Miten eläimet vaarantuvat siitä, että isäntä voi tulevaisuudessa täyttää hakemuksensa sähköisesti?
Nykyisin isäntä täyttää lomakkeen tietokoneella ja tulostaa sen paperille tai täyttää lomakkeen kynällä. Sitten lomake postitetaan tukiviranomaisille, jotka syöttävät tiedot takaisin tietokoneelle tai kynällä täytetyt asiakirjat esimmäistä kertaa tietokoneelle. Eiköhän tällainen toiminta ole järjenvastaista ja ennen kaikkea verovaroja tuhlaavaa toimintaa! Miten tämä heikentää eläinten hyvinvointia?
Eläintukihakemusten ehdoista ei olla tinkimässä eläinlääkärien tekemiä tarkastuksia, joten väitteesi eläinten hyvinvoinnin romahtamisesta ovat täysin absurdeja.
Maanviljelijän etu on pitää eläimistä hyvää huolta sekä moraalisesti että taloudellisesti. Hyvin hoidettu tuotantoeläin tuottaa enemmän maitoa ja laadukkaampaa lihaa kuin huonosti hoidettu eläin. Samaa pätee kaikkiin muihinkin tuotantoeläimiin. Jos liha on esim. liian rasvaista niin siitä maksetaan pienempi hinta tai sitä ei huolita lainkaan. Mikäli vilja ei täytä leipä-, mallas- tai siemenviljavaatimuksia, niin se päätyy rehuviljaksi ja se taas tietää pientä hintaa. Mikäli lypsylehmää ei ruoki- ja hoida oikein, niin se ei tuota maitoa niin paljon kuin hyvin hoidettu lehmä. Pieni tuotos näkyy heti maitotilissä. Oikein huonolaatuista maitoa ei edes voi tilatankkiin laskea! Kyllä se niin on, että myös elintarviketeollisuus vaatii laatua ja silläkin on omat kriteerit ja laatuvaatimukset, jotka viljelijän on EU ja kansallisten tukiehtojen lisäksi täytettävä, jos meinaa saada myytyä tuotteensa jatkojalostukseen. Valvontaa ei harjoita ainoastaan EU tai kansalliset viranomaiset. Sitä ei sovi unohtaa. Moninkertainen valvonta ei takaa 100%:sta eläinten hyvinvointia.
Kyllä Suomessa on osalla tiloista eläintenpitoon liittyviä ongelmia. Sitä ei varmasti kiistä kukaan. Ongelmat johtuvat suurimmaksi osaksi työmäärän aiheuttamasta uupumuksesta, kun on käytännön töiden lisäksi tehtävä paljon paperitöitä. Jos tätä paperitöiden määrää pystytään helpottamaan, niin luonnollisesti tämä auttaa jaksamisessa ja eläintenhoidossa. Pikemminkin näkisin kotieläinten hoidon paranevan byrokratian kevenemisen myötä entisestään.
Onhan sitä byrokratiaa helpotettu myös palkansaajien osalta esim. veroehdotusten tultua käytäntöön. Lääkärissä kävin tuossa kuukausi sitten. Enää ei tarvinnut itse lähettää hakemusta Kelaan, kun lääkäri laskutti vain omakustannuksen ja hakee itse loput Kelalta. Säästyi taas yhden lomakkeen täyttö- ja lähetysvaiva! Kyllä näitä byrokratian keventämisiä tapahtuu muuallakin kuin ainoastaan maaseudulla.
Tukivalvonta voi iskeä mille tahansa tukea saavalle tilalle ja milloin tahansa. Tukia voidaan periä takaisin tai niitä voidaan vähentää ja tarvittaessa tukea ei makseta lainkaan, jos edellytyksiä ei ole.
Nykyisin isäntä täyttää lomakkeen tietokoneella ja tulostaa sen paperille tai täyttää lomakkeen kynällä. Sitten lomake postitetaan tukiviranomaisille, jotka syöttävät tiedot takaisin tietokoneelle tai kynällä täytetyt asiakirjat esimmäistä kertaa tietokoneelle. Eiköhän tällainen toiminta ole järjenvastaista ja ennen kaikkea verovaroja tuhlaavaa toimintaa! Miten tämä heikentää eläinten hyvinvointia?
Eläintukihakemusten ehdoista ei olla tinkimässä eläinlääkärien tekemiä tarkastuksia, joten väitteesi eläinten hyvinvoinnin romahtamisesta ovat täysin absurdeja.
Maanviljelijän etu on pitää eläimistä hyvää huolta sekä moraalisesti että taloudellisesti. Hyvin hoidettu tuotantoeläin tuottaa enemmän maitoa ja laadukkaampaa lihaa kuin huonosti hoidettu eläin. Samaa pätee kaikkiin muihinkin tuotantoeläimiin. Jos liha on esim. liian rasvaista niin siitä maksetaan pienempi hinta tai sitä ei huolita lainkaan. Mikäli vilja ei täytä leipä-, mallas- tai siemenviljavaatimuksia, niin se päätyy rehuviljaksi ja se taas tietää pientä hintaa. Mikäli lypsylehmää ei ruoki- ja hoida oikein, niin se ei tuota maitoa niin paljon kuin hyvin hoidettu lehmä. Pieni tuotos näkyy heti maitotilissä. Oikein huonolaatuista maitoa ei edes voi tilatankkiin laskea! Kyllä se niin on, että myös elintarviketeollisuus vaatii laatua ja silläkin on omat kriteerit ja laatuvaatimukset, jotka viljelijän on EU ja kansallisten tukiehtojen lisäksi täytettävä, jos meinaa saada myytyä tuotteensa jatkojalostukseen. Valvontaa ei harjoita ainoastaan EU tai kansalliset viranomaiset. Sitä ei sovi unohtaa. Moninkertainen valvonta ei takaa 100%:sta eläinten hyvinvointia.
Kyllä Suomessa on osalla tiloista eläintenpitoon liittyviä ongelmia. Sitä ei varmasti kiistä kukaan. Ongelmat johtuvat suurimmaksi osaksi työmäärän aiheuttamasta uupumuksesta, kun on käytännön töiden lisäksi tehtävä paljon paperitöitä. Jos tätä paperitöiden määrää pystytään helpottamaan, niin luonnollisesti tämä auttaa jaksamisessa ja eläintenhoidossa. Pikemminkin näkisin kotieläinten hoidon paranevan byrokratian kevenemisen myötä entisestään.
Onhan sitä byrokratiaa helpotettu myös palkansaajien osalta esim. veroehdotusten tultua käytäntöön. Lääkärissä kävin tuossa kuukausi sitten. Enää ei tarvinnut itse lähettää hakemusta Kelaan, kun lääkäri laskutti vain omakustannuksen ja hakee itse loput Kelalta. Säästyi taas yhden lomakkeen täyttö- ja lähetysvaiva! Kyllä näitä byrokratian keventämisiä tapahtuu muuallakin kuin ainoastaan maaseudulla.
Tukivalvonta voi iskeä mille tahansa tukea saavalle tilalle ja milloin tahansa. Tukia voidaan periä takaisin tai niitä voidaan vähentää ja tarvittaessa tukea ei makseta lainkaan, jos edellytyksiä ei ole.
Vastaukset 2
Vanhimmat
virkamiesten ja byrokraattien työpaikoista ja toimeentulosta.
Känän kirjoituksesta: "Sirkka-Liisa Anttilalla on oivallinen vastaus maatiloilla paljastuneisiin eläinrääkkäyksiin:
Sika-Liisa aikoo keventää valvontaa."
Kirjoitus ilmestyi sen jälkeen, kun julkistettiin B Y R O K R A T I A N keventämissuunnitelma.
Kyseinen Känä kannattaa jättää omaan arvoonsa. Totuushan on se ettei ikuinen pettimisti pety ikinä! Aina löytyy jokaisesta asiasta negatiivinen pointti, jos hakemalla hakee. Mikäli ei löydy, niin keksitään sellainen, kuten tässä tapauksessa on tehty.