Osaisiko kukaan sanoa, että mistä johtuu että samanaikaisesti kuin ruotsalaisuus kuihtuu Suomessa, niin pohjoisruotsissa suomalaisuus pitää sitkeästi pintansa?
Jos tilannetta tarkastelee kylmästi taloudellisista lähtökohdista, niin asian pitäisi kehittyä täysin päinvastoin. Suomessa ruotsinkielisyydellä on valtava tuki takana. Miljardeja kansalaisten euroja syydetään kulttuurin ylläpitämiseen ja lisäksi ruotsinkielisen kulttuurin taustalla on lukuisia todella rikkaita rahastoja. Ruotsissa taasen pahimmillaan yritetään jopa kieltää suomen puhumista.
Kun näihin lähtökohtiin lisätään Ruotsin valtavat pääomat suhteessa Suomeen, voisi kuvitella ruotsin kielen hiljalleen syrjäyttävän suomen. Kuitenkin lopputulos näyttää aivan toiselta. Siinä missä suomalaiset nuoret ovat täysin hylänneet ruotsin kielen, suomi säilyttää sitkeästi pintansa Ruotsissa. Mikä voi selittää tämän?
Jos tilannetta tarkastelee kylmästi taloudellisista lähtökohdista, niin asian pitäisi kehittyä täysin päinvastoin. Suomessa ruotsinkielisyydellä on valtava tuki takana. Miljardeja kansalaisten euroja syydetään kulttuurin ylläpitämiseen ja lisäksi ruotsinkielisen kulttuurin taustalla on lukuisia todella rikkaita rahastoja. Ruotsissa taasen pahimmillaan yritetään jopa kieltää suomen puhumista.
Kun näihin lähtökohtiin lisätään Ruotsin valtavat pääomat suhteessa Suomeen, voisi kuvitella ruotsin kielen hiljalleen syrjäyttävän suomen. Kuitenkin lopputulos näyttää aivan toiselta. Siinä missä suomalaiset nuoret ovat täysin hylänneet ruotsin kielen, suomi säilyttää sitkeästi pintansa Ruotsissa. Mikä voi selittää tämän?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomi on kielenä ilmaisuvoimaisempi. Suomen kielen kielioppi on monimutkainen, mutta johdonmukainen. Ilmaisuvoimaisuutta tuovat erityisesti monipuoliset sijamuodot, joka on prepositioita käyttökelpoisempi ja ilmaisuvoimaisempi järjestelmä. Lauseiden merkitys ei tule sanajärjestyksestä, vaan sijamuodoista:
Koira puri miestä.
Koira miestä puri.
Miestä puri koira.
Miestä koira puri.
Puri miestä koira.
Puri koira miestä.
Kaikissa vaihtoehdoissa perusmerkitys on muuttumaton ja sanajärjestyksen vaihtelu tuo vivahdetta.
Ruotsinkielellä on vaikea ilmaista asioita yhtä hyvin. Lisäksi kielessä on jäänteenä sukujen käsite, joka kuitenkin on varsin "sukupuoleton". En- ja ett-suvut ovat vain tarpeeton taakka.
Suomenkielen vahvistumisella ruotsinsuomalaisilla alueilla on tietenkin myös yhteisöllisyydellä merkitystä. Suomessa ruotsi tulee säilymään samalla tavalla pienillä alueilla. Vaikka osaan molempia kieliä, tosin suomea paremmin, en keksi juuri syitä sille, minkä takia Suomessa ihmiset ryhtyisivät enemmän kommunikoimaan ruotsinkielellä. Pakotuksen tie on ainakin kuljettu, joten jotakin muuta on ruotsinkielen puolestapuhujien keksittävä.
"Ruotsinkielellä on vaikea ilmaista asioita yhtä hyvin."
Uskallan epäillä, että näkemyksesi on ainakin lievästi puolueellinen. Jäin ihmettelemään mitä asioita ei jollakin toisella kielellä voisi ilmaista yhtä hyvin kuin suomeksi?
Kyse on tietenkin pienistä eroista. Asian saa kerrottua kaikilla sivistyneillä kielillä, ainakin jos ottaa kädet, ilmeet, pikkusanat ja painotuksen avuksi. Suomalaisten "ilmeettömyys" puhuessaan voi johtua siitä että kieli itsessään on riittävän ilmaisuvoimainen.
Sijamuotojen tuomasta ilmaisutehosta esimerkki:
"Luin eilen Anna Kareninaa."
Tulee selväksi, että Tolstoin teosta luettiin vain jonkinverran, koska sen lukeminen kokonaan päivässä olisi poikkeuksellista. Olisi toki mahdollista kehuskella, että luin Anna Kareninan eilen.
Ruotsiksi:
"Jag läste Anna Karenina i går."
Heti tekee mieli kysyä, että koko kirjanko!
"Läste du hela boken?!"
"Nej, jag läste bara en kapitel av Anna Karenina i går."
Myös venäjän ja ranskan kielellä voidaan suoraan ja tehokkaasti, verbien aspekteilla, ilmaista samanlaisia vivahteita.
Kyse on tietenkin pienistä eroista. Asian saa kerrottua kaikilla sivistyneillä kielillä, ainakin jos ottaa kädet, ilmeet, pikkusanat ja painotuksen avuksi. Suomalaisten "ilmeettömyys" puhuessaan voi johtua siitä että kieli itsessään on riittävän ilmaisuvoimainen.
Sijamuotojen tuomasta ilmaisutehosta esimerkki:
"Luin eilen Anna Kareninaa."
Tulee selväksi, että Tolstoin teosta luettiin vain jonkinverran, koska sen lukeminen kokonaan päivässä olisi poikkeuksellista. Olisi toki mahdollista kehuskella, että luin Anna Kareninan eilen.
Ruotsiksi:
"Jag läste Anna Karenina i går."
Heti tekee mieli kysyä, että koko kirjanko!
"Läste du hela boken?!"
"Nej, jag läste bara en kapitel av Anna Karenina i går."
Myös venäjän ja ranskan kielellä voidaan suoraan ja tehokkaasti, verbien aspekteilla, ilmaista samanlaisia vivahteita.