.....vesialueeseen ja soranottoalueeseen????
Olen tekemässä kauppoja tontista ja kauppakirjaehdotuksessa lukee tollai? Eli onks mulla oikeus ottaa tuolta yhteisestä 0, 22 ha kokoisesta soramontusta talonrakentamiseeni soraa? Onks siinä jotain rajoituksia ko tontin koon suhteessa versus muiden osakkaiden eli ns kantatila, ja muut jotka on tontin ostaneet tältä? meneekö oikeudet jotenkin pinta-alojen suhteessa? Onks joku oikea kertomaan tai rajoittamaan ko soran käyttöä??
Nyt ois neuvo paikallaan!!! Tieto on itellä hakusessa ja pahasti!!
Olen tekemässä kauppoja tontista ja kauppakirjaehdotuksessa lukee tollai? Eli onks mulla oikeus ottaa tuolta yhteisestä 0, 22 ha kokoisesta soramontusta talonrakentamiseeni soraa? Onks siinä jotain rajoituksia ko tontin koon suhteessa versus muiden osakkaiden eli ns kantatila, ja muut jotka on tontin ostaneet tältä? meneekö oikeudet jotenkin pinta-alojen suhteessa? Onks joku oikea kertomaan tai rajoittamaan ko soran käyttöä??
Nyt ois neuvo paikallaan!!! Tieto on itellä hakusessa ja pahasti!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
On minunkin kotikylässäni kaikenlaista yhteistä, mm. sorakuoppa. En minä siitä montusta tosin soraa rakennusprojektiini ottanut. Kuormaajan hankkiminen sinne olisi ollut liian hankalaa. Paikallinen, oman soramontun omistava autoilija ajoi tarvittavan soran sopuhinnalla omasta montustaan.
Ei noiden yhteisten alueiden käyttö ja hyödyntäminen juuri ketään kiinnosta, kunhan kukaan ei ala yhteisistä saarista puita polttopuiksi kaatamaan.
Sellainenkin uudisasukas kylässä on, valitettavasti. Rantakaavakaan ei häntä tunnu hillitsevän.
Kiinteistöjen yhteisiä alueita hallinnoi osakkaista muodostuva osakaskunta. Osakkaat (eli yhteisalueosuuden omaavien tilojen omistajat) ovat voineet järjestäytyä eli pitäneet kokouksen, jossa on valittu hoitokunta tai toimitsija, joka käytännössä hoitaa yhteisalueen asioita, sekä päätetty osakaskunnan säännöistä, joissa voidaan rajoittaa alueen käyttöä perustellulla tavalla.
Osakaskunta voi olla myös järjestäytymätön, eli osakkaat eivät ole yhteisesti päättäneet alueen hallinnoinnista.
Yhteisalueita koskeva yleislaki on Yhteisaluelaki (758/1989). Sen 28a§ sisältää keskeisen säännön alueen käyttöä koskien:
"Osakkaalla on oikeus, jollei osakaskunta toisin päätä tai jollei osakaskunnan säännöissä toisin määrätä tai jollei muussa laissa säädetä toisin, käyttää yhteistä aluetta sen käyttötarkoitus huomioon ottaen hyväkseen sillä tavoin, ettei se estä muita osakkaita vastaavanlaisella tavalla käyttämästä aluetta hyväkseen. Jollei kaikkien osakkaiden alueen käyttötarkoituksen vuoksi ole mahdollista käyttää hyväkseen aluetta tarvettaan vastaavassa määrin, alueen käyttö on järjestettävä osuuksien mukaisessa suhteessa sopimalla tai osakaskunnan päättämällä tavalla."
Toisin sanoen saat ottaa alueelta soraa, mikäli sitä riittää niin paljon, että muillekin osakaskiinteistöille jää kiistatta riittävästi soraa. Jos taas sorakuoppa on pieni/ehtymässä ja osakastiloja on paljon, niin et saa ottaa soraa ilman osakaskunnan päätöstä tai sopimalla kaikkien osakkaiden kanssa.
Jos aiot ottaa soraa yli kotitarvekäytön, niin silloin tarvitset maa-ainesluvan kunnan asianomaiselta viranomaiselta. Kaavoitustilanteesta riippuen saatat joka tapauksessa tarvita maisematyöluvan.
Tapauksessasi viranomaislupia tuskin tarvitsee, koska oletan ostokohteenasi olevan tilan sijaitsevan kaavoitetun alueen ulkopuolella, ja et aio ottaa soraa enempää kuin kotitarpeiksi.
Yhteisellä vesialueella on vastaavasti osakaskunta, joka päättää muun muassa kalastuksen järjestämisestä omistamallaan alueella. Aiemmin näitä yhteisten vesialueiden osakaskuntia kutsuttiin kalastuskunniksi.
kauppakirjaan, vain siten ne koskee myös tontin ostajaa. Tuolla vesialueella voi olla suurempaa merkitystä, saa kalastaa ja ehkä pitää venettä yhteisellä venepaikalla.
Jos kaupan kohteena on kokonainen kiinteistö (rekisterissä oleva tila tai tontti), niin kirjausta yhteisalueosuuksista ei tarvitse kauppakirjassa olla, koska osuudet kuuluvat siihen kiinteistöön. Ja siten ne automaattisesti ovat kaikkien osapuolien kannalta mukana kaupassa, ellei toisin erikseen sovita.
Jos taas kaupan kohteena on tilan määräala, joka kaupan perusteella sitten lohkotaan omaksi kiinteistökseen, niin kauppakirjassa täytyy sopia osuuksien kuulumisesta kauppaan. Muussa tapauksessa osuudet jäävät emätilalle, koska ne ovat osa emätilaa eivätkä kuulu myytävään maa-alueeseen.