Aion vaihtaa tavallisen akvaariosoran hienoon
hiekkaan koska akvaariossani on monnisia ja
muutenkin se on hienon näköistä. Luin kuitenkin
kirjasta että hiekkaa varten pitää olla joku
erikoinen suodatussysteemi. Onko totta? Ja lisää
haluaisin tietoa hienosta hiekasta
pohjamateriaalina joten jos jaksatte niin
kertoilkaa minulle!!
hiekkaan koska akvaariossani on monnisia ja
muutenkin se on hienon näköistä. Luin kuitenkin
kirjasta että hiekkaa varten pitää olla joku
erikoinen suodatussysteemi. Onko totta? Ja lisää
haluaisin tietoa hienosta hiekasta
pohjamateriaalina joten jos jaksatte niin
kertoilkaa minulle!!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minulla on ollut yli 900 litran altaassa
Hiekkatuotteen hiekkapuhallushiekka, raekoko 0,5-
1,2 mm. Yli neljävuotta ilman ongelmia.
Ei minulla ole mitään erikoisia suodattimia,
kaksi suurta Eheim merkkistä ulkosuodatinta
hoitaa suodatuksen.
Hiekka on luonnonruskeaa, kannattaa huuhtoa
hiekka mahdollisimman hyvin ennen altaaseen
laittoa. Jotkut harrastajat ovat laittaneet
huuhtomatta ja sanovat ettei kannata mutta minä
olen huuhtomisen kannalla. Kaikki ylimääräinen
pöly joka joka lähtee huuhtoessa jää leijailemaan
veteen josta suodatin ne kyllä kerää mutta sitten
taas on suodattimien pesu edessä.
Corydoras monnit tykkäävät hienosta hiekasta ja
nauttivat kun saavat tonkia pohjaa. Olen nähnyt
monesti kun corydoras monnit menevät kuono
hiekassa kiduskansia myöten.
Pohjan hoito on helppoa, perinteisen lapon saa
heittää menemään.
Minä itse vaihdan vettä suoraan letkulla ja
imuroin letkulla irtojätteen hiekanpinnasta
suoraan lattiakaivoon. Letkunpäätä ei saa laittaa
ihan hiekkaan kiinni muuten lähtee hiekka mukaan
mutta sen opii helposti.
Kasvit kasvavat minunmielestäni hienossa hiekassa
paremmin kun karkeassa raekoossa. Ota huomioon
että jos tarkoitus on kasveja kasvattaa että
hiekkaa on kasveille tarpeeksi 3 cm hienoahiekaa
on liian vähän kasvien istutukseen. Isompien
kasvien istutuksen yhteydessä kannattaa laittaa
samalla kasvien juurille lannoitetta tabletti
muodossa. Tai Tetran turvepellettejä
kasvilannoitetta.
Taidampa sitten vain ruveta hiekkaa vaihtamaan..
=)
Olit varmaan kuullut ns. pohjasuodattimesta, jota
pidetään jo vanhentuneena vempaimena, koska
tukkeutuu aikaa myöten, jolloin koko akvaarion
pohja pitää penkoa ylös. Suodatin on ritilä, joka
asennetaan hiekan alle ja peittää koko pohjan
niin, että hiekka itse toimii suodatin pintana.
6 cm on ehkä sopiva kerros hiekkaa kasveille.
Tumma, turvallinen hiekka saa kalojen värit
loistamaan. Aivan vaalea taas tekee kaloista
haaleita ja pelokkaita.
moi Tiitu,
mulla on ollut n. 1 v. ajan vaaleaa hiekkaa(sitä
sai paikalliselta hiekkakuopalta), ja olet
oikeassa osittain.
jos olisi kasvilamppu ja vähän kasveja niin
haaleilta näyttäisivät.
mutta mulla on ihan tavallinen loisteputki ja
pinnassa älyttömästi intianvesitähdikkiä.
kalat ja koko akvaario näyttävät tosi hyvältä!
Kyllä seulottu harjusora on varmaan ihan hyvä (ja
yleisinkin) pohja. Sehän koostuu kaikenvärisistä
pikkukivistä. Tarkoitin vielä vaaleampaa, lähinnä
ulkomaista hiekkaa. Pahinta ehkä on todella
valkoinen kvartsihiekka. Kvartsin kiteet ovat
muutenkin hyvin kovia ja usein teräväpintaisia.
Aloin itse käyttämään hienoa hiekkaa noin tämän
vuoden alussa. Päädyin hiekan ja soran
yhdistelmään, kun kuulin/luin kokemuksia, että
jotkut kasvit eivät menesty hienossa hiekassa ja
että pohja saattaa joskus tukkeutua.
Tukkeutumisestahan ei ole vaaraa, jos pohjan
imuroi säännöllisesti, mutta itse pidän
runsaskasvisesta akvaariosta ja rehujen vuoksi
vältän imurointi niin pitkään kuin vain
mahdollista. Lisäksi tykkään muotoilla
pohjamateriaalista kekoja ja kuoppia, ja hienolla
hiekalla virtaavassa vedessähän tämä ei oikein
onnistu.
Siispä 160-litraisessani on noin puolet pohjasta
peitettynä hienolla hiekalla ja toinen puolisko
on ns. tavallista akvasoraa. En halunnut
sekoittaa eri hiekkatyyppejä keskenään, vaan olen
yrittänyt pitää pohjan rajattuna kahteen eri
hiekka-alueeseen.
Akvasorapohja on etupäässä akvaarion takaosassa,
koska huoltotoimenpiteiden teko on siellä
hankalampaa. Olen myös huomannut, että
miekkakasvit yms. isot rehut viihtyvät hyvin
akvasorassa, joten esteettisistäkin syistä oli
järkevää laittaa akvasora (ja isot kasvit)
taakse.
Hienohiekka-alue on enimmäkseen etuosassa, jossa
kasvaa pieniä kasveja kuten melalehtiä ja paria
muuta pientä kasvilajia. Tälle alueelle tippuu
myös suurin osa monnisten sapuskoista, joten
saavat tonkia mielin määrin. Ovatpahan samalla
muuten akvaarion etuosassa minun ja muiden
uteliaiden pällisteltävinä! :-)
Jottei raja nyt olisi aivan suora viiva, tulee
tuo sora-alue myös hieman toiseen etukulmaan.
Hienohiekka-alue puolestaan työntyy "niemenä"
soran keskelle akvaarion keskiosassa.
Yleisilmeeltään raja-alue on kaaren muotoinen.
Rajalla kulkee luumunkokoisten kivien "muuri",
välissä kasveja epäsäännöllisin välimatkoin. Näin
hiekat pysyvät kutakuinkin erillään. Tosin
sekoittuvat ne hieman rajan tuntumassa
vedenvirtauksen ja monnisten tonkimisen johdosta,
mutta sehän luo vain sitä 'natural look'ia, joten
en murehdi sitä sen enempää.
ei se ole harjusoraa vaan aivan hienon hienoa
puuterihiekkaa, melkein niinkuin mutaa.
koitas arvata tykkäävätkö piikkisilmät?
yleensä kaikissa piikkisilmä jutuissa sanotaan
että ne ovat arkoja kaloja ja liikkuvat vain
öisin. meillä ne eivät ole olleet niin turhan
tarkkoja valon suhteen sen jälkeen kun vaihdoimme
soran hiekkaan.
ainoa huono puoli siinä hiekassa on se, että
koska se on niin hienoa, se lähtee leijumaan
suodatinvirran mukana ja tukkii suodattimen aikas
nopeasi.
Olet toteuttanut hieno/karkeahiekkayhdistelmän
juuri niinkuin minäkin siitä olen haavaillut!
Tosin laitoinkin pari kuukautta sitten
etualalalle koko akvaarion pituudelta monnisille
hienoa hiekkaa, mutta tein hiekkakaistaleesta
liian kapean (noin 15cm) ja nyt on lähes kaikki
hieno hiekka valunut soran sekaan niin, ettei
sitä ole näkyvissä lainkaan. Heti ensimmäisenä
yönä olivat kalat myös työntäneet soraa hiekan
pinnalle.
En viitsi tähän akvaarioon vaihtaa uusiksi koko
sorapohjaa, mutta monnisten takia kaivan
akvaarion keskeltä muutaman sentin karkeaa
hiekkaa pois ja upotan siihen kohtalaisenkokoisen
keraamisen kukkaruukun aluslautasen, jonka täytän
hienolla hiekalla. Reunat varmaan tulevat pian
näkyviin, joten valitsin mahdollisimman
sulautuvan, punertavan värin.
Ounastelin itse, että tuon
hieno/karkeahiekkayhdistelmän kanssa voisi käydä
juuri noin kuten kuvasit. Siksi nuo "luumukivet"
ja kasvit ovat tuossa rajalla. Kivet toimivat
muurina ja kasvien juuret sitovat hiekkaa ja
soraa sen verran, etteivät hiekat pääse valumaan
kovinkaan nopeasti. Ehkä parin vuoden kuluttua
joudun uusimaan hiekoituksen, mutta toistaiseksi
tuo rajauis on toiminut kiitettävästi.
Pääsi muuten melkein unohtumaan - minullakin oli
tuommoinen keraamisella aluslautasella rakenneltu
hiekkalaatikko vanhassa 80-litraisessani.
Sanon "oli", koska tankki on nyt tyhjillään. Sen
silikonit kaipaavat uusimista ja odottelen tässä
ilmojen lämpenemistä, jotta voin tehdä tuon
haisulioperaation parvekkeella! :)
Käyttämäni aluslautanen oli noin 10 cm
halkaisijaltaan (akvan pohjapinta-ala on 34 x
68). Aika pieni siis ja tuon kokeilun perusteella
sanoisin, että laita ainakin tuplasti isompi!
Monniset mylläävät aika rivakasti ja oman
pikkuhiekkalaatikkoni santa lenteli laitojen yli
jatkuvasti! :)
Kannattaa myös jättää lautasen sisäpuolelle
tulevan hiekan pinta hieman alemmaksi, kuin
ulkopuolella olevan soran. Näin laidat
hillitsevät jonkin verran hiekan lentelyä.
Ulkopuolelta sora voikin olla melkein lautasen
reunojen tasalla.
Laitoja on aika vaikea saada piiloon. Silikonilla
voisi tietysti liimata soraa ja hiekkaa laitoihin
kiinni. Vaikka eivät ne laidat toisaalta
mitenkään ruman näköiset ole, kunhan silmä tottuu
(ja lautanen on ympäristöön sopivan värinen).
Itse tyydyin vain hieman rikkomaan ympyrää
matalilla kasveilla ja reunan tuntumaan
sijoitetuilla kivillä.