämpöpumppuun, pellettiin tai aurinkopaneeleihin tms.
Etelä/ Keski-Euroopassa on tapana valaa lämpöjohdot betoniin eristämättä ne ensin, onko se tehty vaiko näkyvissä??= iso lämmönhukka= lämpökuvaus?
Vastaus; En ole ikinä tavannut moista käytäntöä. Meillä ei ainakaan. Putket on näkyvissä ja kellarissakin ne on eristetty.
Ilmalämpöpumppu tuottaa jonkinverran edullisempaa lämpöä (Paikallinen hinnoittelu?), kannatta harkita jos sähkösulakkeet kestää
Vastaus; Joo, olen miettinyt.
Yläpohja kannattaa ehdottomasti eristää, ja asenna samalla Suomessa valmistettuja ulko/ parveke-ovia ja ikkunoita....
Vastaus: Uusi ulko-ovi ja ikkunat on (u-arvo 1.1 eli ei siitä kiinni). Massiivipuuta.
"Onko talossa lämmön talteenotto ilmanvaihdossa?
Vastaus: Ei ole ilmanvaihtoa mutta talo on eristämätön eli sitä ei tarvi."
>>Mitä tekemistä ilmanvaihdolla on eristeiden kanssa? Ei mitään. Jos ilma ei vaihdu, niin se ei ainakaan kuluta energiaa, mutta voi aiheuttaa kosteusongelmia ja huonon sisäilman.
"Ja kattila on yhtä vanha?? Eikä säätöautomatiikka ole lainkaan? Vaihda ensin uuteen kattllaan missä on automatiikka niin öljynkulutus tippuu selvästi! (Suomessa maksaa itsensä takaisin noin 3:a vuodessa)
Vastaus: En haluaisi investoida laitteisiin jotka käyttää uusitumattomia energiavaroja. Ajan myllyn loppuun ja vaihdan lämpöpumppuun, pellettiin tai aurinkopaneeleihin tms."
>> Veden kiertojärjestelmän lämpötilan säädöllä ei ole varsinaiseti mitään tekemistä energian lähteen kanssa. Lämmönjako ja sen tuottaminen on yleensä erillisiä toimintoja. Joissakin kattiloissa on kyllä itsessään säätöjärjestelmä.
Mitä tapahtuu kattilassa kun se on pysähtyneenä? Onko kattilan läpi vapaa ilman virtaus ja pyöriikö LV-pumppaus silloin?
Seiniin kannattaa harkita ulko- ja sisäkuoren välitilan eristämistä, tunnetaan esim. Englannissa termillä "cavity wall insulation". Kuorien väliin puhalletaan jotain eristettä.
Kerroit, että talossa ei ole ilmanvaihtoa. Mahtaakohan luonnollinen ilmakierto toimia turhankin tehokkaasti - pääseekö lämmin ilma karkaamaan harakoille jostain?
6 kk on 180 päivää, lämmität 10 tuntia päivässä, eli 1800 tuntia. Öljyä palaa n. 1.8 l/tunnissa, joten keskimääräinen lämpöteho on n. 18 kW. Siltä pohjalta voi ruveta miettimään vaihtoehtoisia lämmönlähteitä: ainakaan pari pientä ILPiä ei taida juuri lämmittää.
Tuo 18KW pisti kyllä miettimään. Kiitoksia kuitenkin vaikka oli huonoja uutisia.
Miten laskit tuon 18kw?
Lähtötiedoissa kerrottiin, että
* lämmityskaudella (6 kk) lämmitetään 5+5 tuntia päivässä - eli n. 1800 tuntia/vuosi
* öljyä kuluu 3500 l/v, tästä 90% lämmityskaudella = 3150 l, joten kulutus n. 1.8 l/h
Lisäksi tiedetään, että öljyn energiasisältö on n. 10 kWh/litra, eli lämmitysteho on 18 kWh/h = 18 kW
Tämä on siis teho, jolla öljyä poltetaan. Osa hukkuu lämmityskattilan ja muun järjestelmän häviöihin. Kivitalo varmaan varaa osan lämmöstä rakenteisiin, joten talon keskimääräinen lämmönhukka lienee pienempi.
Selvityksesi oli niin sekava että sinuna palkkaisin SUOMALAISEN insinöörin selvittämään tilanteen. Ehkä sen jälkeen voimme olla oikeilla teillä.