Pelkkää väsymystä vai jotain muutakin?

Väsymykseni on mennyt ihan ihmeellisiin mittasuhteisiin. Vaikka olisin kuinka poikki, en saa illalla unta! Kun vauva on vihdoin saatu nukutettua ja mieskin on jo unessa, makaan vaan hereillä sängyssä. Tätä saattaa kestää tuntejakin! Ja sitten tulee ärsytys että miksen nukahda, kohta joudun kuitenkin heräämään vauvaa syöttämään. Jokin asia on pielessä kokoajan; tyyny huonosti tai on liian kuuma tai liian kylmä. Jopa kellon tikitys häiritsee!

Jossain vaiheessa turhautumisen jälkeen tulee sitten itkukin. Tai sitten raivostuttaa, tuntuu että voisi nousta sängystä ylös ja vaan mennä hajoittamaan jotain. Nykyään näitä raivareita tulee jo päivälläkin, tuntuu että savu nousee korvista jonkun ihan pikku asian takia. Ennen sitä oli niin rauhallinen ja leppoisa, nyt hermot menevät jatkuvasti tai sitten itkettää muuten vaan.

Onkohan tämä nyt enää pelkkää väsymystä? Huolestuttaa oma tilanne. Meillä vauva suostuu syömään vaan tissiä, joten vielä ei voida edes viedä vauvaa hoitoon että saisin nukkua edes yhden yön. Ehkä tilanne muuttuu sitten kun aloitamme kiinteät ruuat, mutta siihenkin on vielä monta viikkoa aikaa...
6836
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

ei ole sulla enää pelkästä väsymyksestä kysymys, tai väsymys on mennyt jo liian pitkälle, eli olet masentunut selvästi. Älä ole kuitenkaan huolissasi, se menee kyllä ohi, mutta ei ihan itsestään välttämättä. Puhuppas siitä nyt ensi alkuun ihan neuvolassa, jos sieltä löytyis apua.
Ihan ensiksi mene kauppaa ja osta kalaöljykapseleita. tiedän monia, joilla tilanne on korjaantunut pelkästään niiden avulla. Elimistöstäsi saattaa puuttua jotain sellaista, mikä vaikuttaa hormoonitoimintaa ja aivoihin ja mihin löytyy apu
kalaöljyjen rasvasta. Ihmeellistä, mutta on monen kohdalla todella toiminut. Lisäksi, kun imetät vielä lastasi hyötyy lapsesikin niistä hyvää tekevistä ominaisuuksista samalla. Hänenkin aivonsa saavat hyvää ravintoa.
Terapiaan varmaan pääset, jos näyttää, että lisäapu on tarpeen. Sanoisin, että viikon sisään sun pitäis huomata jo olossasi kohentumista, jos kalaöljystä on apua. Jos et mitään huomaa, niin
sitten pitää saada jo jotain masennuslääkettä.
Kokeile nyt ensin tällästä luomuhoitoa.

Äänestä
  • tuli tuossa vielä mieleen, että olen kuullut myös sellasesta, että synnytyksen jälkeen on saattanut tulla kilpirauhasen liikatoimintaa. Se kans teettää mitä vaan. Siis varmaan sulla on hormooneista toi koko juttu kiinni, mutta mitkä hormoonit sitten on sekasin, sitä on vaikea arvailla.
    Kilpirauhasen liikatoiminta tekee hermostuneeksi ja käy koko ajan ylikierroksilla. Varmin merkki kuitenkin on selvä laihtuminen ilman syytä.
    Nälkä voi olla koko ajan ja syöt ja syöt, mutta silti vain laihdut. Kädet tärisee, jos nostat ne vaakasuoraan ylös ja pidät siinä vähän aikaa, niin huomaat, että ne tärisee. Vatsa saattaa toimia monta kertaa päivässä jne. Kaikenkaikkiaan kaikki käy kuin nopeutetussa filmissä. Joillakin kutittaa myös selkää. Jos jotain näistä oireista tunnistit, niin pyydä päästä kilpirauhaskokeeseen, eli siis verikokeeseen, mistä mitataan arvot.
    Raskauden jälkeen on kaikki häiriöt mahdollisia.
    Oletko huolehtinut kunnollisesta ravinnon saannista ja vitamiineista. Jotain monivitamiinia, ehkä kannattais myös harkita, kun imetyskin kuluttaa sinua edelleen.

    Äänestä

Olen ikäni kärsinyt unettomuudesta. Vaikka olisi kuinka väsy olo, näin oli jo lapsena, niin sänkyyn mennessä ei uni vain tule - nukahtamisevaikeus vain tuntuu pahenevan iän myötä. Kun siellä sängyssä aikansa pyörii, rupeaa sitten ketuttamaan kun uni ei vain tule vaikka kuinka olisi pitänyt rauhoittavista iltarutiineista kiinni, välttänyt kofeiinipitoisia juomia ja kaikkea mieltä kiihdyttävää (leffoja, "liian" mielenkiintoisia kirjoja jne.). Ja kun rupeaa ketuttamaan, erittyy elimistöön adrenaliinia ja muita stressihormoneja - sittenpä ei uni ainakaan tule vaikka olisi kuinka rättipoikkiväsynyt. Minä en ole enää jaksanut unen kanssa tapella. Kun unettomuudessa on ollut oikein paha kausi, olen turvautunut nukahtamislääkkeisiin. Niiden kanssa sujuu, mutta vaikutuksen päättyessä n. 4 h:n kuluttua saatan taas herätä. Sittenpä nousen ylös tekemään jotakin.
Unettomuudesta on hyötyäkin ja etenkin siitä että pärjää vähällä unella (4-5 h riittää); nyt kun on vauva talossa, eivät yöheräämiset ole ongelmallisia. Sitä kukkuisi ylhäällä muutenkin.
Meillä on koko isänpuoleinen suku unettomuudesta kärsiviä. Perinnöllinen, viheliäinen vaiva.

Äänestä
  • Mumi tuossa kirjoitti kalaöljyistä. Ne eivät auta nukahtamaan vaan vaikuttavat lähinnä piristävästi (vaikutus mm. dopamiini-välittähäaineeseen aivoissa). Ennemmin suosittelisin univaikeuksiin apteekista ilman reseptiä saatavia luonnonmukaisia valeriaana-tabletteja, joista joillekin apua nukahtamiseen. Minulla eivät toimi, eivätkä kamomillateet sun muutkaan. Kausiluontoinen unettomuus on tavallisesti hyvin nukkuvalla ihmisellä ihan normaalia, etenkin jos on esim. tuore vanhemmuus alitajuntaa rassaamassa. Ei sitä tarvitse heti terapiaan olla menossa vaikka tottumattomalle valvojalle unettomuus saakin aikaan epämiellyttäviä vaikutuksia, kuten sen että päiväsaikaan on sitten pinna tiukalla jne. väsymyksen tähden.
    Jos valeriaanasta, kamomillasta, rentoutusharjoituksista jne. ei ole apua, sitten tohtorille hakemaan tilapäiseen käyttöön nukahtamislääkkeitä (unilääkkeitä miedompia). Jos niiden kanssa nukkuu hyvin ja SILTI ketuttaa ja pinna palaa päivisin, sitten voi olla hyvä hakeutua ammattiauttajan luokse jutustelemaan. Silloin mieltä hiertää jokin muukin kuin väsymys.

    Äänestä

  • Normaalia minulla kirjoitti:

    Mumi tuossa kirjoitti kalaöljyistä. Ne eivät auta nukahtamaan vaan vaikuttavat lähinnä piristävästi (vaikutus mm. dopamiini-välittähäaineeseen aivoissa). Ennemmin suosittelisin univaikeuksiin apteekista ilman reseptiä saatavia luonnonmukaisia valeriaana-tabletteja, joista joillekin apua nukahtamiseen. Minulla eivät toimi, eivätkä kamomillateet sun muutkaan. Kausiluontoinen unettomuus on tavallisesti hyvin nukkuvalla ihmisellä ihan normaalia, etenkin jos on esim. tuore vanhemmuus alitajuntaa rassaamassa. Ei sitä tarvitse heti terapiaan olla menossa vaikka tottumattomalle valvojalle unettomuus saakin aikaan epämiellyttäviä vaikutuksia, kuten sen että päiväsaikaan on sitten pinna tiukalla jne. väsymyksen tähden.
    Jos valeriaanasta, kamomillasta, rentoutusharjoituksista jne. ei ole apua, sitten tohtorille hakemaan tilapäiseen käyttöön nukahtamislääkkeitä (unilääkkeitä miedompia). Jos niiden kanssa nukkuu hyvin ja SILTI ketuttaa ja pinna palaa päivisin, sitten voi olla hyvä hakeutua ammattiauttajan luokse jutustelemaan. Silloin mieltä hiertää jokin muukin kuin väsymys.

    unilääkkeeksi ajatellutkaan ja ne kannattaakin varmaan ottaa jo aamusta, ettei piristäisi liikaa yöäikaan.
    Tämä äiti tässä kuvasi oireitaan siihen tyyliin, mitä yleensä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivätkin ovat kertoneet, joten ajattelen, että ongelma on muussa, kuin vain univaikeuksissa.
    Masennusta tai sen alkua on siis havaittavissa ja siitä yleensä myös seuraa univaikeuksia.
    Itsellä on myös nukahtamis/nukkumisvaikeuksia, eikä mulle auttanut edes nukahtamislääkkeet. Kunnon känni on ainut milla nukahdan ja myös nukun. Sitä ei vain uskalla tavaksi ottaa, ettei alkoholisoidu, eikä liene elimistöllekään hyväksi liikaa alkoa sisuksiinsa työntää. Uni kyllä tulee takuuvarmasti.
    Kokeile nyt kuitenkin niitä kalaöljykapseleita, kun mieli tassantuu, samoin hormoonitoiminta, niin eiköhän se nuorelle ihmiselle ala taas uni maistua. Sitten tietysti alkaa vaihe, että et saa nukkua, mutta sitä ei kannata tässä vaiheessa murehtia. Muutenkin kannattaa elää päivä kerrallaan, ettet liikaa miettisi tulevaa, sekin saattaa viedä unet, kun ajatukset pyörii.
    Onko sulla vanhoja koulukirjoja? Mulle tuli uni aina hyvin nopeesti, jos otin läksykirjan sänkyyn.
    Jotain nukuttavaa tekstiä voi kokeilla. Minä olen jo pitkään tehnyt ristisanoja, niillä saa ajatukset irti päivän ja tulevankin tapahtumista.

    Äänestä

  • mumi kirjoitti:

    unilääkkeeksi ajatellutkaan ja ne kannattaakin varmaan ottaa jo aamusta, ettei piristäisi liikaa yöäikaan.
    Tämä äiti tässä kuvasi oireitaan siihen tyyliin, mitä yleensä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivätkin ovat kertoneet, joten ajattelen, että ongelma on muussa, kuin vain univaikeuksissa.
    Masennusta tai sen alkua on siis havaittavissa ja siitä yleensä myös seuraa univaikeuksia.
    Itsellä on myös nukahtamis/nukkumisvaikeuksia, eikä mulle auttanut edes nukahtamislääkkeet. Kunnon känni on ainut milla nukahdan ja myös nukun. Sitä ei vain uskalla tavaksi ottaa, ettei alkoholisoidu, eikä liene elimistöllekään hyväksi liikaa alkoa sisuksiinsa työntää. Uni kyllä tulee takuuvarmasti.
    Kokeile nyt kuitenkin niitä kalaöljykapseleita, kun mieli tassantuu, samoin hormoonitoiminta, niin eiköhän se nuorelle ihmiselle ala taas uni maistua. Sitten tietysti alkaa vaihe, että et saa nukkua, mutta sitä ei kannata tässä vaiheessa murehtia. Muutenkin kannattaa elää päivä kerrallaan, ettet liikaa miettisi tulevaa, sekin saattaa viedä unet, kun ajatukset pyörii.
    Onko sulla vanhoja koulukirjoja? Mulle tuli uni aina hyvin nopeesti, jos otin läksykirjan sänkyyn.
    Jotain nukuttavaa tekstiä voi kokeilla. Minä olen jo pitkään tehnyt ristisanoja, niillä saa ajatukset irti päivän ja tulevankin tapahtumista.

    Soita rohkeasti,saat juttuseuraa ja voit purkaa vertaistuelle itseäsi:
    http://www.aima.fi/
    http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/baby_blues/

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Turilas kirjoitti:

Väsymykseni on mennyt ihan ihmeellisiin mittasuhteisiin. Vaikka olisin kuinka poikki, en saa illalla unta! Kun vauva on vihdoin saatu nukutettua ja mieskin on jo unessa, makaan vaan hereillä sängyssä. Tätä saattaa kestää tuntejakin! Ja sitten tulee ärsytys että miksen nukahda, kohta joudun kuitenkin heräämään vauvaa syöttämään. Jokin asia on pielessä kokoajan; tyyny huonosti tai on liian kuuma tai liian kylmä. Jopa kellon tikitys häiritsee!

Jossain vaiheessa turhautumisen jälkeen tulee sitten itkukin. Tai sitten raivostuttaa, tuntuu että voisi nousta sängystä ylös ja vaan mennä hajoittamaan jotain. Nykyään näitä raivareita tulee jo päivälläkin, tuntuu että savu nousee korvista jonkun ihan pikku asian takia. Ennen sitä oli niin rauhallinen ja leppoisa, nyt hermot menevät jatkuvasti tai sitten itkettää muuten vaan.

Onkohan tämä nyt enää pelkkää väsymystä? Huolestuttaa oma tilanne. Meillä vauva suostuu syömään vaan tissiä, joten vielä ei voida edes viedä vauvaa hoitoon että saisin nukkua edes yhden yön. Ehkä tilanne muuttuu sitten kun aloitamme kiinteät ruuat, mutta siihenkin on vielä monta viikkoa aikaa...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu