Mikä neuvoksi? :(

Ihan ensiksi sanon etten halua mitään haukkuja tai paasausta vaan neuvoja!
Olen 22v naimisissa oleva nainen, minulla on lapset 3½v ja 1½v ja rv20.
Mieheni käyttäytyy ajoittain hieman väkivaltaisesti minua kohtaan. 3v aikana on ollut erillisiä tapauksia joissa mies on "tullut" iholle, ei kuiten kaan mitään mustasilmä, luita poikki tms touhua vaan tukistamista, läpsäisyitä, puristamistä kädestä jne.
Tänään miehellä oli pinna kiereällä ja sanoin muutaman poikittaisen sanan jolloin mies otti minua kurkusta kiinni puristaen kohtalaisen lujaa, huitaisin miestä jolloin hän irroitti ja löi minua muutaman kerran kylkeen syytäen minulle haukkuja niskaan. Tilanne kesti ehkä muutaman minuutin Huuto ja haukut kai 30min.
KOSKAAN ei mies ole näin minulle tyhjästä hermostunut! Olin järkyttynyt. Sitä ennen syksyllä mies riidan yhteydessä läppäisi minua lujaa kasvoihin ja omien sanojensa mukaan vahingossa löi nytkillä ohimooni, oli kuulemma ollut tarkoitus huitaista ilmaan.
Ennen noita tapauksia oli piiiitkä tauko siinä että mies käy käsiksi.
Aina se pyyttää anteeksi ja minun on vain kestettävä sillä en halua menettää miestäni.
En vain ymmärrä kuinka saada mies muuttumaan vai olenko todella niin vastenmielinen jotta minua "saa" lyödä.
Kaikki asiat meillä on muuten kunnossa mutta mieheni väkivaltaisuus on jättänyt minuun jälkensä. En luota. Kuka hullu käy käsiksi naiseen joka on RASKAANA?
Olen hukassa.
141026
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

lastesi puolesta :(
He joutuvat näkemään kun isä lyö äitiä ja oppivat tuon mallin kuinka naista saa kohdella.
Ja jos eivät sitä konkreettisesti näe niin aistivat kyllä että isää pitää pelätä aina välillä. Suuret arvet jättää pieniin sydämiin sellainen.
Jos pystyisit ajattelemaan lastesi parasta niin muuttaisit lastesi kanssa pois.
Sinun täytyisi todellakin y r i t t ä ä ajatella edes pelkästään lastesi kannalta, jos et kerta omasta tahdostasi haluaisi erota.
Ja jos olet sitä mieltä että niitä lasten mielestä pelottavia tilanteita on niin harvoin ettei sen takia ole mitään syytä muuttaa pois, niin yksikin kerta on lapselle niin pelottava kokemus että lapsi muistaa takuuvarmasti sen aikuisenakin. Ja jo vauva pystyy aistimaan ilmapiirin ja äidin jännityksen/pelon, joten vauvan perusturvallisuus järkkyy.

Äänestä

Ensinnäkin sanon, etten halua mitään haukkuja enkä mitään muutakaan sellaista joka osoittaisi itselläni olevan vastuuta omasta tilanteestani sitten yhtään millään tavalla. Koska minähän en ole mistään vastuussa, koska olen uhri. Viaton uhri.

Tämä ihan vain ensimmäisenä vaatimuksena ennenkuin tänne kirjoitan.

Vähän sama kuin murhaaja ilmoittaisi ensin että "En halua sitten minkäänlaista syyllistämistä yhtään mistään, vaan tilaan päänsilittelyjä ja ymmärrystä, kun kerron murhanneeni parit viattomat ihmiset ja taanneeni heile vuosikausien piinan ihan vain itsekkyyttäni." =)

Suomennos:

"Olen 22 vuotias aikuinen nainen, ja tehnyt tietoisesti, ja tarkoituksella tähän ikään mennessä jo 2 - siis kaksi - lasta kahden vuoden välein miehelle jonka tiedän pahoinpitelevän minua, ja kohtelevan minua kaltoin.

Tiedän suomalaisena sivistyneenä naisena että se, että sen enempää fyysinen kuin henkinenkään pahoinpitely ei vahingoita pelkästään minua, naisparkaa, viatonta uhria, vaan myös lapsiani, joiden tiedän hyvin olevan niitä oikeasti viattomia puolustuskyvyttömiä uhreja.

Lapsianihan minä en sitten yhdellä aivosolun puolikkaallanikaan ajattele, koska minä olen nainen - viaton uhri - joka ajattelee vain ja ainoastaan itseään.

Olen nainen joka kerjää sääliä vain ja ainoastaan itselleen. Juoksee kaikenmaailman palstoilla hakemassa sympatioita itselleen, itselleen ja itselleen mässäilemällä yksityiskohdilla sellaisen miehen teoista, jonka on huomannut olleen väkivaltainen jo aikapäiviä sitten - ja jonka vaikutuspiiriltä olisin voinut niin halutessani nuo viattomat lapseni säästää jo aikapäivät sitten.

Mutta minä en sitä halunnut, koska minä olen minä, nainen, joka ajattelee vain ja ainoastaan itseään.

Olen lisäksi niin tyhmä, että kuvittelen, että ihmiset ihan oikeasti uskovat minun olevan tosissani, kun kerron kliseitä, jotka kaikki suomalaiset naiset jo tietävät:

"KOSKAAN ei mies ole näin minulle tyhjästä hermostunut!"

=> SUOMEKSI: "huomaatteko kuinka olen nainen joka syyttää aina itseään ilkeän miehensä tekosista, koska olen niin vitun nöyrä ja traumatisoitunut etten "ymmärrä" ollenkaan omaa parastani. Ja te muut varmasti nyt kerrotte minulle sitten etten ole itse syyllinen mihinkään, vaan että mieheni on syyllinen kaikkeen eikö niin, eikö niin...!? Te annatte minulle synninpäästön, ettekö, ettekö?!"

"Aina se pyyttää anteeksi ja minun on vain kestettävä sillä en halua menettää miestäni."

=> SUOMEKSI: "huomaatteko kaikki kuinka sairas, avuton naisparka olen että annan kerta toisensa jälkeen anteeksi miehelleni ja minä vain kestän! Vittu kun olen niin vitun hyvä ihminen, nöyrä nainen kun vain kestän kaiken! Voi saatana kun olen niin vitun HYVÄ! Huomaatteko huomaatteko?!"

"Kaikki asiat meillä on muuten kunnossa mutta mieheni väkivaltaisuus on jättänyt minuun jälkensä. En luota. Kuka hullu käy käsiksi naiseen joka on RASKAANA?
Olen hukassa"

SUOMEKSI: "Niin, nimenomaan... minuun on nyt jäänyt siis "jälki" mieheni pahuudesta, (psst olen siis traumatisoitunut pssst jos ette muut sitä itse huomaa). Kärsin loppuelämäni hirveästä luottamuspulasta kaikkia ja kaikkea kohtaan koska mieheni on niin vitun paha ihminen (ja pssst minä olen siis se hyvä uhriparka) ja käytän tätä kauheaa väkivaltaista suhdetani nyt sitten loppuelämäni tekosyynä pilata omien lasteni lapsuus ja elämä, sekä kerjätä muilta ihmisiltä sääliä, sympatiaa ja myötätuntoa rajattomasti. Ja ennenkaikkea käytän sitä tekosyynä olla olematta syyllinen yhtään mihinkään - koska eihän nyt viattomia uhreja saa mistään syyttää!"

Niin, ja ilmoitan siis, etten halua sitten mitään haukkuja tai paasausta...... tilaan ainoastaan päänsilityksiä.

=)

Äänestä

Ensinnäkin sanon, etten halua mitään haukkuja enkä mitään muutakaan sellaista joka osoittaisi itselläni olevan vastuuta omasta tilanteestani sitten yhtään millään tavalla. Koska minähän en ole mistään vastuussa, koska olen uhri. Viaton uhri.

Tämä ihan vain ensimmäisenä vaatimuksena ennenkuin tänne kirjoitan.

Vähän sama kuin murhaaja ilmoittaisi ensin että "En halua sitten minkäänlaista syyllistämistä yhtään mistään, vaan tilaan päänsilittelyjä ja ymmärrystä, kun kerron murhanneeni parit viattomat ihmiset ja taanneeni heile vuosikausien piinan ihan vain itsekkyyttäni." =)

Suomennos:

"Olen 22 vuotias aikuinen nainen, ja tehnyt tietoisesti, ja tarkoituksella tähän ikään mennessä jo 2 - siis kaksi - lasta kahden vuoden välein miehelle jonka tiedän pahoinpitelevän minua, ja kohtelevan minua kaltoin.

Tiedän suomalaisena sivistyneenä naisena että se, että sen enempää fyysinen kuin henkinenkään pahoinpitely ei vahingoita pelkästään minua, naisparkaa, viatonta uhria, vaan myös lapsiani, joiden tiedän hyvin olevan niitä oikeasti viattomia puolustuskyvyttömiä uhreja.

Lapsianihan minä en sitten yhdellä aivosolun puolikkaallanikaan ajattele, koska minä olen nainen - viaton uhri - joka ajattelee vain ja ainoastaan itseään.

Olen nainen joka kerjää sääliä vain ja ainoastaan itselleen. Juoksee kaikenmaailman palstoilla hakemassa sympatioita itselleen, itselleen ja itselleen mässäilemällä yksityiskohdilla sellaisen miehen teoista, jonka on huomannut olleen väkivaltainen jo aikapäiviä sitten - ja jonka vaikutuspiiriltä olisin voinut niin halutessani nuo viattomat lapseni säästää jo aikapäivät sitten.

Mutta minä en sitä halunnut, koska minä olen minä, nainen, joka ajattelee vain ja ainoastaan itseään.

Olen lisäksi niin tyhmä, että kuvittelen, että ihmiset ihan oikeasti uskovat minun olevan tosissani, kun kerron kliseitä, jotka kaikki suomalaiset naiset jo tietävät:

"KOSKAAN ei mies ole näin minulle tyhjästä hermostunut!"

=> SUOMEKSI: "huomaatteko kuinka olen nainen joka syyttää aina itseään ilkeän miehensä tekosista, koska olen niin vitun nöyrä ja traumatisoitunut etten "ymmärrä" ollenkaan omaa parastani. Ja te muut varmasti nyt kerrotte minulle sitten etten ole itse syyllinen mihinkään, vaan että mieheni on syyllinen kaikkeen eikö niin, eikö niin...!? Te annatte minulle synninpäästön, ettekö, ettekö?!"

"Aina se pyyttää anteeksi ja minun on vain kestettävä sillä en halua menettää miestäni."

=> SUOMEKSI: "huomaatteko kaikki kuinka sairas, avuton naisparka olen että annan kerta toisensa jälkeen anteeksi miehelleni ja minä vain kestän! Vittu kun olen niin vitun hyvä ihminen, nöyrä nainen kun vain kestän kaiken! Voi saatana kun olen niin vitun HYVÄ! Huomaatteko huomaatteko?!"

"Kaikki asiat meillä on muuten kunnossa mutta mieheni väkivaltaisuus on jättänyt minuun jälkensä. En luota. Kuka hullu käy käsiksi naiseen joka on RASKAANA?
Olen hukassa"

SUOMEKSI: "Niin, nimenomaan... minuun on nyt jäänyt siis "jälki" mieheni pahuudesta, (psst olen siis traumatisoitunut pssst jos ette muut sitä itse huomaa). Kärsin loppuelämäni hirveästä luottamuspulasta kaikkia ja kaikkea kohtaan koska mieheni on niin vitun paha ihminen (ja pssst minä olen siis se hyvä uhriparka) ja käytän tätä kauheaa väkivaltaista suhdetani nyt sitten loppuelämäni tekosyynä pilata omien lasteni lapsuus ja elämä, sekä kerjätä muilta ihmisiltä sääliä, sympatiaa ja myötätuntoa rajattomasti. Ja ennenkaikkea käytän sitä tekosyynä olla olematta syyllinen yhtään mihinkään - koska eihän nyt viattomia uhreja saa mistään syyttää!"

Niin, ja ilmoitan siis, etten halua sitten mitään haukkuja tai paasausta...... tilaan ainoastaan päänsilityksiä.

=)

Äänestä
  • vittu tätäkin sivustoa! koskaan toimi kunnolla!

    Äänestä

Kellään ei ole oikeutta käydä toiseen käsiksi. Vanhin lapsesi on siis 3,5v ja kerrot pahoinpitelyjen jatkuneen jo 3 vuotta eli käytännössä lapset ovat tottuneet näkemään, että isi kohtelee äitiä kovakouraisesti. Hyvä malli????

Kyselet, mikä voisi muuttaa miehesi käytöstä. Minun mielestäni ei mikään. Sinussa ei ole mitään vikaa, vaan miehessäsi. Hän on sairas jollain tavoin, jos naista (tai ketään muutakaan) pitää mennä lyömään tai "mennä iholle", kuten sanot.

Mielestäni käytät jo viestissäsi näitä pahoinpidellyn naisen termejä eli "tulla iholle". Kautta aikojen naiset ovat myös törmäilleet oviin, pudonneet portaista jne. Miehesi siis käy käsiksi, pahoinpitelee sinua. Ensi askel on, että uskallat tunnustaa sen ja puhua asiasta oikeilla nimillä.

Miehesi hakkaa sinua kylkeen ja sinä olet raskaana???? Miksi vielä mietit ja jäät miehesi viereen? Vauvasi ja sinä olette vaarassa! Siinä eivät anteeksipyynnöt paljoa auta, jos mies joskus sattuu tulemaan "vähän enemmän iholle".

Jos et miestäsi halua menettää, tee kuitenkin lapsillesi palvelus ja kerro esim. neuvolassa tilanteesta. Terkkari on vaitiolovelvollinen, mutta olisi hyvä, jos joku ulkopuolinen tietäisi tilanteesta. Kerro myös miehellesi että olet kertonut ulkopuoliselle, se on ainoa keino, jonka keksin, joka saattaisi hidastaa miehesi käytöstä.

En tosin usko, että koira karvoistaan pääsisi, tai miten se sanonta menikään. Minä olen lapsena tarpeeksi näitä "iholle menemisiä" seurannut, että päätin jo silloin, että minä en tuollaista omalta mieheltäni siedä, vaikka miten sitä rakastaisin.

Sinuna miettisin vielä asiaa lasten kannalta: Haluatko antaa heille perhemallin, jonka mukaan toista saa muksia ja tukistaa, "käydä iholle".

Siis minun neuvoni on, että jollet halua lähteä miehesi luota (tämä olisi ensijainen neuvo, koska pahoinpitely on rikos), niin kerro asiasta jollekin ulkopuoliselle, älä piilottele asiaa. Lähtemisen ei tarvitse välttämättä olla lopullista, sekin voi herättää miehen, jos käväisette yön pari muualla. Silloinkin joku ulkopuolinen tietää asiasta.

Äänestä

Hullu se on joka käy käsiksi naiseen, ja nainen vielä raskaana!

Sääliksi käy kyllä sinua ja v a r s i n k i n lapsiasi!!! Miten itse neuvoisit itseäsi tuossa tilanteessa? Jäämään sinne kotiin ja odottamaan lisää iskuja?! Tuskinpa näin neuvoisit.

Kyllä nyt ehdottomasti sun täytyy jollekin asiasta puhua, vaikka sitten terkkarille. Mieluummin kuitenkin jollekin tutulle, omalle äidillesi, siskollesi, veljellesi, ystävälle..anopille? Joku turvapaikka (mieluiten sukulainen niin mies säikähtäisi) teidän nyt olisi hyvä hommata, jonne mennä, edes sen takia että mies säikähtäisi ja t o i v o t t a v a s t i ottaisi opikseen.

Tiedän, että vaikea siitä tilanteesta on nyt lähtä, rakastat kuitenkin miestäsi ja hänen hyviä puoliaan, ja hän saattaa olla jopa hyvä isä lapsillesi (vaikkakaan hyvää esimerkkiä lapset eivät tod. saa kun/jos näkevät nämä kauheudet). Onko lähellä turvakotia johon paeta, edes yöksi tai kahdeksi?
Kyllä mies on nyt saatava rauhottumaan, koskaan missään tilanteessa hänellä ei ole oikeutta käydä sinuun käsiksi!!!

Ajattele, jos jossain vaiheessa hän hermostuu lapsiinne...(vaikka sitten kun lapsi on ärsyttävä ja räkyttävä teini) kuinka sitten käy kun isi vähän hermostuu?? Ennen kuin tätä tapahtuu, TOIMI!

Äänestä

Siis miehelläsi oli pinna kireällä ja sinä menit ja rupesit nalkuttamaan jotakin toisarvoista asiaa???

Tuliko miehesi töistä ja oli väsynyt ja nälkäinen ja sinä rupesit inttämään jostakin???

Että puolentunnin huuto ja mekastus, missä lapset oli, tietysti siinä isin ja äidin pikku keskustelun keskellä, juu ja sitten muka rakastetaan, itseännekö?

Joopa, ilmaan huitaisu, mitä nyt akka kohdalle sattu, niinpä , ja AINA anteeksi pyytää, kyllä joku olisi jo tehnyt jotakin, kynnysmatoksi jos asettuu niin siinä saa olla sitten aina.


Ei ole ihme että isällä on pinna tiukalla , kolmas lapsi tulossa, saatteko te edes nukuttua tarpeeksi, toivottavasti ette ole kalja ja viina sieppoja.

Mieti tarkkaan mitä haluat elämältäsi, haluatko elää pelossa ja epävarmuudessa vai pistätkö miehesi valintojen eteen.

Mieti nyt tarkkaan sitten sen neljännen lapsen hankkimista.

Äänestä

Ensinnäkin lyömiselle ei ole mitään perustetta tai syytä tms jolla sitä voi puolustella! Se ei vaan kertakaikkiaan kuulu ihmisten väliseen kanssakäymiseen eikä ole varsinaisesti hellyydenosoitus millään lailla..

Mies lyö koska annat sen tehdä niin. Ei siihen ole sen kummempaa syytä. Kun ensin olet sallinut sen iholle tulon ja rutistelun yms niin vähitelleen rohkeus kasvaa ja väkivalta lisääntyy. Lopulta todellakin olet sitten sairaalassa tai jopa hengettömänä kun se rohkeus kasvaa enemmän. Kaava on nimittäin sama aina ja kaikilla. Ei kukaan aloita sillä että hakkaa muijansa sairaalaan vaan ekana lämmitellään ja tunnustellaan..

Voit lohduttautua sillä, että vaikka sinä sallit moisen käytöksen niin vika ei ole sinussa vaan miehessä. Ja iso vika onkin! Kukaan hakkaaja ei lopeta omia aikojaan, jotkut ei millään ja jotkut hakee ja saa apua käytökseensä. Katumus ja anteeksipyytely on ihan normia ja kuuluu tähän peliin osana.

Eli mies lyö koska sallit sen. Se lyö koska se on sen mielestä jostain syytä oikein ja kivaa. Se katuu koska muuten saattaisit ottaa ja lähteä tai jopa vihoitella. Se lopettaa sen kun et ole hakattavana tai kun se tajuaa olevansa sairas!

Mitä vain voi muuttaa, mutta ei toista ihmistä ellei se tahdo sitä itse. Ja silloinkin voi olla sen apuna ei tehdä sitä itse muuttumista.

Et tahdo menettää miestä? Onnetonta se olisikin jo ssillä olisi vain matot hakattavana sen jälkeen.. Ei vaan kyllä se uuden hakattava löytää se on varmaa. Kai olet kuullut senkin että osa hakkaajista alkaa hakata myös lapsiaan? Entäs sitten?

Niin ja raskaana olevaan naiseen ja samalla lapseen käy käsiksi vain hullu.. Vaikka lapsivesi ja äidin vatsanpeitteet suoja alasta paljolta, niin ei kaikelta. Maha on kaiken lisäksi loistava kohde hakata niin henkisesti kuin fyysisestikin...

On oikeasti aika koomista jo skaikki asiat on kunnossa, mutta mies hakkaa! Ei teillä ole mikään kunnossa jos toinen voi mätkiä toista vaikka kuinka!

Äänestä
  • hei

    sanoisin alkuperäiselle neuvoksi, että sinä olet lastesi AINOA äiti ja vastuussa heistä. olet AINOA ihminen, joka päättää missä olosuhteissa he kasvavat.

    et varmasti halua vahingoittaa lapsiasi ja tuollaisessa perheessä eläminen on heille vahingollista. kurkusta puristaminen ja kylkeen lyöminen kun olet raskaana on kammottavaa!mietipä toisen kerran mitä menetettävää tuollaisessa isässä/miehessä on.

    arvosta itseäsi ja kerro heti pahoinpitelystä ulkopuolisille ihmisille, sukulaisille, neuvolaan jne.

    miehesi kohtelee sinua juuri niin kuin annat hänen kohdella, jos pelkäät sanoa hänelle asiasta on tilanne tosi huono. ajattele lapsiasi ja lähde pois tuollaisesta suhteesta. lyöminen ei ole koskaan rakkautta!

    Äänestä

alistuva ihminen.. valitettavasti:( MUTTA sanon näin KETÄÄN ei saa lyödä ei edes "vahingossa" ei edes millään "verukkeilla" hopi hopi pariterapiaan vihan hallinta kursseille tms JOS kerran tollaisen kanssa haluat olla!

MUTTA paras olisi kun jättäisit koko ihmisen tuosta se vaan pahenee usko pois.. kerran pahoinpitelijä aina pahoinpitelijä.. MUTTA terapiaa suosittelen JOS olisi jotain mahdollisuuksia että tuo hakkaaminen kotonta opittu käytäntö!

toki tottahan se on että joskus raivo siirtyy päästä käsiin.. mutta mitäs jos lapsia kohtaa sama kohtalo kun sinua? ravistelu pahoinpitely jne?? ETTÄ hakekaa apua tuohon ennen kun liian myöhäistä!!!

Äänestä

Miehesi ei rakasta sinua, vaikka hän ehkä sanookin rakastavansa, hän ei rakasta. Jos todella rakastaa toista niin sillon EI TODELLAKAAN lyö, ei vahingoita toista. Sinä et ajattele lastesi parasta, ajattelet vain itseäsi kun haluat pitää kusipää "miehen" itselläsi kaikesta huolimatta. Tuollainen saattaa jättää trauman lapseen. Onko järkevää ottaa riski että hän rupeaa löymään myös lapsiasi? Lapset joutuvat pelkäämään isäänsä ja katsomaan kun ajankanssa väkivalta vain pahenee ja pahenee, jokupäivä sinulla vielä on mustasilmä ja luita poikki,voit olla varma siitä. Jo tuo mitä hän on sinulle tehnyt on aivan liikaa, sairasta ja sääliksi käy lapsiasi. Minun isäni hakkasi äitini monta kertaa ennekuin tämä pakkasi laukkunsa ja meidät (lapset) mukaansa ja lähti. Tänä päivänäkin vihaan isääni siitä mitä hän äidilleni ja meille teki. Olen kiitollinen että hän tajusi ajatella järkevästi ja LÄHTEÄ POIS sieltä. Jos sinä et tee samoin niin siitä kärsivät lapset vielä enemmän kuin sinä itse. Luulisi lasten olevan paljon tärkeämpiä kuin jonkun ääliö äijän joka ei oikeasti edes välitä sinusta, lyöminen sen jo kertoo...

Äänestä

lapsineen elää tuollaisessa suhteessa.Lapset saavat todella irvokkaan kuvan parisuhteesta. Ihmettelen,jos et pidä eroa ainoana vaihtoehtona.

Vika ei koskaan ole kohteessa,vaan aina lyöjässä. Eli miehesi on jo noin alas itsetuntosi saanut. Miehesi on sairas,sinun olisi syytä myöntää se.

Ajattele jos hän lyö pientä hentoa lasta. Se voi olla kuolemaksi.

Kuka äiti jää tuollaiseen suhteeseen?

Äänestä

Olen myös 22v, minulla on vain yksi lapsi.
Minun mieheni ei lyö, ei löisi vaikka mitä tapahtuisi.

Mutta mutta.. Jos olisin sinä..

Käskisin mieheni hakea apua HETI!
Muuten lähtisin luultavasti läiskimään sillä vaikka itse luulisinkin väkivallan kestäväni, eivät lapset sitä kestäisi ja väkivalta voisi kohdistua myöhemmin myös lapsiin, joko fyysisenä tai henkisenä. Lapsi voisi tulevaisuudessa nähdä kuinka isä lyö äitiä.
Lähtisin mieheni kanssa hankkimaan hänelle apua.
Voitte soittaa mielenterveystoimistoon tai vaikka ihan normilääkärille. Apua miehesi on kuitenkin saatava!
Tässä linkki!
http://www.miessakit.fi/fi/lyomaton_linja

Tärkeänä pidän ettet enää jäisi odottamaan seuraavaa kertaa, vaan hankkisitte heti apua!

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


YksiJaAinoa kirjoitti:

Ihan ensiksi sanon etten halua mitään haukkuja tai paasausta vaan neuvoja!
Olen 22v naimisissa oleva nainen, minulla on lapset 3½v ja 1½v ja rv20.
Mieheni käyttäytyy ajoittain hieman väkivaltaisesti minua kohtaan. 3v aikana on ollut erillisiä tapauksia joissa mies on "tullut" iholle, ei kuiten kaan mitään mustasilmä, luita poikki tms touhua vaan tukistamista, läpsäisyitä, puristamistä kädestä jne.
Tänään miehellä oli pinna kiereällä ja sanoin muutaman poikittaisen sanan jolloin mies otti minua kurkusta kiinni puristaen kohtalaisen lujaa, huitaisin miestä jolloin hän irroitti ja löi minua muutaman kerran kylkeen syytäen minulle haukkuja niskaan. Tilanne kesti ehkä muutaman minuutin Huuto ja haukut kai 30min.
KOSKAAN ei mies ole näin minulle tyhjästä hermostunut! Olin järkyttynyt. Sitä ennen syksyllä mies riidan yhteydessä läppäisi minua lujaa kasvoihin ja omien sanojensa mukaan vahingossa löi nytkillä ohimooni, oli kuulemma ollut tarkoitus huitaista ilmaan.
Ennen noita tapauksia oli piiiitkä tauko siinä että mies käy käsiksi.
Aina se pyyttää anteeksi ja minun on vain kestettävä sillä en halua menettää miestäni.
En vain ymmärrä kuinka saada mies muuttumaan vai olenko todella niin vastenmielinen jotta minua "saa" lyödä.
Kaikki asiat meillä on muuten kunnossa mutta mieheni väkivaltaisuus on jättänyt minuun jälkensä. En luota. Kuka hullu käy käsiksi naiseen joka on RASKAANA?
Olen hukassa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu