Suunnittelin sijoittavani pienen summan jalometalleihin jonkin ajan kuluttua. (Ihan vaikka vain sen varalta, että Kekkonen kakkonen julistautuu diktaattoriksi, jolloin Luxemburg hyökkää Suomeen, ja pitää mennä pakolaiseksi Somaliaan. Tai vaikka jos Kanadan ja Meksikon välisellä villillä rajaseudulla liikkeellelaskettu raha menettää arvonsa ydinsodan tms. jännittävän takia.)
Kysymyksiä seuraa. Miten suuri summa pitää vähintään sijoittaa, etteivät kulut ole suhteessa kohtuuttoman suuret? Laskeskelin esimerkiksi että K.A. Rasmussen Oy:n pienin harkko, 5 g (noin 115 e), maksaa komeasti 29% yli kullan markkinahinnan (kulu 26 e). Edelleen jopa vähän suuremman 50 g harkon hinta, 960 e, tulee 6.7 % (60 e) kulujen kanssa. Näyttää vahvasti siltä, että pelkkä harkon valaminen maksaa niin paljon, että jotta myyjäkin pääsisi osille, hintaan on lisättävä kuluja reippaalla kädellä. Onko kulta siis käyttökelvoton muuten kuin vähän isompien summien (vähintään kymmeniä tuhansia) kanssa?
Toisekseen mietityttää, että onko harkko paras mahdollinen tapa. Millä metallilla ja rahalla olisi oikeasti likviditeettiä? Ensimmäinen reaktio on tietenkin mennä ostamaan kultakolikko, mutta vähän epäilyttää saako sellaisesta mitään takaisin, jos se pitää realisoida. Onhan kullalla tietenkin arvonsa, mutta se, että on maksanut kolikosta paljon, ei tarkoita että sillä todellakin on paljon arvoa. Koruja ei ainakaan kannata ostaa, koska niillä on pieni romuarvo.
Kulta on tunnettu metalli, mutta onko se käyttökelpoinen rahana? "500 miljoonaa kärpästä" -ilmiö voi olla syynä suosioon. Toisaalta jotta jalometalli olisi likvidi, niin pitää olla tunnettu. Onko muita metalleja, joita kannattaisi ostaa? Onko esimerkiksi rodium, platina, hopea tai muu sellainen, että sen saa myytyä? Erityisesti platina kiinnostaa - kannattaako platinaa ostaa ja miten?
Onko kukaan koskaan käyttänyt jalometallia maksuna tai panttina?
Kysymyksiä seuraa. Miten suuri summa pitää vähintään sijoittaa, etteivät kulut ole suhteessa kohtuuttoman suuret? Laskeskelin esimerkiksi että K.A. Rasmussen Oy:n pienin harkko, 5 g (noin 115 e), maksaa komeasti 29% yli kullan markkinahinnan (kulu 26 e). Edelleen jopa vähän suuremman 50 g harkon hinta, 960 e, tulee 6.7 % (60 e) kulujen kanssa. Näyttää vahvasti siltä, että pelkkä harkon valaminen maksaa niin paljon, että jotta myyjäkin pääsisi osille, hintaan on lisättävä kuluja reippaalla kädellä. Onko kulta siis käyttökelvoton muuten kuin vähän isompien summien (vähintään kymmeniä tuhansia) kanssa?
Toisekseen mietityttää, että onko harkko paras mahdollinen tapa. Millä metallilla ja rahalla olisi oikeasti likviditeettiä? Ensimmäinen reaktio on tietenkin mennä ostamaan kultakolikko, mutta vähän epäilyttää saako sellaisesta mitään takaisin, jos se pitää realisoida. Onhan kullalla tietenkin arvonsa, mutta se, että on maksanut kolikosta paljon, ei tarkoita että sillä todellakin on paljon arvoa. Koruja ei ainakaan kannata ostaa, koska niillä on pieni romuarvo.
Kulta on tunnettu metalli, mutta onko se käyttökelpoinen rahana? "500 miljoonaa kärpästä" -ilmiö voi olla syynä suosioon. Toisaalta jotta jalometalli olisi likvidi, niin pitää olla tunnettu. Onko muita metalleja, joita kannattaisi ostaa? Onko esimerkiksi rodium, platina, hopea tai muu sellainen, että sen saa myytyä? Erityisesti platina kiinnostaa - kannattaako platinaa ostaa ja miten?
Onko kukaan koskaan käyttänyt jalometallia maksuna tai panttina?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei kantsi ostaa alle yhden unssin harkkoja tai kolikoita, www.tavex.fi on suomessa halvin paikka.
Kolikot on parempia kuin harkot... Krugerrandit ja Philharmoonikot, katso noitten sivuilta minkä näköisiä.
Arvonlisäveron vuoksi muita metalleja ei kannata ostaa. Hopea ja platina ovat muutenkin huipussaan ja hinnat alkavat(?) laskea. Kulta saattaa nousta.
Olen ostanut viimeisen parin kuukauden aikana sekä Tavexilta että Rasmussenilta kultaa. Olen ostanut aika lailla, sillä uskon rahamarkkinoiden kriisiin ja kullan hinnan rakettimaiseen nousuun.
Pieniä eriä ei kannata ostaa, välityspalkkio on liian suuri. Suuremmissa erissä välityspalkkio on noin 4%. Siten kun aletaan ostaa oikein kunnolla ( yli 5 kiloa ) niin ainakin Rasmussen laskee välityspalkkion jonnekin 2% hujakoille.
Tavex myy pelkästään 100 gramman harkkoja vaikka mainostaakin myyvänsä 250 grammasia. Rasmussenilta saa päivän varotusajalla kilon harkkojakin. Löytyy myös puolta kiloa ja 250 gramman harkkoja.
Mutta jos kultaa ostetaan kilotolkulla niin perstaskusta täytyy löytyä lompakko jossa on muutakin kuin ajokortti.
Itse odottelen kullan hinnan käväisemistä jossain 780 USD:n huituvilla ja sitten ostan viimeisen ison eräni ( noin 3 kg )ja sitten ei kun odottelemaan mitä tuleman pitää.
Muista jalometallaista en osaa sanoa, hopeata haluaisin, mutta siinä on se pahuksen arvonlisävero.
Pienissä erissä kannattaa katsoa www.mp-edelmetalle.de
Jo yhden lantin ostossa rahtikuluineen ovat edullisempia kuin tavex, mikä lienee suomen paras.
Lantit ovat siis unssin painoisia, pienempiä ei kannata harkita. Ei myöskään isoja harkkoja, niistä on vaikea päästä eroon.
Isommissa erissä kannattaa katsoa www.kitco.com
Ja on niitä sellaisiakin instrumentteja joissa kulta säilytetään sveitsiläisissä tai australialaisissa pankkiholveissa, vaikkapa bullionvault, perthmint tai goldyoucanfold.
Tai sitten GLD -rahasto.
Itse ostaisin romukultaa jos sitä mistään saisi, hinta on puolet kullan maailmanmarkkinahinnasta.
Lähinnä pahan päivän varalle, silloinkin on vanhalla kultasormuksella joku arvo.